Suomen krematoriot
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Käytössä olevat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen krematoriot valmistumisvuosineen:
- Espoo, Kappelin hautausmaa (1964[1])
- Helsinki, Hietaniemen krematorio (1926)
- Helsinki, Malmi (Siunauskappelin alakerrassa toimiva vanha krematorio 1966, Siunauskappelin pohjoispäädyssä maanpäällisessä rakennuksessa toimiva uusi krematorio 2007)
- Hyvinkää, Rauhannummen hautausmaa (1974)
- Hämeenlinna, Vuorentaan hautausmaa (1971)
- Imatra, Tainionkosken hautausmaa (2003)
- Joensuu, Joensuun ev.lut hautausmaa (1989)
- Jyväskylä, Mäntykankaan hautausmaa (1995)
- Uusi uuni valmistui vuonna 2010[2]
- Kajaani, Paltaniemen hautausmaa (1995)
- Kangasala, Vatiala (2013[3])
- Karjaa, Pyhän Olavin hautausmaa (1964)
- Kokkola, Keski-Pohjanmaan keskussairaala (2021)
- Kotka, Parikan hautausmaa (1973)
- Kuopio, Iso hautausmaa (1984)
- Lahti, Levon hautausmaa (1969)
- Uusi kotimaassa tehty uuni otettu käyttöön vuonna 2001
- Oulu, Oulun hautausmaa (Intiö) (1973, Uuni uusittu 2008)
- Pori, Käppärän hautausmaa (1988)
- Porin uusi krematoriouuni valmistui keväällä 2006 siunauskappelin taakse välisiipeen.
- Porin vanha krematoriouuni valmistui vuonna 1988 siunauskappelin itäpäätyyn kellarikerrokseen, ja se toimii ruuhkien ja remonttien tarpeessa varauunina.
- Seinäjoki, Törnävän hautausmaa (1979)
- Turku, Turun hautausmaa (1967)
- Vaasa, Uusi hautausmaa (1973)
- Uusi uuni valmistui vuonna 2010
- Vantaa, Honkanummi (1991)
- Uusi uuni rakennettiin vuonna 2002 sekä vanha vuonna 1991 valmistunut uuni uudistettiin
- Rauma, Monnan hautausmaa (2008)
Käytöstä poistetut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakenteilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Rovaniemi, valmistuu 2022[5]
Suunnitteilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Krematorioita on kaavailtu lähivuosien aikana muun muassa Rovaniemelle, Kokkolaan sekä Porvooseen. Tuhkahautausten lisääntyminen on aiheuttanut tarvetta uusien krematorioiden rakentamiselle ja vanhojen kunnostamiselle. Suomessa vuonna 2011 oli 41 % tuhkahautauksia, mutta esimerkiksi Helsingissä 4/5, kun tuhkaukset ovat muutenkin selvästi yleisempiä kaupungeissa kuin maaseudulla.[6]
Vuonna 2019 tuhkattiin jo 57 prosenttia kaikista Suomen kuolleista. Suomen Kuvalehden mukaan uurnahautausten yleistyminen on johtanut suorastaan krematorioiden ruuhkautumiseen. Ongelma on merkittävä etenkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Mikkelissä, ja suurin Pohjois-Suomessa. Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteerin mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvittaisiin kolmesta neljään uutta krematoriota. [7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Espoon siunauskappeli ja krematorio peruskorjataan – tuhkaukset siirtyvät muualle. Espoon seurakunnat. 13.6.2014. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.1.2015.
- ↑ Jyväskylän krematorio. Jyväskylän seurakunta. Arkistoitu 14.12.2014. Viitattu 14.12.2014.
- ↑ a b Vatialan krematorio pihaa vaille valmiina. Tampereen kirkkosanomat. 8.5.2013. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 27.1.2015.
- ↑ Essi Rundgren: Ympäristöviranomaiset määräsivät Kalevankankaan krematorion suljettavaksi – ei vaikuta omaisiin www.aamulehti.fi. 26.2.2017. Viitattu 19.3.2019. [vanhentunut linkki]
- ↑ Sivula, Mia: Lappi saamassa vihdoin krematorion – tuhkauslaitteista päästiin sopuun Rovaniemellä Yle Uutiset. Viitattu 6.11.2021.
- ↑ Pylkkänen, Sinikka: Nykyiset krematoriot eivät riitä Savon sanomat. 25.8.2012. Viitattu 27.1.2015.
- ↑ Krematorioruuhka uhkaa jo vainajien kunnioittavaa kohtelua – "Suosio kasvaa koko ajan" Suomenkuvalehti.fi. 20.11.2020. Viitattu 21.11.2020.
