Juankoski
| Juankoski | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Koillis-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 174 |
| Hallinnollinen keskus | Juankosken kirkonseutu |
| Perustettu | 1925 |
| – kaupungiksi | 1998 |
| Kuntaliitokset |
Muuruvesi (1971) Säyneinen (1971)[1] |
| Liitetty | 2017 |
| – liitoskunnat |
Kuopio Juankoski |
| – syntynyt kunta | Kuopio |
| Pinta-ala |
586,26 km² [2] (1.1.2016) |
| – maa | 465,27 km² |
| – sisävesi | 120,99 km² |
| Väkiluku |
4 731 [3] (31.12.2016) |
| – väestötiheys | 10,17 as./km² (31.12.2016) |
Juankoski (ruots. Strömsdal) on entinen Suomen kaupunki Pohjois-Savon maakunnassa. Juankoski liittyi Kuopion kaupunkiin vuoden 2017 alussa.
Kaupungissa asui 4 731 ihmistä ja sen pinta-ala oli 586,26 neliökilometriä, josta 120,99 neliökilometriä oli vesistöjä.[2] Väestötiheys oli 10,17 asukasta/km2. Juankosken naapurikunnat olivat Juuka, Kaavi, Kuopio, Rautavaara ja Tuusniemi.
Juankosken suurimpia työnantajia on Valmet Oy märkäviiroja valmistava tehdas. Aiemmin merkittävä työllistäjä oli myös Stromsdal Oyj:n kartonkitehdas, mutta sen toiminta päättyi konkurssiin vuonna 2008. Juankoskella toimii Juankosken Yrittäjät, joka on Savon Yrittäjien aluejärjestö.
Juankoski oli väkiluvultaan Suomen toiseksi pienin kaupunki Kaskisten jälkeen. Nimityksestä huolimatta Juankoski oli tilastollisen kuntaluokituksen mukaan maaseutumainen kunta[4] vähäisen taajama-asteen ja alle 4 000 asukkaan keskustaajaman johdosta.[5]
Elokuussa 2014 Juankosken kaupunginvaltuusto päätti liittymisestä Kuopioon vuoden 2017 alusta[6] ja valtioneuvosto hyväksyi kesäkuussa 2016 kaupunkien yhdistymisen.[7]
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2013 mukainen.
Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa, josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten.[10]
Historiaa – tiivis aikajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| 8400 eaa. | Juankosken Akonpohjaan on ajoitettu asutusta aikavälille 8610–8270 eaa., josta mediaani on 8400 eaa. Paikalla on asuttu ainakin ajoittain noin 10 400 vuotta sitten. Ajoitushetkellä kyseessä oli Suomen neljänneksi vanhin kivikautisen asuinpaikan ajoitus.
Asuinpaikka edustaa ensimmäisiä jääkauden jälkeen tulleita asukkaita. Jääkauden loppuessa noin 11500 vuotta sitten mannerjään reuna sijaitsi Salpausselällä, joiden eteläpuolinen Suomi oli lähes kokonaan veden peitossa. Vain Itä-Suomessa oli joitakin korkeita kuivina pysyneitä huippuja, joilla oli ollut kasvillisuutta jo jääkauden loppuaikoina.[11] Jäätikön painaman jään kohotessa vedet vähitellen väistyivät. Noin 10 800 vuotta sitten patoutunutta järveä kutsutaan Ancylusjärveksi, jonka alkuvaiheessa vielä osa Fennoskandiaa oli jäätikön peitossa.[12] |
| 1746 | Perustamislupa vuonna 1746 Juankosken ruukille (Strömsdalsbruk) Kuopion pitäjään. Hakijoina olivat manttaalikomissaari Brynolf Brunou ja Kuopion kirkkoherra Henrik Argillander. Jukajoen varrelle rakennettiin Suomen ensimmäinen järvimalmimasuuni. Aluksi ongelmia oli raaka-aineen ja hiilen hankinnassa. Ongelmia oli myös tuotannossa. Omistajat vaihtuivat tiheästi.
