Jori Sivonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jori Sivonen
Henkilötiedot
Koko nimi Jorma Sakari Sivonen
Syntynyt11. huhtikuuta 1948
Juankoski
Kuollut3. heinäkuuta 2019 (71 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus  Suomi
Ammatti säveltäjä, tuottaja
Muusikko
Taiteilijanimi Onni OutavaView and modify data on Wikidata
Tyylilajit iskelmä
Soittimet piano, kitara ja syntetisaattoriView and modify data on Wikidata

Jorma Sakari (Jori) Sivonen[1] (11. huhtikuuta 1948 Juankoski3. heinäkuuta 2019 Helsinki[2]) oli suomalainen säveltäjä, muusikko ja tuottaja, joka osallistui 1970-luvulta alkaen vahvasti suomalaisen iskelmämusiikin tekemiseen.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jori Sivonen sai ensimmäiset kosketuksensa musiikkiin kotiseudullaan Juankoskella, jossa toimi Kymi-yhtiön tukema tehtaan soittokunta. Jo poikavuosinaan hän pääsi soitto-oppilaaksi, ja hänen ensimmäinen soittimensa oli alttotorvi. Sivosen suuri haave toteutui, kun hän sai 12-vuotiaana oman kitaran. Hän opiskeli kitaransoittoa itsenäisesti Ivan Putilinin Kitarakoulu-oppikirjan avulla, ja hänen tuolloinen esikuvansa oli Heikki Laurila. Innostuttuaan rautalankamusiikista Sivonen osti sähkökitaran.[3]

Muutettuaan Helsinkiin ja suoritettuaan asevelvollisuutensa Jori Sivonen opiskeli Sibelius-Akatemiassa kontrabasson soittoa ja soitti muun muassa Radion sinfoniaorkesterissa ja Helsingin kaupunginorkesterissa. Opiskeluaikoinaan hän siirtyi studio- ja keikkamuusikoksi, sekä alkoi toimia freelance-kapellimestarina levy-yhtiöille.[4][3] 1960-luvun lopulla Sivonen oli mukana muun muassa Carolan ja Tapani Kansan taustayhtyeissä. Syksyllä 1967 hänen kokoamansa yhtye pääsi soittamaan Finnpartner-alukselle, joka liikennöi aluksi Helsingin ja Saksan Travemünden välillä ja seuraavan talven ajan Länsi-Afrikan risteilyillä.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jori Sivosen ensimmäinen levytetty sävellys oli Kirsti Puhtilan sanoittama, Kaj Westerlundin sovittama ja Beritin esittämä ”Laitumella” vuodelta 1975. Jo tätä ennen hän oli säveltänyt Juice Leskisen tekstin ”Lukkarisen lehmä”, mutta kappaletta ei koskaan esitetty julkisesti. Ensimmäinen Sivosen suuri sovitustyö oli PSO:n vuonna 1975 julkaisema joululevy ”Joulun aikaan”, jolla lauloivat muiden muassa Irina Milan, Berit ja Cumulus-yhtye.[3] Säveltäjänä Sivonen sanoi pitävänsä esikuvanaan Toivo Kärkeä ja haluavansa tehdä kappaleita, jotka jäisivät soimaan kuulijoiden mieliin.[5]

Sivonen toimi 1980-luvun alkupuolella tuottajana Finnlevyssä, minkä jälkeen hän perusti oman erityisesti mainosmusiikkia tuottavan äänimainontatoimiston.[4] Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo kirjoittivat Iskelmän kultaisessa kirjassa vuonna 1986, että Sivonen oli 1970-luvulta lähtien keskeisiä ja ahkerimpia ns. käyttöiskelmän säveltäjiä:

