Finnvera
| Finnvera | |
|---|---|
 |
|
| Yritysmuoto | julkinen osakeyhtiö |
| Perustettu | 1998 |
| Toimitusjohtaja | Pauli Heikkilä[1] |
| Puheenjohtaja | Petri Ekman[1] |
| Avainhenkilöt | |
| Kotipaikka |
Kallanranta 11 Kuopio, Suomi |
| Toimiala | Muu luotonanto |
| Henkilöstö | 16[1] |
| Omistaja | Suomen valtio (TEM) |
| Kotisivu |
www |
Finnvera Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö. Finnveran pääasiallisena roolina on täydentää rahoitusmarkkinoita tarjoamalla yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Valtion Finnveralle asettamia elinkeino- ja omistajapoliittisia tavoitteita ovat muun muassa yritystoiminnan lisääminen, pienten ja keskisuurten yritysten muutostilanteiden rahoituksen mahdollistaminen sekä yritysten kasvun, kansainvälistymisen ja viennin edistäminen.
Vuonna 2017 Finnvera myönsi rahoitusta suomalaisille pk- ja midcap-luokan yrityksille kaikkiaan noin 963 miljoonan euron arvosta. Myönnettyjen tukien keskimääräinen suuruus kyseisenä vuonna oli 107 000 euroa per yritys.[2] Oman rahoituksen ohella Finnvera tarjoaa takauksia suomalaisista pankeista haettuihin yrityslainoihin, kuten Nordeasta[3], Danske Bankista[4] ja Alisa Pankista[5].
Finnvera perustettiin vuonna 1999 yhdistämällä Kera Oyj (ent. Kehitysaluerahasto Oy) ja Suomen Valtiontakuukeskus.
Toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Strategiansa mukaisesti Finnvera keskittyy toiminnassaan uuden yritystoiminnan, yritysten kasvun ja kansainvälistymisen rahoittamiseen sekä kilpailukykyisen vienninrahoitusjärjestelmän kehittämiseen. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos (export credit agency, ECA), jonka takuusitoumuksista vastaa Suomen valtio.
Finnveran yritysrahoituksen peruskriteereinä on, että asiakasyrityksellä on hyvä ja toimiva liikeidea sekä edellytykset kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen. Edellytyksenä on myös, että yrityksen omat resurssit tai vakuudet eivät riitä rahoituksen hankkimiseen kaupallisilta rahoitusmarkkinoilta. Finnvera voi itse antaa lainan, mutta yhä useammin yritysten kotimaan toiminnan rahoituksen myöntää joko pankki tai vakuutuslaitos ja Finnvera myöntää luotolle osittaisen takauksen.
Finnveran vientitakuilla katetaan ostajan kaupallista riskiä tai ostajamaan poliittista riskiä. Poliittisilla riskeillä käsitetään suomalaisen viejäyrityksen asiakkaan sijaintimaan taloudellisesta tai poliittisesta aiheutuvia riskejä. Kaupalliset riskit liittyvät joko ostajaan tai sen rahoittajapankkiin.
Vaikuttavuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tutkimuksen mukaan Finnveran myöntämää julkista rahoitusta saaneet yritykset lisäsivät investointeja, kasvoivat nopeammin ja palkkasivat enemmän työntekijöitä kuin verrokkiyritykset. Toisaalta Finnveran rahoituksen vaikutus työn tuottavuuteen oli pääsääntöisesti negatiivinen tai tilastollisesti ei-merkitsevä. Yrityksillä, jotka saivat Finnveralta tuettua lainarahoitusta ja takauksia useana peräkkäisenä vuotena ("kanta-asiakkaat"), oli suurempi todennäköisyys saada uutta tuettua rahoitusta myös jatkossa.[6][7]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Veraventure, Finnveran pääomasijoittamiseen erikoistunut tytäryhtiö
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Päättäjät: Finnvera Oyj Asiakastieto. Viitattu 29.1.2024.
- ↑ Finnvera - Vuosikertomukset Finnvera. Viitattu 11.1.2019.
- ↑ Yrityslainan vakuus www.nordea.fi. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Rahoitusta kaikkiin käyttötarkoituksiin danskebank.fi. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Finnvera-takauksella yrityslaina Alisa Pankista www.alisapankki.fi. Viitattu 10.1.2024.
- ↑ Ylhäinen, Ilkka: Väitös: 8.8. Julkisen yritysrahoituksen tehokkaaseen kohdentumiseen syytä kiinnittää huomiota 2013. Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 30.10.2016. Viitattu 29.10.2016.
- ↑ Ylhäinen, Ilkka: Essays on the economics of small business finance. Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2013. ISBN 978-951-39-5305-8 Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
.svg){kind=small}
