Vuosaaren satama

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vuosaaren telakka)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosaaren satama
Vuosaaren satama heinäkuussa 2009.
Vuosaaren satama heinäkuussa 2009.
Sijainti
Sijainti Helsinki
Koordinaatit 60°12′56″N, 025°10′44″E
Yksityiskohtia
Avattu 24. marraskuuta 2008
Ylläpitäjä Helsingin Satama
Omistaja Helsingin Satama
Tyyppi rahti- ja matkustajasatama
Maapinta-ala 240 hehtaaria[1]
liiketoimintajohtaja

Jukka Kallio, rahti

Sari Nevanlinna, matkustajat[2]
Tilastoja
Vuosittainen rahtimäärä (tonneissa) 14,6 milj. tonnia (tuonti ja vienti yht.)[3]
Konttien määrä vuosittain 509 647 TEU:ta[3]
Matkustajamäärä 12,6 milj.[3]
Liikevaihto 1 047,8[3]
Kotisivut
Vuosaaren satama huhtikuussa 2013. Oikealla 13-kerroksinen toimistotornitalo Gatehouse.
Vuosaaren satama kesäkuussa 2009.
Vuosaaren satamakenttä kesäkuussa 2009.
Melumuuri, joka suojaa Porvarinlahden Natura-aluetta satamamelulta. Melumuurin päässä näköalatasanne Horisontti.

Vuosaaren satama on Helsingin Vuosaaressa sijaitseva satama. Sen omistaa Helsingin Satama, joka on Helsingin kaupungin omistama osakeyhtiö. Satama on merkittävä kontti- ja perävaunuliikenteen satama.

Sataman peruskivi muurattiin 7. tammikuuta 2003,[4] ja satama avattiin 24. marraskuuta 2008.[5] Satama korvasi Sörnäisten sataman, Länsisataman konttisataman ja Laajasalon öljysataman.[6]

Tarve ja sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren satamahanketta perusteltiin, sillä Helsingin vanhempien satamien kapasiteetti olisi loppunut sen hetkisten talousnäkymien perusteella vuoteen 2010 mennessä, ja laajentaminen keskellä Helsinkiä olisi ollut hyvin vaikeaa.lähde? Siirtämällä satama ulos keskustasta voitiin myös vapauttaa laajoja alueita asuntoja ja toimistotiloja varten. Myös Pasilassa vapautui laaja alue ratapihaa tavaraliikenteen siirtyessä pohjoisemmaksi. Sijainniltaan Vuosaari arvioitiin paremmaksi kuin vaihtoehdoksi tarjottu Kirkkonummi.[7] Vuosaaren sijainnin etuna on myös, että osa kontti- ja muusta raskasliikenteestä kiertää Helsingin keskustan.[8]

Sataman takamaan kappaletavaralogistiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren sataman kappaletavaran käsittelystä kilpailevat useat projektit, kuten Keravan logistiikkakeskus Kerca[9] ja Hollolan Nostavan logistiikkakeskus sekä suunnitelma Riihimäen logistiikkakeskukseksi. John Nurminen Oy rakentaa satamakeskuksensa Vuosaareen.[10]

Myös välittömästi satama-alueen vieressä on logistisille toiminnoille varattu alue, jossa toimii useita alan yrityksiä.[11]

Kehitys ja satama-alueen toiminnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sataman hallinnoiman alueen koko on noin 240 hehtaaria ja siihen kuuluu varsinaisen satama-alueen lisäksi satamaan liittyvälle yritystoiminnalle varattuja alueita kuten logistiikka-alue jonka koko on 150 hehtaaria sekä satamakoneiden ja satamaan liikennöivän ajoneuvokaluston huolto- ja korjaustoimintojen alueet.[1] Konttialusten käyttöön satamassa on laituria 1 500 metriä (2 × 750 metriä), laituripaikkoja ro-ro-aluksille on 16 kappaletta.[12] Yhteensä laituria on alueella 3,6 kilometriä.[13]