»Keskeistä on olla mukana nopeasti ja tehokkaasti ajan virtauksissa eikä pyrkiäkään luomaan musiikkia siltä pohjalta, että se jäisi elämään ja sisältäisi "ajattomia" aineksia. Toisaalta inhimillisten asioiden kiertokulku on sellainen, että juuri vaikkapa Jori Sivosen "kertamateriaalilla" tulee epäilemättä olemaan painokas merkityksensä, kun aikanaan tutkitaan esim. 70- ja 80-lukujen suosittuja jukebox-iskelmiä, jotka soivat jatkuvasti aikansa (puoli vuotta lienee useimmiten tällainen aktiivikausi) ja unohtuvat yleisesti sen jälkeen. – – – ”Pikaiskelmät” on tarkoitettu tehokkaaseen, nopeaan, kuulijan ehdoilla ja nykyisin jo useimmiten kasettisoittimella tapahtuvaan kuunteluun. Näihin hitteihin ei saakaan rakastua liian kiihkeästi, joten ne voidaan sopivan hetken koittaessa hylätäkin ilman traagista eroa – juuri tässä suhteessa Jori Sivosen iskelmät ilmentävät yleisemminkin sitä ”käytä ja heitä pois” -kulttuuria, joka iltalehdistä lähtien voimistaa otettaan.»

[1]

Säveltäjäroolin lisäksi Sivonen vaikutti myös sovittajana sekä tuottajana. Hänen kynästään ovat syntyneet mm. monet hitit Lea Lavenille, Einille, Kake Randelinille ja Janne Tulkille.

Sivonen oli myös uranuurtaja konemusiikin kehittäjänä iskelmän saralla. Vuonna 1981 levytetty Taiskan Ei voittajaa on tiettävästi Suomen ensimmäinen kokonaan koneilla säestetty iskelmäkappale.[3] Vuonna 1983 ilmestyneellä Kake Randelinin albumilla Kop kop kop on myös käytetty huomattavasti syntetisaattoreita ja jonkin verran rumpukonetta.

1970-luvun lopun ja 1980-luvun puolivälin välisenä aikana Jori Sivosen tärkein yhteistyökumppani laulujenteossa oli sanoittaja Raul Reiman, johon Sivonen tutustui levytuottaja Timo Lindströmin kautta. Sivosesta ja Reimanista tuli myös toistensa lähimmät ystävät.[3] Yhteistyön määrä hiipui kuitenkin 1980-luvun alkuvuosien jälkeen suomalaisen iskelmän lamakauden aikana ja loppui kokonaan Reimanin kuollessa vuonna 1987. Muita Sivosen tärkeitä yhteistyökumppaneita sanoittajista ovat olleet muun muassa Juha Vainio ja viime vuosina erityisesti Vexi Salmi.

Vuonna 2013 Sivonen muisteli suomalaisen iskelmän 1980-luvun puolivälin lamakautta omalta kohdaltaan:

» Tuli Dingo. Tuli Rockradio, jossa sanottiin, että ”tämä nyt on sitä reimansivonen-musiikkia”, jos nyt ylipäätään siellä mainittiin. Outi Popp kirjoitti Kake Randelinin levyarvion: ”Tiedoksi sille, joka tästä tykkää: tuotetta Kake Randelin on taas ilmestynyt levyllinen. Jos joku haluaa ostaa paskaa, niin siitä vaan.” Kyllähän se teki vähän kipeää, mutta toisaalta ajattelin, etten näitä levyjä kriitikoille tee. Kansalle niitä teen, enkä ole koskaan tuntenut huonommuutta sen suhteen, sillä taustani on iskelmämusiikissa, torvisoittomusiikissa ja kaikessa, mistä oikeasti olen tykännyt.»

[3]

Sivonen asui ja työskenteli 1990-luvun alkupuolelta lähtien vajaat kymmenen vuotta Lopen Pilpalassa. 2000-luvun alussa hän palasi pääkaupunkiseudulle ja asettui Helsingin Vartiokylään. Sivonen lopetti studiotyöskentelyn 2010-luvun alkupuolella ja myi laitteet pois.[3]