Seurakunnallisesti ruukin väestö kuului Nilsiän yhteyteen (Nilsiä oli Kuopion kappeliseurakunta).[13] |
| 1810 | Ruukinpatruuna Ekholmin salamurha.[14] |
| 1818 | Adolf Wilhelm Tigerstedt ruukinpatruunaksi. |
| 1826 | Uusi päärakennus: Patruunanmäen kartano valmistuu. |
| 1851 | Hovineuvoksetar Anastasia Ponomareva ostaa ruukin. Suku omistaa ruukin vuoteen 1900. Ruukkia kehitetään määrätietoisesti uudistamalla ja rakentamalla tuotantolaitoksia. |
| 1856 | Saimaan kanava valmistui, jolloin tuotteita saatiin myyntiin mm. Pietariin. |
| 1860 | Ensimmäinen ruukintyöläisille tarkoitettu 12 asunnon talo valmistui. Taloja rakennettiin lisää seuraavina vuosina. |
| 1861 | Ruukille perustettiin koulu, ja palkattiin pappi opettajaksi ja toimittamaan jumalanpalveluksia. |
| 1863 | Tehtaalle rakennettiin kirkko toimimaan kouluna ja kirkkona. Itsenäisesti toimiva Juantehtaan tehdasseurakunta aloitti toimintansa osana Nilsiän seurakuntaa. |
| 1889 | Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä valmistui kahdeksan. |
| 1898 | Sähkövalo Juankoskelle. |
| 1900 | Juantehtaan omistanut Taimi Oy meni konkurssiin.[15]
Karjalankosken rautatie valmistui. |
| 1907 | Juankosken tehdasseurakunta siirrettiin Muuruveden seurakunnan alaisuuteen.[16] |
| 1911 | Raudan valmistaminen päättyi. |
| 1913 | Pahvin valmistaminen alkoi. Juantehtaan päätuote oli valkoinen puupahvi. |
| 1915 | Hiiliuunien rakentaminen alkoi. Vuosisadan loppuun mennessä niitä valmistui kahdeksan. |
| 1921 | Toinen sähkövoimala, nykyinen voimalaitos ja sähkömuseo, valmistuivat. |
| 1923 | Juankoski erottautui itsenäiseksi seurakunnaksi Muuruvedestä. |
| 1925 | Juankosken kunta perustettiin. |
| 1951 | Omakotirakentaminen yhtiön maa-alueille ”markan tonteille” alkoi. |
| 1958 | Juankosken Näytelmäkerho perustettiin. |
| 1960 | Vuotjärven säännöstely alkoi.[17] |
| 1961 | Karjalankosken voimalaitos valmistui ja altaan (tunnetaan paikallisesti nimellä Välivesi) säännöstely aloitettiin.[18] |
| 1968 | Suomen Metallikutomo Oy rakensi viiratehtaan. Myöhemmin Viira Oy, 1984 Tamfelt Oyj, Metso Oyj, Valmet Oyj. |
| 1970 | Kartonkitehtaan perusteellinen kehittäminen alkoi kartonkikoneen uusimisella. |
| 1971 | Juankoski-Muuruvesi-Säyneinen kuntaliitos. |
| 1988 | Kymi-Kymmene myi Juantehtaan perustetulle Stromsdal Oy:lle ja voimalaitokset Savon Voima Oy:lle. |
| 1990 | Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura Ry perustettiin. |
| 1995 | Käytössä oleva Juankosken sähkövoimalaitos valmistui. |
| 2002 | Karjalankosken kanava ja Juankosken kanava valmistuivat. |
| 2003 | Ruukinkoulu valmistui yläkoulun, lukion, Kansalaisopiston ja Konservatorion käyttöön. Alakoululaiset ruokailevat Agora -nimisessä monitoimitilassa. |
| 2008 | Stromsdal Oyj hakeutui konkurssiin 27.11.2008. Lehman Brothersin kaatumisesta seurasi Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden lainakriisi, mistä kasvoi globaaliksi pankkikriisi. Tätä taas seurasi kansainvälinen taantuma. Stromsdal Oyj:n asiakkaat joutuivat rahoituskriisiin, minkä myötä tehdas ei pystynyt huolehtimaan investointien maksamisesta eikä hankkimaan raaka-ainetta. |
| 2011 | Tehdas siirtyi Premium Board Finland Oy:n (PBF) omistukseen. |
| 2014 | Premium Board hakeutui yrityssaneeraukseen. Yritys sai melkein kaikki velat anteeksi. Käräjäoikeus julisti oikeudenkäyntiasiakirjat salaisiksi 50 vuodeksi. |
| 2017 | Juankoski ja Kuopio tekivät kuntaliitoksen 1.1.2017. Kuopiosta tuli Suomen suurin kesämökkikunta. |
| 2020 | Savon Voima rakennutti kalaportaat Karjalankosken ja Juankosken vesivoimalaitoksiin.[19] |
| 2021 | Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura valmisteli museon siirtämistä Juankosken vanhimpaan, vuonna 1860 valmistuneeseen, rakennukseen eli Kahvilapytinkiin.[20] |
Juankosken keskustaajaman läpi virtaavaa koskijonoa Vuotjärven ja Akonveden välillä tai sen pohjoisinta osaa on kutsuttu aiemmin (saamenkielisellä) nimellä Juka > Juankoski ~ Juvankoski, Jukakoski, mistä on muodostettu tehdasseurakunnan nimi. Nimeen sisältyy sana juka eli ’koski, virta, putous’. Juccas 1751, Juckas ja Juckasbruk 1752, Juvankoski 1825, Juankoski 1841.[21]
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Akonvesi, Hipanlahti, Jouhteninen (Joutseninen), Muuruvesi (kirkonkylä), Säyneinen (kirkonkylä), Vehkalahti, Västinniemi
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ks. Kuopion taajamat.
Palo- ja pelastuspalvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juankosken paloasemalla Kauppatiellä sijaitsevat yksiköt: JK11 sammutusauto, JK12 sammutusauto, JK13 säiliöauto, JK171 ensivaste- ja miehistöauto. Juankoskella Niskakosken rannalla on myös Juankosken palokunnan vene JK-V1. Juankoskella on puolivakinainen palokunta.
