Joutsenlaulu (kappale)
| ”Joutsenlaulu” Yö | ||
|---|---|---|
| ||
| Singlen tiedot | ||
| Albumilta | Nuorallatanssija | |
| Äänitetty | MSL-studio, Lempäälä, elo–syyskuu 1984 | |
| Julkaistu | 30. marraskuuta 1984[1] | |
| Formaatti | 7" | |
| Tuottaja(t) | Costello Hautamäki | |
| Tyylilaji | suomirock | |
| Levy-yhtiö | Poko Rekords | |
| Yön muut singlet | ||
| ”Häät” 1984 |
”Joutsenlaulu” 1984 |
”Kuorotyttö” 1985 |
Joutsenlaulu on Yö-yhtyeen kappale vuodelta 1984. Se julkaistiin ensimmäistä kertaa lokakuussa 1984 ilmestyneellä Nuorallatanssija-albumilla. Singlenä Jussi Hakulisen säveltämä ja sanoittama kappale ilmestyi saman vuoden marraskuussa, ja se on julkaistu myös Hakulisen omana versiona hänen vuoden 1995 sooloalbumillaan Vieraskirja. Lisäksi ”Joutsenlaulu” on mukana lukuisilla Yön ja Hakulisen live- sekä kokoelmalevyillä.[2]
Alkuperäinen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kappaleen nimi ja aihe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joutsenlaulu on jo antiikissa esiintynyt uskomus, jonka mukaan joutsen laulaa erityisen voimakkaasti ja kauniisti juuri hetkeä ennen kuolemaansa.[3][4] Kirjallisuudessa joutsen on puhtauden ja kauneuden symboli.[3] Hakulinen oppi joutsenlaulu-käsitteen vuonna 1983 Riihikedon lukion äidinkielen tunnilla opettajaltaan Jyrki Eskolilta, jonka tunnilla luettiin Sanan mahti -kirjaa. Kirjassa on Otto Mannisen runo ”Joutsenlaulua”, jonka merkityksestä opettaja kertoi.[5]
Joutsenen laulu -ideasta syntyi kappale vuonna 1984. Se kertoo Hakulisen lähes 80-vuotiaasta tädistä, joka oli jäänyt yksin miehen kuoltua ja lasten muutettua pois.[5]
Äänitykset ja julkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Joutsenlaulun” piti alun perin olla mukana Eurovision laulukilpailun karsinnoissa, mutta Hakulinen joutui luopumaan ajatuksesta, koska ei saanut pidettyä sen kestoa sääntöjen sallimassa kolmessa minuutissa. Kappaleen valmistuttua Hakuliselle oli käynyt selväksi, ettei hän tule enää jatkamaan yhtyeessä pitkään, joten hän päätti säästää laulun soolouralleen. Tekeillä olleelta Nuorallatanssija-albumilta puuttui kuitenkin materiaalia, ja niin Hakulinen oli pakotettu esittelemään ”Joutsenlaulun” Yölle.[6][7] Ennen Nuorallatanssijan äänitysten alkamista MSL-studiolla yhtye ehti harjoitella laulua vain yhden kerran. Koska Yön laulaja Olli Lindholm ei ollut tuolloin paikalla, hän piti sitä liian vaikeana itselleen ja ehdotti laulajaksi Hakulista. Näin ”Joutsenlaulusta” tuli yksi harvoista hänen tulkitsemistaan Yön kappaleista.[6]
Studiossa ”Joutsenlaulu” lyhennettiin aluksi noin kolmen minuutin pituiseksi, ja lisäksi siitä poistettiin huilu- ja viuluosuudet. Popedan kiertueelle suunnanneen Costello Hautamäen tilalle levyn toiseksi tuottajaksi tullut Mika Sundqvist kuitenkin palautti laulun alkuperäiseen muotoonsa. Yhtyeen jäsenet vastaanottivat kappaleen sangen varautuneesti: Jussi Hakulisen mukaan kaikki hän mukaan lukien olivat sitä mieltä, ettei sitä julkaistaisi singlenä eikä koskaan esitettäisi keikoillakaan. Lindholmin mukaan ”Joutsenlaulu” ei olisi edes päätynyt Nuorallatanssijalle, mikäli kappaleita olisi muutoin ollut tarpeeksi.[6] Kriitikot kuitenkin pitivät laulusta. Esimerkiksi Rumban päätoimittaja Rami Kuusinen kehui sitä ”kauniiksi, ylvääksi ja koskettavaksi”.[8]
Konserttiesitykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yön keikoilla Hakulinen lauloi ”Joutsenlaulun” taustanauhan säestyksellä.[9] Hakulisen jätettyä yhtyeen Yö ei esittänyt kappaletta, vaikka yleisö Olli Lindholmin mukaan toivoi kappaletta yhtyeen jokaisessa konsertissa. Vuonna 2000 Lindholm totesi, että ”kertaakaan en ole antanut periksi”.[10] Lokakuussa 2001 yhtye esitti ”Joutsenlaulun” Köyliön Lallintalolta alkaneella 20-vuotisjuhlakiertueella, jossa Jussi Hakulinen teki paluun yhtyeen riveihin 16 vuoden tauon jälkeen.[6][10] Kiertueen kolmas konsertti Tampereen Pakkahuoneella julkaistiin myöhemmin Yö Live – 20-vuotisjuhlakonsertti -nimisenä DVD-levynä.[11] Sittemmin Yö esitti kappaletta keikoilla, joissa myös Hakulinen oli mukana.[12]
Vuoden 2005 konserttikiertueella Jussi Hakulinen joutui terveysongelmien vuoksi jättäytymään pois ja valtuutti Kuolematon-albumilla mukana olleen Annika Eklundin laulamaan "Joutsenlaulun" kiertueen seitsemässä viimeisessä konsertissa.[13] Hakulisen jätettyä yhtyeen vuonna 2011[14] kappaletta esitti konserteissa Olli Lindholm, jonka mukaan ”Joutsenlaulu” ei tosin koskaan ole ”puhutellut minua millään tavalla”, vaan se on Hakulisen henkilökohtainen teksti tädilleen.[15] Lindholm kuoli sairauskohtaukseen 2019.[16]
Vuonna 2023 Yön 40v juhlakonsertissa Tampereen Nokia Areenalla Hakulisen tytär Ellinoora Hakulinen esitti kappaleen keikalla, ensimmäistä kertaa isänsä kuoleman jälkeen.
Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Joutsenlaulu” on Yön tunnetuimpia kappaleita.[17] Vuonna 2000 Olli Lindholm kuvaili sitä erääksi ”suomalaisen rockhistorian [– –] suurimmista biiseistä”.[10]
Kappale on vuosien kuluessa saanut useita kärkisijoja eri äänestyksissä. Vuonna 1995 järjestetyssä Radiomafian top 500 -äänestyksessä ”Joutsenlaulu” valittiin maailman kaikkien aikojen 14. parhaaksi ja parhaaksi suomalaiseksi kevyen musiikin kappaleeksi.[18] Helsingin Sanomien ja Radio Helsingin 2006 järjestämässä Suomen synkin laulu -äänestyksessä laulu sijoittui sijalle 9.[19] Porin kaupungin 450-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 2008 pidetyssä äänestyksessä se valittiin kaikkien aikojen porilaiseksi pop-kappaleeksi.[5] Radioasema Iskelmän vuonna 2011 järjestämässä äänestyksessä valittiin Yön 30 parasta kappaletta: ”Rakkaus on lumivalkoinen” oli ensimmäinen ja ”Joutsenlaulu” toinen.[12]
