Hasselpähkinä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kypsiä hasselpähkinöitä.
Pähkinäpensaan pähkinä kasvaa kukan esilehdistä syntyneen suojuksen ympäröimänä.

Hasselpähkinä on pähkinäpensaan (Corylus) hedelmä eli pähkinä. Se on kuiva, kovakuorinen ja aukeamaton yksisiemeninen hedelmä, jonka sisällä on rasvapitoinen ruskeakuorinen siemen. Hasselpähkinöitä syövät linnut ja oravat. Niitä kerätään ja viljellään ihmisravinnoksi. Hasselpähkinästä voi poistaa metalli-ioneja kelatoivaa fytiinihappoa liottamalla pähkinöitä ennen syöntiä.[1]

Ravintokasvina viljeltyjä pähkinäpensaita ovat lajit euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana) ja isopähkinäpensas (Corylus maxima) ja risteymälajikeryhmä hasselpähkinäpensas (Corylus Hasselpähkinä-ryhmä).[2] Kaupoissa myytävät hasselpähkinät ovat yleensä peräisin isopähkinäpensaasta (Corylus maxima)[3].

Tärkeimmät hasselpähkinöiden tuotantoalueet ovat Turkki ja Italia, joista Turkki vastaa valtaosaa maailman tuotannosta.[4]

Ravintosisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasselpähkinä sisältää noin 60 % rasvaa, kuidun osuus on noin 18 % ja proteiinin 14 %. Hasselpähkinä sisältää myös runsaasti kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.[5]

Noin puolet hasselpähkinän rasvasta on kertatyydyttymätöntä ja 7 % monityydyttymätöntä[6]. Suurin osa hasselpähkinän sisältämästä rasvasta on oleiinihappoa, joka on luonnon yleisin rasvahappo[7]. Sen osuus on keskimäärin 78 %, linolihapon 13 ja palmitiinihapon noin 5 prosenttia[8].


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hasselpähkinä
  2. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja nro 363, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  3. Suomen terveyskasvit 1982, s. 209.
  4. Production quantities of Hazelnuts, in shell by country FAOSTAT. Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). Viitattu 5.10.2022. (englanniksi)
  5. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 12.4.2024.
  6. Hazelnuts Nuts for Life | Australian Nuts for Nutrition & Health. Viitattu 12.4.2024. (englanniksi)
  7. Kasvirasvat kosmetiikassa ja kauneudenhoidossa. Reen, Lotta. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104245/Reen_Lotta.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  8. Effects of different processing methods on the lipid composition of hazelnut oil: A lipidomics analysis. 2022. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S221345302100121X

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]