Darmstadtium

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
MeitneriumDarmstadtiumRöntgenium
Pt

Ds

  
 
 


Yleistä
Nimi Darmstadtium
Tunnus Ds
Järjestysluku 110
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 10
Jakso 7
Löytövuosi 1994
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(281)
Orbitaalirakenne[Rn] 5f146d97s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 17, 1
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
CAS-numero54083-77-1
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Darmstadtium (aiemmin ununnilium tai eka-platina) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Ds ja järjestysluku 110. Sen isotooppien massaluvut ovat välillä 267–281. Darmstadtium on keinotekoisesti valmistettu radioaktiivinen alkuaine, joka hajoaa nopeasti. Sen oletetaan olevan metallinen ja kiinteä. Darmstadtiumin tunnettujen isotooppien puoliintumisaika vaihtelee 10 mikrosekunnin (267Ds) ja 14 sekunnin (281Ds) välillä[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiseksi ainetta luotiin Darmstadtissa, Saksassa vuonna 1994. Ainetta ei ole koskaan nähty ja sitä on luotu vain joitain atomeja. Alkuaineen nimi hyväksyttiin virallisesti vuonna 2003. Darmstadtiumin nimeksi ehdotettiin myös policiumia, sillä Darmstadtiumin järjestysluku 110 on myös Saksan poliisin hätänumero. Darmstadtiumia valmistettiin pommittamalla nikkeliatomeja lyijyllä :

Isotoopit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Darmstadiumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan 9 radioaktiivista isotooppia, näiden massaluvut ovat välillä 267–281. Massalukujen 268, 272, 274–276, ja 278 isotooppeja ei tunneta. Isotoopeista vakain on 281Ds, jonka puoliintumisaika on noin 14 sekuntia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 280Ds jonka puoliintumisajaksi on mitattu noin 11 sekuntia, ja 280mDs (noin 1 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat selvästi alle yhden sekunnin. Lisäksi darmstadiumilla on kolme tai neljä meta­stabiilia ydinisomeeria.[1]

Darmstadiumin isotoopit hajoavat useimmiten alfahajoamisella ja joskus spontaanilla fissiolla. Suuren atomimassan isotoopeilla 279Ds:sta alkaen spontaani fissio on tosin pääasiallinen hajoamistapa. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti varmentamaan (vuonna 2016):[1]

Isotooppi Puoliintumisaika Löytövuosi Hajoamistyyppi ja intensiteetti[a]
267Ds[b] 10±8 μs 1995 α=100
269Ds 230±110 μs 1995 α=100
270Ds 205±48 μs 2001 α≈100; SF<0,2
270mDs 10±6 ms 2001 α=?; IT ?
271Ds 90±40 ms 1998 α=100
271mDs 1,7±0,4 ms 1995 α=100
273Ds 240±80 μs 1996 α=100
273mDs[c] 120 ms 1996 α=100
277Ds 6±3 ms 2010 α≈100; SF ?
279Ds 210±50 ms 2004 SF=90; α=10
280Ds 11±6 s 1999 SF=100
281Ds 14±4 s 2004 SF=85±1,2; α=15±1,2
281mDs 0,9±0,7 s 2012 α=100

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
  2. Isotoopille 267Ds on vain yksi havainto.
  3. 273mDs ydinisomeerin olemassaolosta ei olla varmoja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 8.4.2018. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Darmstadtium.