Gary Oldman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Gary Oldman
Gary Oldman vuonna 2014.
Gary Oldman vuonna 2014.
Syntymäaika 21. maaliskuuta 1958 (ikä 60)
Syntymäpaikka Lontoo, Englanti
Aktiivisena 1979–
Oikea nimi Gary Leonard Oldman
Muut nimet Gaz
Ammatti näyttelijä
muusikko
elokuvantekijä
Merkittävät roolit Lee Harvey Oswald
Norman Stansfield
Sirius Musta
James Gordon
Puoliso
  • Lesley Manville
    (vih. 1987; ero. 1990)
  • Uma Thurman
    (vih. 1990; ero. 1992)
  • Donya Fiorentino
    (vih. 1997; ero. 2001)
  • Alexandra Edenborough
    (vih. 2008; ero. 2015)
  • Gisele Schmidt
    (vih. 2017)
Lapset 3
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie
Palkinnot

Parhaan miespääosan Golden Globe
2017 Synkin hetki
Parhaan miespääosan Bafta
2017 Synkin hetki
Parhaan miespääosan Oscar
2017 Synkin hetki

Ehdokkuudet

Parhaan miespääosan Oscar
2011 Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja

Gary Leonard Oldman (s. 21. maaliskuuta 1958 Lontoo, Englanti, Britannia) on englantilainen näyttelijä, muusikko ja elokuvantekijä.

Oldman aloitti näyttelijänuransa koulujen jälkeen teatterissa. Elokuvadebyyttinsä hän teki elokuvassa Remembrance vuonna 1982. Hän näytteli basisti Sid Viciousta elämäkertaelokuvassa Sid & Nancy, jonka ansiosta hänestä tuli tähti Iso-Britanniassa. Hän sai BAFTA-palkintoehdokkuuden elokuvastaan Prick Up Your Ears. Oldman teki kansainvälisen läpimurtonsa elokuvissa JFK – avoin tapaus (1991) Lee Harvey Oswaldina ja Bram Stokerin Dracula (1992) Kreivi Draculana. Dracula toi hänelle Saturn-palkinnon. Oldman myös herätti huomiota mediassa avioliitostaan näyttelijä Uma Thurmanin kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa vuodet 1990–1992. 1990-luvulla Oldman näytteli roistojen rooleja menestyneissä elokuvissa True Romance (1993), Leon (1994), The Fifth Element – puuttuva tekijä (1997) ja Air Force One (1997). Elokuva Kandidaatti (2000) toi Oldmanille suorituksestaan Screen Actors Guild Awards-ehdokkuuden. Vuonna 1997 Oldman ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti Erään perheen elämästä, joka perustuu osaksi hänen omaan lapsuuteensa; elokuvasta Oldman oli ehdolla Kultaisen palmun saajaksi ja voitti kaksi BAFTA-palkintoa.

2000-luvulle tultaessa Oldman näytteli sankarillisia rooleja kuten Harry Potterin kummisetää Sirius Mustaa Harry Potter -elokuvasarjan neljässä elokuvassa (2004–2011) ja James Gordonia Christopher Nolanin Batman Begins (2005) ja sen jatko-osissa Yön ritari (2008) ja Yön ritarin paluu (2012). Oldman vieraili Frendit-sarjassa kaksiosaisessa jaksossa, josta hän sai Emmy-palkintoehdokkuuden vuonna 2001. Vuonna 2011 Empire-aikakauslehden lukijat äänestivät Oldmanin "Elokuvan ikoniksi", tunnustuksensa hänen myötävaikutuksestaan elokuvateollisuudelle.[1]

Vuonna 2018 Oldman palkittiin parhaan miespääosan Oscar-palkinnolla, Golden Globella ja Bafta-palkinnolla Winston Churchillin roolistaan elokuvassa Synkin hetki (2017).

