Kuolematon

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kuolematon
Yö
Studioalbumin Kuolematon kansikuva
Studioalbumin tiedot
 Äänitetty  Deerhouse-studio, Tampere, 2004
 Julkaistu 16. helmikuuta 2005[1]
 Formaatti CD, LP
 Tuottaja(t) Mikko Kangasjärvi
 Tyylilaji suomirock, iskelmä
 Kesto 57.31
 Levy-yhtiö Poko Rekords
Listasijoitukset

Suomen virallinen lista: 1. (8/2005)

Yön muut julkaisut
Yhden yön tarinoita
2003 		Kuolematon
2005 		Yön valoisa puoli
2006

Kuolematon on helmikuussa 2005 ilmestynyt Yön kuudestoista studioalbumi. Se julkaistiin Levillä, jonne tilaisuutta varten lennätettiin toimittajia, musiikkialan vaikuttajia sekä levykauppojen edustajia.[2] Albumi myi kahdessa päivässä platinaa[3] ja nousi suoraan Suomen virallisen listan ykköseksi.[4] Huolimatta levyn myyntimenestyksestä, monet kriitikot moittivat sitä. Yleisimmin kritisoitiin Yön musiikillista linjaa, joka useiden kriitikoiden mielestä oli jo edellisestä Rakkaus on lumivalkoinen -levystä alkanut muuttumaan yhtyeen alkuperäisestä suomirockista liian iskelmälliseksi.lähde? Emma-gaalassa levy oli kuitenkin ehdolla vuoden albumiksi.[5]

Albumilta julkaistiin neljä singleä; jo heinäkuussa 2004 ilmestynyt Rakkauden vahvistama, Olli Lindholmin ja Annika Eklundin duetto Pettävällä jäällä, MTV3:n Levyraadissakinlähde? mukana ollut Yksi askel liikaa sekä Tie sydämeeni. Muista kappaleista suosituksi nousi muun muassa Jussi Hakulisen kirjoittama Viimeinen ilta, joka kertoo ensimmäisestä maailmansodasta ja oli alkuperäiseltä nimetään 1914.[2]

Levystä julkaistiin LP-versio vuonna 2016.

Listamenestys ja myyntiluvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuolematon nousi listaykköseksi heti julkaisuviikollaan. Yhteensä albumi pysyi Suomen virallisella listalla 27 viikon ajan ja sitä myytiin yli 65 000 kappaletta eli tuplaplatinaan oikeuttava määrä.[4][6]

Platinapainos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

28. syyskuuta 2005 levystä julkaistiin platinapainos, joka sisälsi neljä kesällä 2005 äänitettyä bonuskappaletta.[7] Niistä Ducadam on Jussi Hakulisen omalla sanoituksella tehty versio chileläisen Quilapayúnin vallankumouslaulusta El pueblo unido jamás será vencido[2] ja Lentoon-kappaleen puolestaan esitti alun perin englantilainen The Motors nimellä Airport. Kappaleen suomennoksen teki Hector jo 1970-luvulla.[8]

Kiertue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yö juhlisti uuden albumin julkaisua 28 konserttisalia käsittävällä konserttikiertueella Kuolematon 2005. Se alkoi 22. syyskuuta 2005 Iisalmesta ja päättyi 3. joulukuuta Poriin.lähde? Kiertueella olivat mukana myös Jari Latomaa ja Jussi Hakulinen sekä joissakin konserteissa esiintyneet Juha Tapio ja Annika Eklund. Torstaina 10. marraskuuta Jussi Hakulinen sai epileptisen kohtauksen seurauksena selkärankamurtuman. Hän joutui jäämään pois seitsemästä viimeisestä konsertista ja valtuutti Eklundin laulamaan Joutsenlaulun.[9]

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kappaleet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tie sydämeeni – 4.47 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
  2. Yksi askel liikaa – 4.24 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
  3. Rakkauden vahvistama – 5.02 (säv. Olli Lindholm & Mikko Kangasjärvi, san. Pauli Hanhiniemi)
  4. Jokainen saa rakastaa – 4.15 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
  5. Kuolemattomat – 4.39 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
  6. Oikee enkeli – 4.23 (säv. & san. Petri Munck)
  7. Unta polttavaa – 4.35 (säv. & san. Juha Tapio)
  8. Syksy ottaa sydämen – 4.21 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
  9. Kuin sävel oisi hän – 3.42 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
  10. Viimeinen ilta – 3.49 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
  11. Nousevan auringon valoon – 4.51 (säv. Jari Latomaa, san. Jussi Hakulinen)
  12. Pettävällä jäällä – 4.33 (säv. & san. Juha Tapio)
  13. Yhden yön tarinat – 4.10 (säv. & san. Jussi Hakulinen)
Platinapainoksen bonuskappaleet
  2. Ducadam – 3.21 (säv. Sergio Ortega, san. Jussi Hakulinen)
  3. Paljon enemmän – 4.45 (säv. Olli Lindholm, san. Pauli Hanhiniemi)
  4. Lentoon – 4.31 (säv. Andy McMaster, san. Hector)
  5. Merkki – 4.38 (säv. & san. Jussi Hakulinen)

Muusikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yö
Vierailijat

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Yö: Kuolematon Poko Rekords. Viitattu 18.5.2015.
  2. ↑ a b c Lindholm, Olli ja Rantanen, Ilpo: Yhden Yön tarina, s. 284–287, 292. WS Bookwell 2007. ISBN 978-951-0-32853-8.
  3. ↑ Yön Kuolematon ylitti platinarajan MTV3. 18.2.2005. Arkistoitu 27.2.2017. Viitattu 19.5.2015.
  4. ↑ a b Yö: Kuolematon Suomen virallinen lista. 2005. Musiikkituottajat. Arkistoitu 24.12.2013. Viitattu 22.12.2013.
  5. ↑ Me­tal­li­to­tuus, Kuolematon ja Kolme mus­ket­ti­so­pu­lia Kaleva. 18.1.2006. Viitattu 19.5.2015.
  6. ↑ Kulta- ja platinalevyt 2005 Musiikkituottajat. Viitattu 19.5.2015.
  7. ↑ Yö: Kuolematon platinapainos Poko Rekords. Viitattu 19.5.2015.
  8. ↑ Lentoon (= Airport) Fono-äänitetietokanta. Viitattu 19.5.2015.
  9. ↑ Lindholm & Rantanen, s. 299–300.
  10. ↑ Yö: Kuolematon 23.2.2005. Desibeli.net. Viitattu 19.5.2015.
  11. ↑ Yö - Kuolematon 15.3.2005. Noise.fi. Viitattu 19.5.2015.
  12. ↑ Yö - Kuolematon (platinapainos) 2.12.2005. Pop-lehti. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 19.5.2015.
  13. ↑ YÖ: Rakkaus on lumivalkoinen 28.2.2005. Findance. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 19.5.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuolematon&oldid=22197706”