Elokuvanteko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Historiallisen elokuvan kuvauksia Valko-Venäjällä 2007

Elokuvanteko voidaan jakaa viiteen päävaiheeseen: ideointiin, esituotantoon, tuotantoon eli kuvaukseen, jälkituotantoon sekä levitykseen.

Ideointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ideointi on elokuvanteon ensimmäinen vaihe. Siinä elokuvalle keksitään idea, lähtökohta tai visio tuotantoa varten. Ideasta kirjoitetaan synopsis, elokuvan sisällön tiivistelmä, josta selviää luonnosmaisesti sen sisältö ja muoto, lähestymistapa ja tyyli.[1][2] Idean kehittäjä pyrkii myymään ideansa tuottajalle, jotta siitä tehtäisiin elokuva.[3]

Esituotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esituotantoon kuuluu kaikki elokuvatuotantoon liittyvä budjetoitu toiminta ennen varsinaisia kuvauksia. Esituotannossa korostuu tuottajan, käsikirjoittajan ja ohjaajan yhteistyö.[4]

Elokuvan ideasta kirjoitetun synopsiksen pohjalta kirjoitetaan treatment ja sen jälkeen käsikirjoitus eri versioineen. Joskus tehdään myös kuvakäsikirjoitus eli storyboard, ohjauskäsikirjoitus ja leikkauskäsikirjoitus. Käsikirjoitus on suunnitelma, jonka avulla elokuva voidaan kuvata.[5] Käsikirjoituksen pohjalta luodaan elokuvan kuvausaikataulu ja kustannusarvio, jotka tekee yleensä tuotantopäällikkö.[6]

Kun käsikirjoitus ja rahoitussuunnitelma ovat valmiit, tehdään tuotantopäätös ja tuotantohenkilöstön palkkaaminen aloitetaan.[7]

Tuottaja käynnistää ja päättää elokuvatuotannon. Hän löytää ja kehittää projektin sekä järjestää sille rahoituksen. Hän palkkaa käsikirjoittajan, ohjaajan, näyttelijät ja muun tuotantohenkilöstön. Hän valvoo käskirjoituksen kehittelyä, kuvauksia ja leikkausta. Hän voi myös osallistua elokuvan levitykseen ja markkinointiin.[8] Joskus tuottaja ohjaa ja käsikirjoittaa elokuvan itse.[9]

Esituotantoon kuuluu elokuvan taustatyö. Siinä perehdytään kuvattavaan kohteeseen esimerkiksi alustavan käsikirjoituksen kirjoittamista varten. Kunnollinen taustatyö on tärkeää myös budjetoidussa aikataulussa pysymisen kannalta. Fiktioelokuvan taustayöhön kuuluu esimerkiksi historiallisten yksityiskohtien, tapahtumien ja paikkojen tarkisteminen.[10]

Esituotannon aikana elokuva roolitetaan, eli siihen valitaan elokuvan roolihenkilöitä esittävät näyttelijät ja avustajat, usein koekuvauksien ja haastattelujen avulla.[11]

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvan kuvaus on elokuvanteon näkyvin vaihe. Kuvaushenkilöstöön voi kuulua kymmeniä henkilöitä, jotka on jaettu ryhmiin. Koko kuvausten taiteellinen johtaja on elokuvaohjaaja. Omien ryhmiensä johtajina toimivat esimerkiksi elokuvaaja, lavastaja, pukusuunnittelija ja maskeeraaja.[12] Ohjaajan apuna toimii 1−3 apulaisohjaajaa.[13] Kuvauksiin nimitetään myös esimerkiksi tuotantopäällikkö, kuvauspäällikkö, kuvaussihteeri ja muonittaja.[14]

Äänisuunnittelija on mukana elokuvan joka tuotantovaiheessa.[15] Elokuvan ääni koostuu yleensä kolmesta osasta: kuvaustilanteessa nauhoitetusta äänestä kuten näyttelijöiden puheesta ja taustaäänistä, äänitehosteista, sekä musiikista.[16]

Sisäkuvaukset suoritetaan yleensä studiossa, missä kuvausolosuhteita voidaan kontrolloida ja kuvauskalustolle ja -henkilöstölle on riittävästi tilaa.[17]

Lavastuksen avulla rakennetaan elokuvan miljööt eli tapahtumaympäristöt elokuvan sisältöä vastaaviksi. Lavastukseen kuuluu yleensä sekä fyysinen ympäristö että puvustus.[18]

Jälkituotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jälkituotantohuone

Jälkityöt ovat työtehtäviä, jotka suoritetaan kuvausten päätyttyä. Niihin kuuluvat muun muassa kuvaleikkaus, äänileikkaus, trikit ja efektit, äänen miksaus ja elokuvan värimäärittely.[19]

Levitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun elokuvan jälkituotanto on ohi, siitä valmistetaan esityskopio, elokuvan lopullinen formaatti, jolta elokuva esitetään yleisölle. Esityskopio voidaan tehdä filmille tai digitaalisena.[20] Elokuvaa markkinoidaan usein näkyvästi ennen julkaisua.[21] Elokuvasta tehdään myös trailereita, jotka ovat lyhyitä mainoksia.[22] Lopulta elokuva saatetaan yleisön katsottavaksi. Elokuvan levityksen hoitaa usein jokin elokuvayhtiö.[23] Elokuva voidaan julkaista esimerkiksi elokuvateatterissa tai DVD:llä.[24]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Idea Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  2. Synopsis Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  3. Pitch Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  4. Esituotanto Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  5. Käsikirjoitus Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  6. Breakdown Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  7. Tuotantopäätös Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  8. Tuottaja Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  9. Ohjaaja Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  10. Taustatyö, ennakkotutkimus Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  11. Roolitus Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  12. Kuvaukset Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  13. Apulaisohjaaja Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  14. Tuotantokaavio Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  15. Äänisuunnittelija Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  16. Äänitys Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  17. Studio Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  18. Lavastus Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  19. Jälkityöt Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  20. Esityskopio Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  21. Markkinointi Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  22. Traileri Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  23. Levitys Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.
  24. Levityskaavio Elokuvantaju. Viitattu 26.1.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]