Eero Pekkonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Eero Pekkonen
Henkilötiedot
Syntynyt14. toukokuuta 1954 (ikä 67)
Muusikko
Taiteilijanimi Safka
Soittimet koskettimet, haitari, huilu
Yhtyeet Juice, Juice Leskinen Slam, Hassisen kone, Popeda, Rudi, Marstio

Eero "Safka" Pekkonen (s. 14. toukokuuta 1954 Nilsiä) on suomalainen muusikko. Hänet tunnetaan muun muassa Juice Leskinen Slamin, Hassisen koneen ja Popedan kosketinsoittajana. Eero Pekkonen on toiminut studiomuusikkona sekä säveltänyt runsaasti musiikkia teatteriin.

Tunnetuimpia kappaleita, joissa kuullaan Pekkosen soittoa ovat Juice Leskisen ”Luonas kai olla saan”, ”Paperitähdet”, ”Viidestoista yö”, ”Sika” ja ”Myrkytyksen oireet”, Yö-yhtyeen "Joutsenlaulu", Hassisen koneen ”Levottomat jalat”, Ismo AlangonTaiteilijaelämää”, Eppu NormaalinMurheellisten laulujen maa”, ”Pimeyden tango”, ”Elämän tarkoitus”, ”Kun olet poissa” ja ”Tahroja paperilla” sekä Popedan ”Kaasua, komisario Peppone”, ”Matkalla Alabamaan” ja ”Kuuma kesä”.

Teatterissa Pekkonen on esiintynyt ainakin Tampereen Työväen Teatterin ja Teatteri 2000:n yhteistuotannossa Bremenin soittoniekat (2011), johon hän myös sovitti musiikin.[1] Pekkonen on esiintynyt myös televisiosarjassa Turvetta ja timantteja yhden jakson verran. Hän esitti päätösjaksossa urkuri Ilmari Piiparisen veljeä Unto Piiparista.[2] Pekkonen esiintyi myös televisiosarjassa Taivaan tulet jaksossa ”Meidän herramme hurmaamia” (2010). Hän esitti lahkolaissaarnajien urkuri Peteä.[3].

Pekkosen vanhempi poika Paavo on soittanut kitaraa Bloodpit-yhtyeessä[4] ja nuorempi poika Max The Jasser Arafats -yhtyeessä.

Pekkoselle myönnettiin taiteilijaeläke 2015.[5]

Yhtyeitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juice Leskinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassisen kone[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eppu Normaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Popeda[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mustat enkelit  (1982, koskettimet)
  • Kaasua...  (1983, koskettimet ja taustalaulu)
  • Harasoo  (1984, koskettimet ja taustalaulu)
  • Pohjantähden alla  (1985, koskettimet ja taustalaulu)
  • Svoboda  (1992, haitari kappaleessa Kuinka kummassa voikin käydä näin)
  • Just!  (2001, koskettimet (raidoilla 6,9 ja 11))

Pate Mustajärvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marstio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anssi Tikanmäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Greed  (1987, koskettimet ja haitari)
  • Pizza a'la Anssi Tikanmäki  (1994, haitari)
  • Perinteinen pop-levy  (2001, koskettimet (raidoilla 2 ja 9))

Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bremenin soittoniekat Tampereen Työväen Teatteri. Viitattu 11.12.2011.
  2. Full cast and crew for "Turvetta ja timantteja" Eksodus uhkakuville (2006) IMDb. Viitattu 12.12.2011. (englanniksi)
  3. http://www.imdb.com/title/tt1794558/fullcredits?ref_=tt_cl_sm#cast
  4. Arto Kiuru: Rokki-isien jalanjäljillä 23.11.2005. Kaleva. Viitattu 11.12.2011.
  5. Vihdoin helpotusta arkeen – Muskalle myönnettiin taiteilijaeläke 3.7.2015. MTV.fi. Viitattu 11.7.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]