Cannesin elokuvajuhlat
Cannesin elokuvajuhlat (ransk. Le Festival international du film de Cannes tai ransk. Le Festival de Cannes) on Cannesin lomakaupungissa Etelä-Ranskassa vuosittain järjestettävä elokuvafestivaali. Cannesin elokuvajuhlat järjestettiin ensimmäisen kerran 20. syyskuuta – 5. lokakuuta 1946. Sen jälkeen elokuvajuhlat on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta järjestetty Cannesissa aina toukokuussa.[1]
Monet elokuvatähdet ottavat osaa tähän yleisöltä suljettuun elokuvajuhlaan sen saaman valtavan julkisuuden vuoksi. Cannes on myös elokuvatuottajien suosiossa ensi-iltapaikkana, koska elokuvajuhlat tarjoavat hyvät puitteet myydä elokuvia eri maista tuleville levittäjille.
Cannesin tärkein palkinto on Kultainen palmu (Palme d'or), joka annetaan parhaalle elokuvalle. Kultainen palmu voidaan antaa useammallekin kuin yhdelle elokuvalle samana vuonna. Elokuvajuhlien tuomaristo koostuu valikoiduista kansainvälisistä elokuva-alan ammattilaisista. Tuomaristo jakaa elokuvajuhlilla muitakin palkintoja, joista Grand Prix on Kultaisen palmun jälkeen arvokkain.
Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä sai Grand Prix -palkinnon Cannesissa vuonna 2002, ja elokuvassa näytellyt Kati Outinen palkittiin roolisuorituksestaan parhaan naisnäyttelijän palkinnolla.
Suomalainen Peter von Bagh oli tuomaristossa vuonna 2004.
Sisällysluettelo
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokoillan elokuvat
- Prix du scénario
- Prix d'interprétation féminine du Festival de Cannes
- Prix d'interprétation masculine du Festival de Cannes (Ex-aequo)
Lyhytelokuvat
- Palme d'Or du Festival de Cannes - court métrage
- Prix du Jury - court métrage
Muut
- Camera d'Or – Vuodesta 1978 jaettu palkinto parhaalle esikoisohjaukselle
- Carosse d'or, Ranskan elokuvaohjaajien myöntämä palkinto merkittävästä ohjaajaurasta
Epäviralliset palkinnot
- Cannesissa jaetaan myös epävirallinen Palme Dog -palkinto parhaalle koiraesiintyjälle. Vuonna 2002 palkinnon sai Aki Kaurismäen Tähti-koira, joka esitti Hannibal-nimistä koiraa Kaurismäen elokuvassa Mies vailla menneisyyttä.
Suomalaiset Cannesissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aki Kaurismäen elokuvat ovat olleet useasti ehdolla Kultainen Palmu -palkinnon saajaksi. Palkintoa ovat tavoitelleet elokuvat Kauas pilvet karkaavat (1996), Mies vailla menneisyyttä (2002), Laitakaupungin valot (2006) ja Le Havre (2011). Grand Prix -palkinnon hän voitti elokuvasta Mies vailla menneisyyttä ja ekumeenisen juryn palkinnon elokuvasta Kauas pilvet karkaavat.
Muita suomalaisia Kultainen palmu -ehdokkaita ovat olleet Matti Kassilan Elokuu (1956) sekä Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon ohjaama Tulipää (1980).
Kaarlo Nuorvalan lyhytelokuva Hermoprässi sai vuonna 1963 Grand Prix -palkinnon.[2] Erik Blombergin ohjaama Valkoinen peura valittiin vuonna 1953 parhaaksi taruaiheiseksi elokuvaksi, ja lisäksi se oli ehdolla Grand Prix -palkinnon saajaksi.[3]
Juho Kuosmasen elokuva Hymyilevä mies valittiin keväällä 2016 parhaaksi Un certain regard -sarjassa.
J-P Valkeapään elokuva Koirat eivät käytä housuja sai maailmanensi-iltansa Director's Fortnight -sarjassa toukokuussa 2019[4].
Kari Juusosen ohjaama Pizza Passionata voitti vuonna 2001 lyhytelokuvien kilpasarjan kolmannen palkinnon.
Teppo Airaksisen ohjaama ja Melli Maikkulan käsikirjoittama Katto valittiin vuonna 2017 lyhytelokuvien kilpasarjaan 4843 ehdokkaan joukosta ja voitti kakkospalkinnon.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Benjamin Graig: History Cannes Guide. Viitattu 6.4.2011.
- ↑ Hermoprässi (1963) Elonet. Viitattu 20.9.2018.
- ↑ The White Reindeer (1952) IMDb. Viitattu 20.9.2018.
- ↑ Suomalaiselokuva sai Cannes-yleisön kiemurtelemaan tuoleissaan – "Tätä elokuvaa joko vihaa tai rakastaa" Yle Uutiset. Viitattu 8.12.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Viralliset Internet-sivut (englanniksi) (ranskaksi)
- Tales of a festival : remembering Cannes in sound and pictures (englanniksi)
|