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gary Leonard Oldman syntyi Englannissa, New Crossin kaupunginosassa Lewishamissa, Lontoossa 21. maaliskuuta 1958. Hänen isänsä oli entinen merimies Leonard Bertram Oldman (1921–1985), joka toimi hitsaajana ja äitinsä on Irlannista kotoisin oleva kotiäiti Kathleen Oldman (omaa sukua Cheriton, s. 1919).[2] Oldman ja Cheriton olivat tavanneet toisensa Cardiffissa, Walesissa toisen maailmansodan aikana.[3] Garylla on kaksi siskoa, joista toinen on Maureen Oldman (tunnetaan nimellä Laila Morse), joka oli syntynyt 1. elokuuta 1945. Maureenista tuli myöhemmin myös näyttelijä; hänet tunnetaan parhaiten Mo Harrisin roolistaan saippuadraamasarjassa EastEnders. Oldman kertoi isänsä olleen alkoholisti, joka jätti perheensä Garyn ollessa seitsemänvuotias. Len-isä kuoli alkoholismiin vuonna 1985.[4]

Lapsuudessaan Oldman oli taitava laulaja ja pianisti, mutta jätti musiikin maailman luodakseen näyttelijänuraa. Gary sai inspiraationsa Malcolm McDowellin suorituksesta elokuvassaan Huomenna oli ennen (1971). Näyttelemisen ohella Oldman kuitenkin säilytti rakkautensa musiikkia kohtaan. Oldman kävi Kaakkois-Lontoon poikakoulua Creek Roadilla, Deptfordissa. Oldman jätti koulun 16-vuotiaana vuonna 1974 ja ryhtyi myyjäksi.[5]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uran alku ja nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oldman valmistui näyttelemisestä Rose Bruford Collegesta Sidcupista, Kentistä vuonna 1978 ja sai stipendin. Collegen jälkeen hän haki arvostettuun Royal Academy of Dramatic Artiin, mutta ei päässyt sisään. Sen jälkeen Oldman vietti melkein kahdeksan vuotta teatterissa. Hän opiskeli sen sijaan Greenwich Young People's Theatressa ja näytteli näytelmissä, kuten The Pope's Wedding, josta hän sai Time Outin Fringe-palkinnon vuosien 1985–1986 parhaasta tulokkaasta ja British Theatre Associationin Drama Magazine -palkinnon vuoden 1985 parhaasta miesnäyttelijästä.[6] Oldman oli Royal Shakespeare Companyn jäsen vuosina 1985–1986 ja esiintyi pienimuotoisissa teatterituotannoissa Barbican Centressä ja Almeida Theatressa. Tällöin Oldman myös näytteli elokuvatuotannoissa, kuten debyyttielokuvassaan Remembrance (1982) ja televisioelokuvassa Meantime (1984). Alkuperäisen elokuvadebyyttinsä Oldman olisi tehnyt Don Boydin draamaelokuvassa Gossip (1982) jos elokuvan tuotanto ei olisi kaatunut.

Gary Oldman vuonna 2000.

Vuonna 1986 Oldman sai ensimmäisen pääosansa Sex Pistolsin kovaonnisena basistina Sid Viciouksena. Elokuva ilmestyi vuonna 1986 nimellä Sid & Nancy. Rooli käynnisti Oldmanin uran ja roolin kautta hänelle avautui tie Hollywoodiin. Oldmanin suoritus sai katsojilta paljon kiitettävää palautetta; varsinkin myös entiseltä Sex Pistolsin vokalisti John Lydonilta, joka kuitenkin kyseenalaisti elokuvan joidenkin kohtauksien aitoutta. Lydon sanoi Oldmanista omaelämäkerrassaan: "Kaveri joka näytteli Sidiä, Gary Oldman, ajattelin että hän oli melko hyvä", ja myöhemmin kutsui häntä "hemmetin hyväksi näyttelijäksi". Oldman kuulemma menetti huomattavasti painoa roolin takia ja joutui lyhyeksi aikaa sairaalaan. Hänen suorituksensa sijoittui sijalle 62 Premiere-aikakauslehden "100 kaikkien aikojen loistavinta näyttelijäsuoritusta" ja sijalle kahdeksan Uncut-aikakauslehden "10 parasta näyttelijää rokkirooleissa".

Sid & Nancyn ansiosta Oldman pääsi merkittävään asemaan ja 1980-luvun lopun ja 1990-luvun alun Oldman näytteli pääosissa monissa kulttielokuvissa kuten Prick Up Your Ears (1987), jossa hän näytteli toista todellista henkilöä, ongelmaista näytelmäkirjailijaa Joe Ortonia, Lain kahdet kasvot, jossa Oldman käytti ensimmäistä kertaa Amerikan aksenttia sekä Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet ja Koston hetki. Kriitikko Janet Maslin viittasi Oldmanin suoritusta "ilmiömäiseksi" ja Roger Ebert kutsui häntä "sen ajan parhaaksi brittiläiseksi nuoreksi näyttelijäksi".[7] Myöhemmin vuonna 1988 Oldman näytteli Alan Batesin kanssa elokuvassa We Think the World of You sekä Dennis Hopperin ja Frances McDormandin kanssa elokuvassa Sodan kahleet (1989). Oldman muutti Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa, missä hän on siitä asti asunut. Oldmania ja muita 1980-luvun nuoria brittinäyttelijöitä joista on tullut vakinaisia Hollywood-näyttelijöitä, kuten Tim Roth, Bruce Payne, Colin Firth ja Paul McGann, kutsutaan nimellä "Brit Packiksi".

