Taksikuski
| Taksikuski | |
|---|---|
| Taxi Driver | |
 |
|
| Ohjaaja | Martin Scorsese |
| Käsikirjoittaja | Paul Schrader |
| Tuottaja |
Julia Phillips Michael Phillips |
| Säveltäjä | Bernard Herrmann |
| Kuvaaja | Michael Chapman |
| Leikkaaja |
Marcia Lucas Tom Rolf Melvin Shapiro |
| Pääosat |
Robert De Niro Jodie Foster Harvey Keitel Cybill Shepherd Peter Boyle Albert Brooks |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Yhdysvallat |
| Tuotantoyhtiö | Columbia Pictures |
| Ensi-ilta |
8. helmikuuta 1976 12. marraskuuta 1976 |
| Kesto | 114 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Budjetti | 1,9 miljoonaa dollaria |
| Tuotto | 28,4 miljoonaa dollaria[1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Taksikuski (engl. Taxi Driver) on vuonna 1976 ensi-iltansa saanut psykologinen jännitys- ja draamaelokuva, jonka on ohjannut Martin Scorsese, sekä käsikirjoittanut Paul Schrader. Elokuva sai kaikkiaan neljä Oscar-ehdokkuutta, muun muassa paras elokuva, paras miespääosa, jääden kuitenkin voitoitta kaikissa sarjoissa.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New Yorkiin sijoittuva elokuva kertoo taksikuskiksi ryhtyneestä yksinäisestä Vietnamin sodan veteraanista. Ahdistunut, yksinäinen ja uneton Travis Bickle (Robert De Niro) ajaa öisin taksia New Yorkin pahamaineisimmilla alueilla. Joka yö hän tapaa toinen toistaan oudompia ihmisiä. Valoa Travisin elämään tuovat kaunis Betsy (Cybill Shepherd), johon Travis on ihastunut, sekä huonoille teille ajautunut 12-vuotias Iris (Jodie Foster), jonka hän haluaa hinnalla millä hyvänsä pelastaa sutenöörin kynsistä. Elokuva keskittyy ihmisen eristäytyneisyyteen ja vainoharhoihin sekä haluun kaupungin saastan ja likaisuuden poistamisesta. Yksi elokuvan tunnetuimmista kohtauksista on Travisin yksinpuhelu peilin edessä: ”You talking to me?”.
Arvostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taksikuski menestyi taloudellisesti erittäin hyvin ja sai huomiota useissa palkintogaaloissa. Elokuva oli ehdolla neljän Oscarin voittajaksi, mutta ei voittanut niistä yhtäkään. Se sai Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu-palkinnon parhaana elokuvana. Jodie Foster sai kaksi Bafta-palkintoa, parhaasta sivuroolista ja uutena tulokkaana. Myös elokuvan musiikit säveltänyt Bernard Herrmann sai Bafta-palkinnon. IMDb:ssä Taxi Driver on äänestetty kaikkien aikojen parhaimpien elokuvien joukkoon sijalle 49.
Vaikutteet tosielämästä ja Ronald Reaganin murhayritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Ronald Reaganin murhayritys
Elokuvan päähenkilö Travis Bicklen esikuvana toimi Arthur Bremer, joka ampui Alabaman kuvernööri George Wallacea 15. toukokuuta 1972. Taksikuskin liiallinen katsominen ja erotomaaninen fiksaatio Jodie Fosteriin innoittivat John Hinckleyn yrittämään Yhdysvaltain presidentti Ronald Reaganin murhaa 30. maaliskuuta 1981.[2]
Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oscar-ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Paras elokuva
- Paras miespääosa: Robert De Niro
- Paras naissivuosa: Jodie Foster
- Paras musiikki
Muut palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Cannesin elokuvajuhlien Kultainen palmu
- Baftan sivurooli: Jodie Foster
- Baftan uusintulokas: Jodie Foster
- Baftan paras musiikki: Bernard Herrmann
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taxi Driver (1976) Box Office Mojo. Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
- ↑ John Hinckley Jr yritti murhata USA:n presidentin 38 vuotta sitten – nyt hän on vapaa mies, jonka elämä rajoittuu kodin ympärille mtvuutiset.fi. Viitattu 30.04.2020. (englanniksi)