Sivosen säveltämiä iskelmiä ovat esimerkiksi Paula Koivuniemen levyttämät ”Aikaan sinikellojen”, ”Sheikki tai Don” ja ”Sua vasten aina painautuisin”, Lea Lavenin ”Ei oo, ei tuu” (vuoden 1979 Syksyn sävel -kilpailun voittokappale), Kake Randelinin ”Avaa hakas” ja ”Et itkeä saa”, Frederikin ”Titanic”, Solistiyhtye Suomen ”Mahtava peräsin ja pulleat purjeet”, Anne Mattilan ”Asfalttiviidakko” ja ”Enkeleitä onko heitä” sekä Marco Lundbergin ”Tunteen lukkojen taa”. Vuonna 1985 Sivonen voitti Syksyn sävel -kilpailun kappaleellaan ”Luoksesi jään”, jonka saksofonisoolon soitti Pentti Lasanen. Kyseessä oli ensimmäinen kilpailun voittanut instrumentaalikappale.[1][6] Kolmannen kerran Sivonen voitti Syksyn sävelen vuonna 2000 Vexi Salmen sanoittamalla ja Antti Huovilan laulamalla kappaleella ”Vaskikellot”.[7] Neljäs Syksyn sävel -voitto tuli vuonna 2001 Sivosen säveltämällä, Salmen sanoittamalla ja Janne Tulkin esittämällä kappaleella ”Yksinäinen pitkä tie”.[8] Sivonen sävelsi myös mainosmusiikkia. Tunnetuimpiin mainoskappaleisiin kuuluu yhteistyössä Juha Björnisen kanssa tuotettu Volvo-automerkin TV-mainosteema vuodelta 1983, jota edelleenkin käytetään. Laulaja Meiju Suvas on kertonut Sivosen vaikuttaneen ratkaisevasti hänen uransa alkamiseen. Finnlevyyn lähetetyn demonauhan perusteella Sivonen pyysi Suvaksen taustalaulajaksi Frederikin Suomen vuoden 1981 euroviisukarsinnassa esittämään kappaleeseen ”Titanic”. Kappale sijoittui karsinnan seitsemänneksi, ja Eurovision laulukilpailuun lähetettiin Riki Sorsan laulama ”Reggae OK”. Tämän jälkeen Frederik pyysi Suvaksen mukaan seuraavalle kesäkiertueelleen.[9]

Sivonen on käyttänyt myös salanimeä Onni Outava.

Sivosen perheeseen kuuluivat vaimo, tytär ja poika. Sivonen kuoli 3. heinäkuuta 2019 aamuyöllä Helsingissä Laakson sairaalassa, jossa hän oli ollut keuhkokuumeen takia.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Peter von Bagh ja Ilpo Hakasalo: Iskelmän kultainen kirja, s. 528–529. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-08913-7.
  2. Nissinen, Hannes: Säveltäjä Jori Sivonen on kuollut. Helsingin Sanomat, 5.7.2019, s. B 5. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  3. a b c d e f g h Kaarsalo, Juha: Joria duurissa ja mollissa – sävellystyö lähentelee parhaimmillaan hurmostilaa 20.10.2013. Suomen Musiikintekijät.
  4. a b Suuri Musiikkitietosanakirja 6: Seg–Ö, s. 39. Helsinki: Weilin + Göös & Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2.
  5. Aromaa, Jonni: Titanicin säveltäjä on kuollut – Jori Sivonen teki unohtumattomia kappaleita kotimaisille suosikkilaulajille 3.7.2019. Yle Uutiset.
  6. Anne Mattila suree menehtynyttä Jori Sivosta: ”Hän sävelsi urani ensimetrit” 4.7.2019. Tanssiin.fi.
  7. Antti Huovila voitti Syksyn sävelen 8.10.2000. MTV Uutiset.
  8. a b Tähtivaara, Sarianne: HS: Iskelmäsäveltäjä Jori Sivonen on kuollut – muistetaan monista iskelmähiteistä www.iltalehti.fi. 3.7.2019. Viitattu 13.9.2019.
  9. Hurmas, Johannes: HS: Säveltäjä Jori Sivonen on kuollut –iskelmätaituri muistetaan Titanic-hitistä 4.7.2019. Ilta-Sanomat.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]