Yön single[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Joutsenlaulu” oli kolmas singlejulkaisu Yön lokakuussa 1984 ilmestyneeltä Nuorallatanssija-albumilta. Sen B-puolella on kaksi Hakulisen säveltämää ja sanoittamaa kappaletta, joista ”Painajaisten jälkeen” löytyy myös Nuorallatanssijalta, mutta ”Skitsofreenikon päiväkirja” julkaistiin nyt ensimmäistä kertaa studioversiona. Kappaleen konserttiäänitys oli mukana jo aikaisemmin kesäkuussa ilmestyneellä livealbumilla ...ja tapahtui niinä päivinä. Studioversio on myöhemmin julkaistu myös kokoelmalla Yön pimeä puoli (1998).[20]
Marraskuun viimeisenä päivänä ilmestynyt single nousi listoille vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa 1985. Parhaimmillaan se oli Mitä Suomi soittaa -listalla sekä Seura-lehden kokoamalla singlelistalla sijalla 4 ja Suosikin listalla sijalla 10.[21]
Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Jussi Hakulisen versio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ”Joutsenlaulu” Jussi Hakulinen | ||
|---|---|---|
| Kappaleen tiedot | ||
| Albumilta | Vieraskirja | |
| Julkaistu | 1995 | |
| Tuottaja(t) | Hombre Lampinen | |
| Tyylilaji | pop rock | |
| Kesto | 05.30 | |
| Levy-yhtiö | Flamingo Music | |
Jussi Hakulisen oma versio ”Joutsenlaulusta” ilmestyi hänen vuonna 1995 julkaistulla sooloalbumillaan Vieraskirja. Vierailevana muusikkona kappaleella on mukana huilua soittava Vesa-Matti Loiri.
Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jussi Hakulinen – laulu
- Aki Peltonen – kitara, haitari
- Mikko Anttonen – basso
- Pete Hissa – rummut
- Tapio Siitonen – kosketinsoittimet
- Vesa-Matti Loiri – huilu
Muita esittäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Joutsenlaulusta” on Yön ja Jussi Hakulisen lisäksi olemassa ainakin seitsemän muiden artistien levyttämää versiota:[2]
- Canto Finlandia – albumilla Canto Finlandia (2001)
- For My Pain – EP:llä Killing Romance (2004)
- Jani Wickholm – kokoelma-albumilla Idols 2004 (2004)
- Fredi – albumilla Muuttuvat laulut (2005)
- Katri Ylander – kokoelma-albumilla Synkkien laulujen maa (2006)
- Saimaa – albumilla Matka mielen ytimeen (instrumentaali, 2015)[22]
- Kirkkovene – single ”Joutsenlaulu” (2020)[23]
Suvi Teräsniska lauloi vuonna 2013 albumillisen Yön kappaleita mutta jätti eniten kunnioittamansa kappaleet pois. ”Joutsenlaulua” hän kertoi pitävänsä ”pyhimmistä pyhimpänä”.[17]
Vain elämää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Samu Haber esitti ”Joutsenlaulun” Vain elämää -ohjelmassa vuonna 2017. Kappaleen esittäminen synnytti riidan Hakulisen ja tuotantoyhtiön välillä. Kappaleesta on poistettu useita säkeistöjä, ja hänen mukaansa sen sovitus on näin muuttunut. Hakulinen omistaa kappaleen oikeudet, joten hänellä on lain puitteissa oikeus kieltää kappaleen uudelleensovittaminen.[24][25] Kiistan seurauksena ohjelmassa kuultavaa versiota ei julkaistu suoratoistopalveluihin tai äänitteellä.[26]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ YÖ: Joutsenlaulu / Painajaisten jälkeen - Skitsofreenikon päiväkirja Poko Rekords. Viitattu 17.4.2015.
- ↑ a b Suomen äänitetietokanta Fono Viitattu 18.11.2013.
- ↑ a b joutsenlaulu. Tieteen termipankki, 27.5.2014. Viitattu 24.7.2021.
- ↑ Swan song The Phrase Finder. Viitattu 18.11.2013.
