Unbiheksium
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Yleistä | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Nimi | Unbiheksium | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tunnus | Ubh | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Järjestysluku | 126 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Luokka | Superaktinoidi | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Lohko | g-lohko | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ryhmä | 6 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Jakso | 8 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Löytövuosi | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Atomiominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Atomipaino (Ar) | ? | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 34, 20, 9, 3 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Olomuoto | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Muuta | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K) | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| CAS-numero | 54500-77-5 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Unbiheksium (lat. unbihexium) on IUPACin antama väliaikainen nimi vielä löytymättömälle alkuaineelle, jonka symboli on Ubh ja järjestysluku 126. Alkuaineen ennustetaan sijaitsevan stabiilisuuden saaren keskellä, minkä vuoksi sen puoliintumisaika voi olla verrattain pitkä transuraanialkuaineeksi. Useimpien transuraanien puoliintumisajat vaihtelevat kymmenistä miljoonista vuosista sekunnin murto-osiin[1], minkä vuoksi tutkijat, jotka pyrkivät syntetisoimaan alkuaineen, ovat kiinnittäneet siihen huomiota. Alkuaineen isotooppien, joissa on 184 ja 196 neutronia, arvellaan olevan mahdollisesti vakaampia (310Ubh ja 322Ubh).[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syntetisointi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen yrityksen syntetisoida alkuainetta tekivät René Bimbot ja John M. Alexander vuonna 1971 Cernissä käyttäen lämpöfuusioreaktiota. Koe epäonnistui.[2]
Mahdollinen esiintyminen luonnossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1976 julkaistiin tutkimus, jossa yhdysvaltalainen tutkijaryhmä useista yliopistoista esitti, että alkuperäiset superraskaat alkuaineet, kuten livermorium, unbiquadium, unbiheksium ja unbiseptium, joiden puoliintumisajat ylittävät 500 miljoonaa vuotta[3], voisivat selittää joidenkin mineraalien säteilyvauriot, kuten radiohalot.[4] Toiset tutkijat kuitenkin kiistivät havainnot ja kyseenalaistivat näiden alkuaineiden oletetut ominaisuudet.[5]
Alkuperäisten superraskaiden alkuaineiden mahdollinen esiintyminen maapallolla nykyään on epävarmaa. Vaikka ne olisivatkin aiheuttaneet säteilyvaurioita menneisyydessä, ne ovat saattaneet hajota kokonaan.[6]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Seaborg, Glenn T.: ”Introduction”, Transuranium element. (Alkaen kohdasta, Sitaatti: "All the transuranium elements are unstable...") Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica Ultimate Reference Suite, 2015. ISBN 978-1625132963 (englanniksi)
- ↑ a b Emsley, John: Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements, s. 592. New York: Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-960563-7 (englanniksi)
- ↑ Sheline, R. K.: A Suggested Source of Element 126, s. 255–257. Zeitschrift für Physik A: Atoms and Nuclei, 1976. (englanniksi)
- ↑ Hoffman, D. C., Ghiorso, A. & Seaborg, G. T.: The Transuranium People: The Inside Story, s. 413. World Scientific, 2000. (englanniksi)
- ↑ Hoffman, D. C., Ghiorso, A. & Seaborg, G. T.: The Transuranium People: The Inside Story, s. 416–417. World Scientific, 2000. (englanniksi)
- ↑ Lachner, J. ym.: Nature's Building Blocks: An A–Z Guide to the Elements (New edition), s. 592. Oxford University Press, 2011. ISBN 978-0-19-960563-7 (englanniksi)