Claës Winell

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Claes Winell)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Claës Winell
Winell claes.jpg
Henkilötiedot
Muut nimet Claës Bertel Napoleon Winell
Syntynyt 18. syyskuuta 1892
Kirkkonummi
Kuollut 9. tammikuuta 1943 (50 vuotta)
Helsinki

Claës Bertel Napoleon Winell (18. syyskuuta 1892 Kirkkonummi9. tammikuuta 1943 Helsinki) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 103. Mannerheim-ristin ritariksi hänet nimitettiin 12. joulukuuta 1942. Sotilasarvoltaan hän oli kenraalimajuri.[1][2][3]

Perhetausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winellin vanhemmat olivat johtajaopettaja Alfred Napoleon Winell ja Kathinka Maria Hansen. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Sonja Leonie Ståhlbergin kanssa.[1][2]

Opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winell kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta vuonna 1913 ja liittyi Nylands Nationiin. Opintojaan hän jatkoi Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan fyysis-matemaattisella osastolla vuosina 1913–1915. Hän suoritti Sotakorkeakoulun yleisen osaston I vuosikurssin vuosina 1924–1925 ja komentajakurssin vuosina 1925–1926.[1][2]

Jääkärikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Havainnekuva M.G.K:n miehistä (Jääkäripataljoona 27:n konekiväärikomppania) Riianlahdelta vuoden 1916 rintamaoloista.

Winell liittyi yhtenä ensimmäisten vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 17. maaliskuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 2. komppaniaan. Myöhemmin hänet sijoitettiin Kuninkaallisen, Preussin Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 10. syyskuuta 1915 alkaen pataljoonan konekiväärikomppaniaan ja myöhemmin 10. heinäkuuta 1917 perustettuun pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän suoritti pataljoonan rintamalta paluun jälkeen Libaussa vuonna 1917 järjestetyn sotakoulun A-kurssin.[1][2]

Suomen sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winell saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana kapteeniksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan komppanianpäälliköksi ensin 4. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin myöhemmin komppanianpäälliköksi ensin 5. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan ja edelleen 10. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hänet siirrettiin 25. maaliskuuta 1918 konekivääriupseeriksi 4. jääkärirykmentin esikuntaan, josta hänet siirrettiin sisällissodan loppuvaiheilla 3. toukokuuta 1918 alkaen adjutantiksi 2. jääkäriprikaatiin. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winell siirrettiin sisällissodan jälkeen 14. kesäkuuta 1918 alkaen 2. divisioonan yleisesikuntaupseeriksi, mistä hänet siirrettiin 29. marraskuuta 1918 alkaen Vuoristoprikaatin esikuntapäälliköksi. Uudenmaan rykmentin II pataljoonan komentajaksi hänet nimitettiin 14. syyskuuta 1921. Hänet siirrettiin 26. syyskuuta 1923 Sotaväen esikuntaan, missä hänet ensin määrättiin jalkaväen tarkastajan toimiston päälliköksi ja 1. lokakuuta 1924 alkaen koulutusosaston päälliköksi. Sotaväen esikunnasta hänet siirrettiin ja nimitettiin 25. helmikuuta 1926 alkaen Kajaanin sissipataljoonan komentajaksi. Keski-Suomen rykmentin komentajaksi hänet nimitettiin 22. toukokuuta 1930, mistä tehtävästä hänet komennettiin 11. helmikuuta 1932 hoitamaan II Sotilasmaakunnan komentajan tehtäviä ja määrättiin edelleen 1. heinäkuuta 1933 alkaen Etelä-Pohjanmaan sotilasläänin komentajaksi.[1][2]

Viransijaisuuksia Winellillä oli muun muassa Santahaminan komendantin tehtävät vuosina 1921–1923 ja Hämeenlinnan varuskunnan päällikkönä hän toimi 25. helmikuuta – 28. joulukuuta 1926 ja 1. syyskuuta 1927 – 22. toukokuuta 1930 väliset ajat. Hän hoiti myös Jääkäriprikaatin komentajan tehtäviä 28. joulukuuta 1926 – 1. syyskuuta 1927 välisenä aikana.[1][2]

Talvi- ja jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winell osallistui talvisotaan 8. divisioonan komentajana ja otti osaa taisteluihin Karjalankannaksella. Välirauhan aikana hän jatkoi samassa tehtävässä, kunnes hänet siirrettiin 4. divisioonan ja samalla Suomenlahden sotilasläänin komentajaksi.[2]

Jatkosodan puhjettua hänet siirrettiin 8. divisioonan komentajaksi, missä tehtävässä hän oli kuolemaansa saakka ja otti osaa taisteluihin Viipurinlahdella, Ylämaalla, Tervajoella, Sommeessa, Rokkalanjoella, Koivistolla, Porajärvellä, Selkissä, Paateneessa, Karjalan Maaselällä, Suurlahdella, Maanselän asemalla ja Krivissä sekä Syvärillä. Hän kuoli sydänkohtaukseen 9. tammikuuta 1943 Helsingissä osallistuessaan kaatuneen poikansa, luutnantti Berndt Thorolf Winellin hautajaisiin. Claës Bertel Winell on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[2]

Luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Winell toimi pioneerikoulutusohjelmakomitean jäsenenä vuonna 1922 ja jalkaväen harjoitusohjesääntökomitean jäsenenä vuonna 1923 sekä Puolustusministeriön asettaman pikakiväärikomitean jäsenenä vuonna 1924. Talvivarustuskomitean jäsenenä hän toimi vuosina 1924–1925 ja 1. divisioonan kunniatuomioistuimen jäsenenä vuosina 1922–1923 sekä Jääkäriprikaatin kunniatuomioistuimen puheenjohtajana vuosina 1926–1928. Suomen upseeriliiton Hämeenlinnan alaosaston puheenjohtajana hän toimi vuosina 1926–1930, ja Jääkäriliiton Hämeenlinnan alaosaston puheenjohtajana vuosina 1928–1930 sekä Suomen upseeriliiton ja Jääkäriliiton Kouvolan alaosaston puheenjohtajana vuosina 1931–1932. Hän toimi myös ruotsinkielessä suoritettavia tutkintoja varten asetetun tutkintolautakunnan apujäsenenä.[1][2]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.
  • Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e f g h i j Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975
  3. Hurmerinta 2008 s. 295