Huippuvuodet Hollywoodissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1991–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 Oldman näytteli koko uransa merkittävintä roolia Lee Harvey Oswaldina Oliver Stonen JFK – avoin tapaus (1991). JFK voitti kaksi Oscar-palkintoa kahdeksasta ehdokkuudesta. Seuraavana vuonna Oldman näytteli Kreivi Draculaa Francis Ford Coppolan romanttisessa kauhuelokuvassa Bram Stokerin Dracula. Dracula perustuu Bram Stokerin vuonna 1897 ilmestyneeseen romaaniin. Bram Stokerin Draculasta tuli ilmestyessään maailmanlaajuisesti suuri kassamenestys. Oldmanin suoritus sai paljon positiivista palautetta ja rooli huomioitiin parhaan miespääosan Saturn-palkintoehdokkuudella, jonka Oldman myös voitti vuonna 1993. Oldmanista tuli myöhemmin suosittu roistojen esittäjä; hän näytteli väkivaltaista sutenööriä elokuvassa True Romance (1993), korruptoitunutta DEA-kostaapeli Norman Stansfieldia elokuvassa Leon (1994), joka sijoittui sijalle 43 Online Film Critics Societyn "100 kaikkien aikojen parhainta roistoa" vuonna 2002, sadistista vankilan vartijaa elokuvassa Alcatraz – kohtaloni (1995) ja futuristista yritystyrannia elokuvassa The Fifth Element – puuttuva tekijä (1997). Oldman myös näytteli saksalaissyntyistä wieniläissäveltäjää Ludwig van Beethovenia elokuvassa Ikuinen rakkaus ja venäläistä terroristia Ivan Korshunovia vuoden 1997 jymymenestyksessä Air Force One. Oldman myös esiintyi Paholaisena Guns N' Rosesin singlen promovideossa "Since I Don't Have You" vuonna 1993. Oldman toimi myös tuomariston jäsenenä vuoden 1993 Cannesin elokuvajuhlilla.

Vuonna 1997 Oldman ohjasi, tuotti ja käsikirjoitti palkitun elokuvan Erään perheen elämästä, joka osittain perustui hänen omaan lapsuuteensa. Erään perheen elämästä voitti BAFTA Alexander Korda -palkinnon parhaasta brittiläisestä elokuvasta, BAFTA-palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta, Channel 4 Director's -palkinnon ja Empire Awardin. British Academy of Film and Television Arts myös julisti elokuvan olevan kaikkien aikojen sadan parhaimman elokuvan joukossa. Äskettäinmilloin? Time Out listasi Erään perheen elämästä 50 kaikkien aikojen parhaimpien brittiläisien elokuvien listaan toiseksi parhaimmaksi.lähde? Oldmanin sisar Laila Morse näytteli elokuvassa Janet'ia.

Oldman esiintyi Reeves Gabrelsin albumilla The Sacred Squall of Now (1995), jossa hän teki vokaalidueton David Bowien kanssa kappaleessa "You've Been Around".

2000–nykyaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gary Oldman jakaa nimikirjoituksia Harry Potter ja Feeniksin killan ensi-illassa vuonna 2007.