Nykyisen Vuosaaren sataman alueen keskiosaan rakennettiin 1970-luvulla Valmetin Vuosaaren telakka, joka korvasi siihen saakka Katajanokan kärjessä sijainneen telakan.[14] Myöhemmin telakka siirtyi Wärtsilä Meriteollisuuden omistukseen, joka kuitenkin lakkautti sen jo vuonna 1987.[15]

Entisen telakan ympäristöön toteutettiin samaan aikaan sataman kanssa Meriportin yritysalue. Yritysalueella toimivista yrityksistä mainittakoon Paulig, ABB ja Aker Arctic Technologies.[16]

Gate A:n lähistöllä on raskaalle liikenteelle suunnattuja palveluita kuten huoltoa ja polttoaineen sekä aterioiden myyntiä.[17][18]

Alueen maisemaa hallitsee vuonna 2008 valmistunut 13-kerroksinen toimistotornitalo Gatehouse. Rakennuksessa on muun muassa tullin ja Helsingin Sataman toimitiloja, sekä toimistoja.[19][20]

Vuonna 2015 logistiikkayhtiö SA-TU Logistics jatkoi Vuosaaren sataman logistiikka-alueen kehittämistä aloittamalla miljoonainvestoinnin alueelle. SA-TU Logisticsin uusi massatavaraterminaali otettiin käyttöön syksyllä 2015 ja se on tarkoitettu erityisesti sahatavaran ja suurten kappaleiden käsittelyä varten.[21]

Syksyllä 2017 Metsä Fibre avasi satama-alueelle uuden selluterminaalin, jonka kautta kulkee Äänekosken uuden biotuotetehtaan sellun vientilaivaukset maailmalle.[22]

Ensimmäiset laivaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen uutta Vuosaaren satamaa käyttänyt alus oli M/S Nora, johon lastattiin 2. helmikuuta 2007 Azipod-ruoripotkurilaitteita.[23] Ne painoivat 200 tonnia kappale. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaareen tapahtui 18. kesäkuuta 2007, jolloin M/S Black Sea toi Espanjasta 2 600 tonnia ratakiskoja satamarataa varten.[24] Kyseessä oli samalla Steveco Oy:n ensimmäinen purkutyö Helsingissä.

Säännöllinen laivaliikenne Vuosaaren satamassa aloitettiin 24. marraskuuta 2008,[25] jolloin samalla Sörnäisten sataman toiminta lakkasi.[26]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieliikenne ohjataan satamaan 2+2-kaistaista moottoritietasoista seututietä 103 pitkin. Se toimii pääkaupunkiseutua kehystävän Kehä III:n jatkeena. Kehä III:lta on edelleen yhteydet muun muassa valtateille 1, 3, 4 ja 7. Kansainväliseen Eurooppatie-verkostoon on yhteys Kehä III:n Västersundomin eritasoliittymässä. Satamaan johtavalla tiellä on Suomen pisimpiin kuuluva tietunneli, Vuosaaren tietunneli. Tunnelin korvaavana varayhteytenä häiriötilanteissa toimii katuverkon osuus Itäväylältä Kallvikintien ja Niinisaarentien kautta satamaan. Viitoitus on toteutettu muuttuvin opastein, joita hallitaan keskitetysti tiehallinnon valvomosta. Varayhteyttä on jo jouduttu sataman avauduttua käyttämään, sillä sataman automaattisen kulunvalvontajärjestelmän ongelmien johdosta liikenne tunnelissa ruuhkautui avajaisviikolla pahasti.[27][vanhentunut linkki]

Keravan Saviolta on rakennettu rautatieverkon uusi osuus, Vuosaaren satamarata. Satama-alueelta valmistui vuonna 2011 huoltoraideyhteys Helsingin metrolle[28].