Ensihoitopalveluja Juankoskella tuottaa Pohjois-Savon Sairaanhoitopiiri, KYS Ensihoitokeskus, joka tuottaa myös Kaavin kunnan ensihoitopalvelun.
Kaupunginvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaupunginvaltuustossa paikat jakautuivat kunnallisvaalien 2012 jälkeen seuraavasti:
- Keskusta 12 paikkaa (−2)
- Perussuomalaiset 5 paikkaa (ei muutosta)
- SDP 5 paikkaa (ei muutosta)
- Vasemmistoliitto 2 paikkaa (ei muutosta)
- Kristillisdemokraatit 2 paikkaa (+2)
- Kokoomus 1 paikka (ei muutosta)
Ystävyyskaupunkeja olivat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tunnettuja juankoskelaisia tai Juankoskella syntyneitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Eija Ahvo (s. 1951), muusikko/näyttelijä
- Kaj Chydenius (1939–2024), muusikko
- Hannakaisa Heikkinen (s. 1974), kansanedustaja
- Rauno Kettunen (s. 1959), entinen kansanedustaja
- Jaakko Kolmonen (1941–2016), tv-kokki
- Immo Kuutsa (s. 1937), hiihtovalmentaja
- Juice Leskinen (1950–2006), muusikko
- Timi Lexikon (s. 1985), rap-/hiphop-artisti (Muuruvesi)
- Sanna Matinniemi (s. 1990), oopperalaulaja
- Anssi Neuvonen, muusikko
- Kauko Parviainen (s. 1949), metsänhoitaja ja yritysjohtaja, metsäneuvos
- Veijo Pasanen (1930–1988), näyttelijä (Muuruvesi)
- Eero "Safka" Pekkonen (s. 1954 Nilsiässä, asunut Juankoskella), muusikko
- Jori Sivonen (1948–2019), iskelmäsäveltäjä
- Hilja Väänänen (1896–1987), poliitikko (Muuruvesi)
Nähtävyyksiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juicen tori
- Nilsiän reitti
- Pisan luonnonsuojelualue[23]
- Ruukkialue[24][25]
Perinneruokia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Juankosken perinneruoiksi valittiin paistettu kala, uunijuusto ja rokkatuuvinki, sakea hernemuhennos.[26]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juankosken historia Juankosken kaupunki. Arkistoitu 9.10.2007. Viitattu 24.12.2008.
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
- ↑ http://tilastokeskus.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/kunta_kr.html Tilastollinen kuntaryhmitys 2016
- ↑ http://tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/174.html Yleistilastoja kunnittain
- ↑ Juankoski päätti liittyä Kuopioon Savon Sanomat. 26.8.2014. Arkistoitu 3.9.2014. Viitattu 27.8.2014.
- ↑ Kuopion ja Juankosken kaupungit lyövät hynttyyt yhteen tammikuussa www.iltalehti.fi. Viitattu 16.6.2016. fi-FI
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Arkistoitu 12.6.2015. Viitattu 9.7.2015.
- ↑ Timo Jussila: Juankosken Akonpohjan varhaiskivikautisen asuinpaikan radiohiiliajoitus www.mikroliitti.fi. 27.10.2004. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Kasvillisuuden kehitys geologia.fi.
- ↑ Itämeren historiaa geologia.fi.
- ↑ Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Juha Forsberg: Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat : Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810. Itä-Suomen yliopisto, 13.9.2014. ISBN 978-952-61-1516-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2021).
- ↑ Oy Taimi — Historia www.porssitieto.fi. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Suomen Sukututkimusseura hiski.genealogia.fi. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Vuotjärvi Järviwiki. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Karjalankosken allas (04.612.2.001) Järviwiki. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Savon Voima rakentaa kalaportaat Juankosken ja Karjalankosken vesivoimalaitoksiin www.savonvoima.fi. Arkistoitu 30.10.2020. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Koillis-Savo koillis-savo.fi.
- ↑ Suomalainen paikannimikirja Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 3.1.2021.
- ↑ Kaupunkiopas: Juankoski
- ↑ Pisa
- ↑ Ruukkialue
- ↑ lisätyn todellisuuden kierrokset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juankoski Wikimedia Commonsissa
- Tilastokeskus – Juankosken avainluvut
- Juankoski (kaupunginosa)
- Kuopion kaupungin palvelut Juankoskella 2017 (Arkistoitu – Internet Archive) (pdf)
- Strömsdalsbruk eli Juantehdas: tarina alkaa vuodesta 1746, Pihl, Marja-Sisko, Juankosken Kulttuurihistoriallinen Seura 2010.
- Ruukinpatruuna vastaan kaskitalonpojat: Juantehtaan kolmet käräjät 1776, 1789, 1808 ja salamurha 1810.
- Juantehtaan kuningaskunta, Työvenliike Juankoskella 1905 - 1915
- Saman armon alla: Nilsiän seurakunnan historia, Niilo Lintunen 2005.
| ||||||||||
| ||||||||||||||||||