Oldman näytteli Jeff Bridgesin kanssa elokuvassa Kandidaatti (2000), jossa Oldman näytteli intohimoista republikaanin kongressimiestä Sheldon Runyonia. Oldman oli myös yksi elokuvan tuottajista. Oldman sai suorituksestaan Screen Actors Guild-palkintoehdokkuuden. Vuonna 2001 Oldman näytteli Mason Vergeriä Anthony Hopkinsin kanssa elokuvassa Hannibal. Elokuvassa Verger on ainoa eloonjäänyt Hannibal Lecterin uhreista. Oldman kertoman mukaan vietti kuusi tuntia päivässä pukuhuoneessa saavuttaakseen roolin kammottavasti häiriintyneen ulkonäön. Hannibal oli toinen Oldmanin ja Hopkinsin yhteistyö; Hopkins oli edellisen kerran näytellyt Oldmanin kanssa elokuvassa Bram Stokerin Dracula, jossa hän oli ollut sivuroolissa. Oldman ja Hopkins ovat ystäviä keskenään. Oldman sai Emmy-palkintoehdokkuuden vierailuroolistaan kahdessa jaksossa tilannekomediasarjasta Frendit vuonna 2001, jossa Oldman oli vieraillut Richard Crosby'na kaksiosaisessa jaksossa "Monican ja Chandlerin häät". Frendeissä Richard Crosby oli pikkutarkka näyttelijä, joka väittää että "oikeat" näyttelijät sylkevät kun he puhuvat. Se johti kuuluisaan sylkemiskohtaukseen Joey Tribbianin (Matt LeBlanc) kanssa. Oldman oli suostunut vierailemaan sarjassa kun he olivat LeBlancin kanssa tavanneet elokuvan Lost in Space – matkalla avaruuteen lavasteilla vuonna 1998.

Oldman sai myöhemmin merkittävän roolin Harry Potter -elokuvasarjasta. Elokuvasarjassa hän näytteli Harry Potterin (Daniel Radcliffe) kummisetää Sirius Mustaa; elokuvissa Harry Potter ja Azkabanin vanki (2004), Harry Potter ja liekehtivä pikari (2005), Harry Potter ja Feeniksin kilta (2007) ja Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 (2011). Oldmanista ja Radcliffesta tuli hyvin läheiset elokuvasarjan kuvauksien aikana ja hän opetti Radcliffea soittamaan bassoa. Vuonna 2005 Oldman näytteli James Gordonia Christopher Nolanin kassa- että arvostelumenestyksen saaneessa Batman Begins. James Gordonin roolin Oldman uusi elokuvan jatko-osassa Yön ritari (2008), joka saavutti vielä suuremman menestyksen. Oldman lainasi ääntään Jim Carreyn kanssa animaatioelokuvaan Saiturin joulu, vuoden 2009 versioon. Oldman ääninäytteli elokuvassa kolmea eri roolia. Oldman myös näytteli pääosaa David S. Goyerin trillerissä The Unborn (2009). Vuonna 2010 Oldman näytteli Denzel Washington vastanäyttelijänään elokuvassa The Book of Eli. Hän myös näytteli pääosaa Isä Solomonia Catherine Hardwicken ohjaamassa Red Riding Hood – Punahilkka. Oldman ääninäytteli roiston Lordi Shenin äänen elokuvassa Kung Fu Panda 2 (2011). Vuonna 2011 Oldman ohjasi Alex Edenin ensimmäisen singlen "Kiss Me Like the Woman You Loved" musiikkivideon.

Oldman näyttelee George Smiley'ta vuoden 2011 John le Carrén romaanisovituksessa (romaani Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja vuodelta 1974) Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja, jonka on ohjannut Tomas Alfredson. Elokuvassa näyttelee myös rooleja Colin Firth, Mark Strong ja Tom Hardy. Oldman vastaanotti roolistaan parhaan miespääosan Oscar-palkintoehdokkuuden tammikuussa 2012.

Oldman on myös osallistunut Spyro-pelien luomiseen, jotka tuottavat Sierra Entertainment. Oldman lainaa ääntään Tulisuojelija Ignitukselle pelisarjassa. Oldman on myös ääninäytellyt kersantti Reznovin palkituissa videopeleissä Call of Duty: World at War (2008) ja Call of Duty: Black Ops (2010); jälkimmäisessä Oldman myös ääninäytteli brittiläisen tiedemies Daniel Clarken. Vuonna 2007 Empire-aikakauslehti listasi Oldmanin sijalle 72 "100 seksikkäintä elokuvatähteä elokuvan historiassa" -listaan.[8]

Vuonna 2017 Oldman näytteli Winston Churchilliä Joe Wrightin ohjaamassa draamaelokuvassa Synkin hetki. Hänet palkittiin roolistaan parhaan miespääosan Golden Globella, Baftalla ja Oscarilla.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gary Oldman on ollut naimisissa neljä kertaa. Hän avioitui ensimmäisen kerran vihille vuonna 1987 näyttelijä Lesley Manvillen (s. 1956) kanssa. He tapasivat Royal Court Theatressa. Heidän poikansa Alfie syntyi vuonna 1988. Oldman ja Manville erosivat 1990.