- ↑ a b c Neva, Tapio: Hylkiöstä tuli klassikko. Satakunnan Kansan Virta-liite, 12.9.2008, s. 4–5. Satakunnan Kansa.
- ↑ a b c d Lindholm, Olli ja Rantanen, Ilpo: ”Yhden Yön tarina” (s. 69-70, 201, 246-247), WS Bookwell 2007. ISBN 978-951-0-32853-8.
- ↑ Juha Rantala: Suomirock: Yö: Joutsenlaulu (5.7.2015 arkistoitu versio) 23.6.2015. MTV.fi. Viitattu 28.6.2015.
- ↑ Miten Yön Joutsenlaulu otettiin vastaan Rumban levyarviossa vuonna 1984? 23.9.2013. Rumba. Viitattu 18.11.2013.
- ↑ Pasi Kostiainen: Yön ex-jäsen paljastaa yhtyeen välirikon taustat – Hakulinen otti hatkat: ”Ja niin Jussi sitten lähti bändistä” Ilta-Sanomat. 21.4.2017. Viitattu 18.2.2019.
- ↑ a b c Joutsenlaulu tulee taas (19.2.2019 arkistoitu versio.) 14.12.2000. Ilta-Sanomat. Viitattu 18.11.2013.
- ↑ Yö – 20-Vuotisjuhlakonsertti Discogs. Viitattu 18.11.2013.
- ↑ a b Rakkaus on lumivalkoinen Yö-yhtyeen suurin hitti 2.10.2011. Iskelmä. Viitattu 18.11.2013.
- ↑ Kotirina, Pirkko: Yö-kiertueen loput keikat ilman Jussi Hakulista. Helsingin Sanomat, 18.11.2005. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Kostiainen, Pasi: Jussi Hakulisen ja Olli Lindholmin välit katkesivat riitaan vuonna 2011 – nyt hän kertoo, miltä tuntuu, kun kiistat jäivät sopimatta. Ilta-Sanomat, 5.3.2021. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Olli Lindholm tunnustaa uutuuskirjassa: "Joutsenlaulu ei ole koskaan puhutellut minua millään tavalla". MTV Uutiset, 19.10.2017. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Makkonen, Nita & Kosonen, Tero: Olli Lindholm on kuollut – sairauskohtaus tuli täytenä yllätyksenä Ilta-Sanomat. 12.2.2019. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ a b Rajala, Eeva: IS: Suvi Teräsniska: Joutsenlaulu on pyhimmistä pyhin. Iskelmä, 18.2.2013. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Radiomafian top 500 (v. 1995) Yle.fi. Radiomafia. Viitattu 24.7.2021.
- ↑ Helismaan teksti vei voiton 8.7.2006. Helsingin Sanomat. Viitattu 18.11.2013.
- ↑ YÖ: Joutsenlaulu Finnmusic. Viitattu 17.4.2015.
- ↑ Listat 1985 Populaarimusiikin museo Pomus. Viitattu 17.4.2015.
- ↑ Viikon levy: Saimaa - Matka mielen ytimeen (5.3.2016 arkistoitu versio) 25.10.2015. Radio Helsinki. Viitattu 9.11.2015.
- ↑ ”Joutsenlaulu”. Kirkkovene, PD Records, 2020.
- ↑ Sirén, Vesa: Näin Yön Joutsenlaulu typistyi Vain elämää -videolla – oman tätinsä tarinan sanoittaneen Jussi Hakulisen oikeuksissa riittää yhä pohdittavaa. Helsingin Sanomat', 20.4.2017. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Alanko, Tero: Vain elämää -ohjelmalle kova takaisku: Jussi Hakulinen ei anna julkaista Joutsenlaulu-versiota levyllä. Suomen Kuvalehti, 7.4.2017. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Kostiainen, Pasi: Yö-legenda aiheutti valtavan Vain elämää -myrskyn – Asko Kallonen: ”Joutsenlaulua ei julkaista”. Ilta-Sanomat, 12.4.2017. Viitattu 3.7.2021.