Satamaan johtava Helsingin majakalta alkava 32 kilometrin pituinen meriväylä on kulkusyvyydeltään 11 metriä ja vähintään 200 metrin levyinen.[29][30] Väylän syventämistä 11 metristä 13 on tekeillä mutta sen käynnistämisen ovat estäneet vireillä oleva valitukset. Vuonna 2020 odotettiin että antaako korkein hallinto-oikeus valitusluvan.[30]

Vuosaaren matkustajaliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hansaterminaali on Vuosaaren sataman matkustajaterminaali, joka palvelee Travemünden ja Rostockin matkustajaliikennettä. Hansaterminaali on sijoitettu B-portin yhteyteen. Sen kautta kulkee ropax-alusten matkustajaliikenne.[31]

Satamasta liikennöi myös Tallinkin M/S Sea Wind ja Eckerö Linen M/S Finbo Cargo, jotka kuljettavat automatkustajia rahdin ohella.[32][33]

Esitettyä kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosaaren satamaa on kritisoitu muun muassa sataman ja liikkenneyhteyksien korkeista kustannuksista.[34] Rakennuskustannusten arvio oli 470 miljoonaa euroa josta sataman kustannukset ovat 260,6 miljoonaa euroa ja liikenneyhteyksien kustannukset 207,4 miljoonaa euroa,[13] myöhemmin kustannukset nousivat 680 miljoonaan euroon.[35] Sataman haitallisista vaikutuksista ympäristölle ja tarpeettomuudesta,[34] joskin kritiikki on sataman käytön aikana osoittautunut aiheettomaksi.lähde? Pääkaupunkiseudulle tarvittiin satamalaajennus, mutta sen olisi voinut toteuttaa myös Kantvikin satamana. Koska kuitenkin satamatulo on kunnallistaloudellisesti suuri tuloerä ja koska Helsingin kaupunki muuttui jo hetken muuttotappioalueeksi, satamajärjestely vapauttaa tilaa muilta alueilta edullisempaan asuntotuotantoon, mikä puolestaan lisää asukaslukua. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi viimeisen valituksen 24. lokakuuta 2002 ja salli sataman rakentamisen.