Seuraavan kerran Oldman meni 1990 naimisiin näyttelijän Uma Thurmanin kanssa, jonka hän oli tavannut elokuvan Henry ja June kuvauksissa. Oldman ja Thurman erosivat 1992.

Oldman seurusteli Isabella Rossellinin kanssa, jonka hän tapasi elokuvan Ikuinen rakkaus lavasteissa vuonna 1994. He adoptoivat 1993 syntyneen pojan Roberton. Pari erosi vuonna 1996.[9]

Kolmannen avioliittonsa Oldman solmi Donya Fiorentinon (s. 1967) kanssa 1997. Pari sai kaksi poikaa: Gulliver Flynnin (s. 1997) ja Charlie Johnin (s. 1999). Oldmanilla oli lisäksi yksi tytärpuoli Fiorentinon edellisestä avioliitosta David Fincherin kanssa: Phelix Imogen (s. 1994). Gary ja Donya erosivat 2001. Oldman seurusteli näyttelijä-malli Ailsa Marshallin (s. 1978) kanssa vuodet 2002–2005.

Oldman vihittiin neljännen kerran laulaja Alexandra Edenboroughin kanssa 2008 Santa Barbarassa, Kaliforniassa . Oldman asuu vaimonsa ja lastensa kanssa Los Angelesissa Kaliforniassa. Oldmanilla on ollut ongelmia alkoholin kanssa 1990-luvun alusta lähtien 2000-luvulle asti. Hänet pidätettiin elokuussa 1991 rattijuopumuksesta Los Angelesissa ja vapautettiin takuita vastaan seuraavana aamuna. Oldmanin kyydissä oli hänen kaverinsa, näyttelijä Kiefer Sutherland. Charlie Rosen haastattelussa vuonna 2001 hän kertoi toipuneensa alkoholismista.[10]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1982 Remembrance Remembrance Daniel
1986 Sid & Nancy Sid and Nancy Sid Vicious
1987 Prick Up Your Ears Prick Up Your Ears John ”Joe” Orton
1988 Väärillä raiteilla Track 29 Martin
Lain kahdet kasvot Criminal Law Ben Chase
We Think the World of You We Think the World of You Johnny Burney
1989 Sodan kahleet Chattahoochee Emmett Foley
1990 Rosencrantz ja Guildenstern ovat kuolleet Rosencrantz & Guildenstern Are Dead Rosencrantz
Koston hetki State of Grace Jackie Flannery
Henry ja June Henry & June Pop
1991 JFK – avoin tapaus JFK Lee Harvey Oswald
1992 Bram Stokerin Dracula Bram Stoker’s Dracula kreivi Dracula / Vlad III
1993 True Romance True Romance Drexl Spivey
Mafian otteessa Romeo Is Bleeding Jack Grimaldi
1994 Leon Léon Norman Stansfield
Ikuinen rakkaus Immortal Beloved Ludwig van Beethoven
1995 Alcatraz – kohtaloni Murder in the First Warden Milton Glenn
Tulipunainen kirjain The Scarlet Letter pastori Arthur Dimmesdale
1996 Basquiat Basquiat Albert Milo
1997 The Fifth Element – puuttuva tekijä The Fifth Element Jean-Baptiste Emanuel Zorg
Air Force One Air Force One Ivan Korshunov
1998 Lost in Space – matkalla avaruuteen Lost in Space tohtori Zachary Smith / Spider Smith
Taikamiekka – Seikkailujen Camelot Quest for Camelot Sir Ruber (ääni)
2000 Kandidaatti The Contender kongressiedustaja Sheldon ”Shelly” Runyon
2001 Vauvani mun ja sun Nobody’s Baby Buford Dill
Hannibal Hannibal Mason Verger
2002 Valtatie 60 Interstate 60: Episodes of the Road O. W. Grant
2003 Varpaisillaan Tiptoes Rolfe Bedalia
Kostajan ajojahti Sin Charlie Strom
2004 Harry Potter ja Azkabanin vanki Harry Potter and the Prisoner of Azkaban Sirius Musta
2005 Batman Begins Batman Begins komisario James ”Jim” Gordon
Dead Fish – päivä palkkatappajana Dead Fish Lynch
Harry Potter ja liekehtivä pikari Harry Potter and the Goblet of Fire Sirius Musta
2006 Backwoods Bosque de sombras Paul
2007 Harry Potter ja Feeniksin kilta Harry Potter and the Order of the Phoenix Sirius Musta
2008 Yön ritari The Dark Knight komisario James ”Jim” Gordon
2009 The Unborn The Unborn rabbi Joseph Sendak
Rain Fall – Tokion varjot Rain Fall William Holtzer
Saiturin joulu A Christmas Carol
Planeetta 51 Planet 51 kenraali Grawl (ääni)
2010 The Book of Eli The Book of Eli päällikkö Carnegie
2011 Red Riding Hood – Punahilkka Red Riding Hood isä Solomon
Kung Fu Panda 2 Kung Fu Panda 2 lordi Shen (ääni)
Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 2 Harry Potter and the Deathly Hallows – Part 2 Sirius Musta
Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja Tinker Tailor Soldier Spy George Smiley, ”Köyhä”
2012 Laittomat Lawless Floyd Banner
Yön ritarin paluu The Dark Knight Rises komisario James ”Jim” Gordon
Guns, Girls and Gambling Guns, Girls and Gambling Elvis-imitaattori, ”Voittaja-Elvis”
2013 Paranoia Paranoia Nicholas Wyatt
2014 RoboCop RoboCop tohtori Dennett Norton
Apinoiden planeetan vallankumous Dawn of the Planet of the Apes Dreyfus
2015 Lapsi 44 Child 44 kenraali Mikhail Nesterov
Man Down Man Down kapteeni Peyton
2016 Criminal Criminal CIA:n johtaja Quaker Wells
2017 The Space Between Us The Space Between Us Nathaniel Shepherd
The Hitman’s Bodyguard The Hitman’s Bodyguard Vladislav Dukhovich
Synkin hetki Darkest Hour Winston Churchill
2018 Hunter Killer Hunter Killer komentaja Brad Crawford

Televisioelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisioelokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1983 Parastaikaa Meantime Coxy
1986 Honest, Decent and True Derek Bates
1989 The Firm Clive ”Bex” Bissell
1991 Heading Home Ian Tyson
1999 Raamattu: Jeesus Jesus Pontius Pilatus

Lyhytelokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lyhytelokuvat
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
2002 Beat the Devil paholainen
2004 Who’s Kyle? Scouse
2005 Chutzpah, This Is? oma itsensä
2009 Do Not Go See the Perfect Sleep oma itsensä
Take Flight: Gary Oldman Directs Chutzpah oma itsensä
2011 Touch of Evil nukke

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Televisio
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli Jakson nimi / jaksojen määrä
1984 Dramarama Dramarama Ben “On Your Tod”
Morgan’s Boy Morgan’s Boy Colin
1985 Summer Season Summer Season Gary “Rachel and the Roarettes”
1989 Knots Landing Knots Landing Don Ross “Close Call”
1993 Fallen Angels Fallen Angels Pat Kelley “Dead-End for Delia”
Frontline Frontline Lee Harvey Oswald (ääni) “Who Was Lee Harvey Oswald?”
1999 Tracey Takes On... Tracey Takes On... kampaaja “Hair”
2001 Frendit Friends Richard Crosby
The Learning Channel’s Great Books The Learning Channel’s Great Books kertoja (ääni) “Poe’s Tales of Terror”
2002 Greg the Bunny Greg the Bunny oma itsensä “Piddler on the Roof”
2013 Jimmy Kimmel Live! Jimmy Kimmel Live! kiitospäivän sanoman kertoja 11. tuotantokauden 82. jakso

Teatteri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatteri
Vuosi Näytelmän suomenkielinen nimi Näytelmän esitys- ja alkuperäinen nimi Rooli Esityspaikka
1979 Dick Whittington and His Cat Puss
1980 The Massacre at Paris Citizens Theatre, Glasgow, Skotlanti
Chinchilla Citizens Theatre, Glasgow, Skotlanti
A Waste of Time palvelija Citizens Theatre, Glasgow, Skotlanti
1981 Desperado Corner Mattie Citizens Theatre, Glasgow, Skotlanti
1982 Summit Conference sotilas West Endin Lyric Theatre, Lontoo, Englanti
1983 Ihmiskunnan viimeiset päivät The Last Days of Mankind, alk. Die letzten Tage der Menschheit Jumalan mies Citizens Theatre, Glasgow, Skotlanti
Ruusuritari Rosenkavalier, alk. Der Rosenkavalier Octavian ”Quinquin” Citizens Theatre, Glasgow, Skotlanti
Huvia herra Sloanille Entertaining Mr Sloane herra Sloane
Pelastettu Saved Mike
1984 The Pope’s Wedding Scopey Royal Court Theatre, Lontoo, Englanti
Rat in the Skull P. C. Naylor Royal Court Theatre, Lontoo, Englanti
1985 The Desert Air majuri Carp / Petko Barbican Centren The Pit, Lontoo, Englanti
The War Plays poika (1. osa) / kolmas mies (2. osa) / poika ja mies (3. osa) Barbican Centren The Pit, Lontoo, Englanti
Cain and Abel Abel Almeida Theatre, Lontoo, Englanti
1986 Ruokahissi The Dumb Waiter Ben Almeida Theatre, Lontoo, Englanti
The Danton Affair Royal Court Theatre, Lontoo, Englanti
Women Beware Women Sordido Royal Court Theatre, Lontoo, Englanti
Real Dreams Jack Barbican Centren The Pit, Lontoo, Englanti
1987 The Country Wife herra Horner Royal Exchange Theatre, Manchester, Englanti
Serious Money Grimes / Billy Corman Royal Court Theatre, Lontoo, Englanti
Hamlet Hamlet Hamlet Royal Court Theatre, Lontoo, Englanti
Minnesota Moon Lontoo, Englanti

Muut työt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videopelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Videopelit
Vuosi Nimi Rooli
1998 The Fifth Element Jean-Baptiste Emanuel Zorg (ääni)
2002 Medal of Honor: Allied Assault kersantti Jack Barnes (ääni)
2003 True Crime: Streets of LA Rasputin ”Rocky” Kuznetskov / agentti Masterson (äänet)
2006 The Legend of Spyro: A New Beginning Ignitus (ääni)
2007 The Legend of Spyro: The Eternal Night
2008 The Legend of Spyro: Dawn of the Dragon
Call of Duty: World at War kersantti Viktor Reznov (ääni)
2010 Call of Duty: Black Ops kapteeni Viktor Reznov / tohtori Daniel Clarke (äänet)
2012 Call of Duty: Black Ops II
2015 Lego Dimensions lordi Vortech (ääni)
2017 Star Citizen amiraali Ernst Bishop (ääni)
2018 Squadron 42
  • Videopelien ohella Oldman ääninäytteli kreivi Draculan flipperi-peliin Bram Stoker’s Dracula (1993).

Ohjaajana, tuottajana ja käsikirjoittajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

O = ohjaajana; T = tuottajana; VT = vastaavana tuottajana; K = käsikirjoittajana
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi O T VT K Viihteenlaji Huom.
1997 Erään perheen elämästä Nil by Mouth
Symbol OK.svg
Symbol OK.svg
Symbol OK.svg
elokuva
1999 Plunkett & MacLeane – rahat ja henki Plunkett & Macleane
Symbol OK.svg
elokuva
2000 Kandidaatti The Contender
Symbol OK.svg
elokuva myös näyttelijänä
2001 Vauvani mun ja sun Nobody’s Baby
Symbol OK.svg
elokuva myös näyttelijänä

Muita töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oscar
Vuosi Kategoria Työ Tulos
2011 Paras miespääosa Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja Ehdokkuus
2017 Synkin hetki Voitto
Golden Globe
Vuosi Kategoria Työ Tulos
2017 Paras miespääosa draamaelokuvassa Synkin hetki Voitto
Bafta
Vuosi Kategoria Työ Tulos
1987 Paras miespääosa Prick Up Your Ears Ehdokkuus
1997 Paras brittielokuva Erään perheen elämästä Voitto
Paras alkuperäinen käsikirjoitus Voitto
2011 Paras miespääosa Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja Ehdokkuus
2017 Synkin hetki Voitto
Screen Actors Guild
Vuosi Kategoria Työ Tulos
2000 Paras miessivuosa Kandidaatti Ehdokkuus
2017 Paras miespääosa Synkin hetki Voitto
Primetime Emmy
Vuosi Kategoria Työ Tulos
2001 Paras vieraileva miesnäyttelijä komediasarjassa Frendit Ehdokkuus
Cannesin elokuvajuhlat
Vuosi Kategoria Työ Tulos
1997 Kultainen palmu Erään perheen elämästä Ehdokkuus

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gary Oldman.