Rakennustyömaa syyskuussa 2007, alueen lounaiskulmasta nähtynä.
Rakennustyömaa syyskuussa 2007, alueen lounaiskulmasta nähtynä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsingin yleiskaava – Vuosaaren satamakeskus osana uutta yleiskaavaa, s. 12, 24. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2013:17. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2013. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  2. Johto ja organisaatio Port of Helsinki – Helsingin Satama Oy. Viitattu 10.4.2020.
  3. a b c d Karvonen, Tapio & Jousilahti, Jukka-Pekka: Helsingin Sataman vaikuttavuustutkimus 2019 Turun yliopiston Brahea-keskus/MKK. 14.5.2019. Viitattu 10.4.2020.
  4. Vuosaaren sataman tilanneraportti (pdf) (s. 17) 12.5.2008. Helsingin satama. Viitattu 15.5.2014.
  5. Tuisku ja tuuli avasivat Vuosaaren sataman Yle Uutiset. 24.11.2008. Viitattu 15.5.2014.
  6. Liikenne väheni Vuosaaren satamassa alkuvuodesta Ilta-Sanomat. 1.4.2009. Viitattu 15.5.2014.
  7. Tiivistelmä – Vuosaaren satamahanke – Dno: 281/54/01 (pdf) Valtiontalouden tarkastusvirasto – VTV. Viitattu 10.4.2020.
  8. Heikkonen, Mauri (toim.) et al.: Vuosaaren satama ja ympäristö – Suunnittelusta rakentamiseen, s. 12–14. Helsinki: Helsingin kaupunki, Vuosaaren satamahanke, 2008. ISBN 978-952-223-250-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  9. GCC Kerca SRV. Viitattu 10.4.2020.
  10. John Nurminen rakentaa Helsingin Vuosaaren satamakeskuksen Talentum. 27.6.2006. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 10.4.2020.
  11. Palvelut yrityksille – Logistista etua tavaraliikenteen keskittämisestä Vuosaaren satamaan Port of Helsinki. Viitattu 10.4.2020.
  12. Helsingin Satama Oy Vuosaaren satama – Ulkoinen pelastussuunnitelma, s. 6. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2/2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  13. a b Vuosaaren rakennustyöt vauhdissa MTV3 Uutiset. 10.9.2004. Viitattu 10.4.2020.
  14. Itkonen, Jaana: Katajanokan täyttöja toimintahistoria, s. 11. Helsinki: Helsingin kaupungin Kiinteistövirasto, 10.8.2016. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  15. Matilainen, Ville: Vuosaaren telakan viimeiset hetket Yle Elävä arkisto. 22.11.2013. Viitattu 10.4.2020.
  16. Vuosaaren satama ja sataman liikenneyhteydet sekä yritysalue (raportti), s. 27/31. Helsinki: Vuosaaren satamahanke, 15.12.2008. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.4.2020).
  17. Port of Helsinki: Vuosaaren sataman opaskartta portofhelsinki.fi. Viitattu 10.4.2020.
  18. Port of Helsinki: Kulunvalvonta Vuosaaren satamassa portofhelsinki.fi. Viitattu 10.4.2020.
  19. Kunnas, Jouko: Sataman komentosilta Projektiuutiset. 1/2009. RPT Docu Oy. Arkistoitu 2.12.2013. Viitattu 26.11.2013.
  20. Vuosaaren Porttikeskus Sponda. Sponda Oyj. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 26.11.2013.
  21. SA-TU logisticsin uusi massatavaraterminaali käyttöön Vuosaaren satamassa SA-TU logistics. 22.10.2015. Viitattu 10.4.2020.
  22. Metsä Fibre Vuosaari Fira. Viitattu 10.4.2020.
  23. Ensimmäinen vientilaivaus lähtee Vuosaaren satamasta Vuosaari.fi. 1.2.2007. Arkistoitu 21.5.2014. Viitattu 21.5.2014.
  24. Ensimmäinen tuontilaivaus Vuosaaren satamaan Helsingin kaupunki. 18.6.2007. Viitattu 21.5.2014.
  25. Vuosaaren satamakeskus – Suomen ulkomaankaupan pääsatama Vuosaaren satamahanke. Arkistoitu 1.12.2008. Viitattu 10.4.2020.
  26. Puintila, Lauri: Sörnäisten satama muuttaa yhdessä yössä Helsingin Sanomat. 17.11.2008. Viitattu 10.4.2020.
  27. Uuden Vuosaaren sataman liikenne takkuilee Pohjalainen.fi. 28.11.2008. Viitattu 6.12.2008. [vanhentunut linkki]
  28. HKL:n uutinen metroraiteesta 25.8.2011. Helsingin kaupungin liikennelaitos. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 10.5.2012.
  29. Vuosaaren uuden sataman meriväylä on valmis Rakennuslehti. 19.5.2008. Viitattu 10.4.2020.
  30. a b Vuosaaren meriväylä Väylävirasto. 25.03.2020. Viitattu 10.4.2020.
  31. Hansaterminaali Helsingin kaupunki. 17.12.2019. Viitattu 10.4.2020.
  32. Tallink avaa Vuosaari-Muuga-reitin myös automatkustajille 12.6.2019 alkaen Tallink & Silja Line – Uutishuone. 3.6.2019. Viitattu 5.6.2019.
  33. Eckerö Linen uusi rahtialus Finbo Cargo aloitti liikennöinnin Vuosaaren satamasta Eckerö Line. 25.6.2019. Viitattu 10.4.2020.
  34. a b Perttilä, Tuomo: Vuosaaren puolesta - satamaa vastaan. Miksi Vuosaaren satamahanke kohtasi voimakasta vastustusta? Helda.helsinki.fi. 6.11.2006. Viitattu 10.4.2020.
  35. Vuosaaren sataman rakennushinta pysyy kurissa Rakennuslehti. 24.5.2007. Viitattu 10.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]