Röntgenium

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
DarmstadtiumRöntgeniumKopernikium
Au

Rg

-  
 
 
Rg-TableImage.png
Yleistä
Nimi Röntgenium
Tunnus Rg
Järjestysluku 111
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 11
Jakso 7
Värioletettavasti metallinen
Löytövuosi, löytäjä 1994, Peter Armbrusterin ryhmä
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(282)
Orbitaalirakenne[Rn] 5f146d107s1
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 18, 1
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto oletettavasti kiinteä
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
CAS-numero54386-24-2
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Röntgenium (ennen unununium (Uuu) tai eka-kulta) on superraskas alkuaine. Sen järjestysluku on 111 ja kemiallinen merkki Rg. Alkuaineen löysi Peter Armbrusterin ryhmä Raskaiden ionien tutkimuslaitoksessa (saks. Gesellschaft für Schwerionenforschung) Darmstadissa Saksassa joulukuun 8. 1994. Röntgeniumia valmistettiin törmäyttämällä vismutti- ja nikkeliatomeja. Alkuaine sai nimensä maineikkaan saksalaisen fyysikon Wilhelm Röntgenin mukaan. Puhtaan ja sovelletun kemian kansainvälinen yhteisö IUPAC hyväksyi röntgenium-nimen 1. marraskuuta 2004 korvaten alkuaineesta käytetyn väliaikaisen nimen unununium.

Röntgenium on keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka pitkäaikaisimman isotoopin 282Rg puoliintumisaika on 1,6 minuuttia.[1] Se on luultavasti raskas, kiinteä ja hohtava metalli, joka saattaa muistuttaa kemiallisilta ominaisuuksiltaan kultaa, sillä se sijaitsee kullan alapuolella I B-sivuryhmässä.lähde? Sen väriä ei todennäköisesti saada lähitulevaisuudessa tietää.

Isotoopit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Röntgeniumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan ainakin 7 radioaktiivista isotooppia, joiden massaluvut ovat välillä 272–282. Massalukujen 273 ja 275-277 isotooppeja ei tunneta. Isotoopeista vakain on 282Rg, jonka puoliintumisaika on noin 1,6 minuuttia. Seuraavaksi stabiileimmat ovat 281Rg jonka puoliintumisajaksi on mitattu 24±8 sekuntia, ja 280Rg (noin 4,3 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat merkittävästi alle yhden sekunnin. Röntgeniumilla saattaa olla yksi tai useampi meta­stabiili ydinisomeeri, mutta yhtään sellaista ei ole vielä onnistuttu varmistamaan kokeellisesti.[1]

Röntgeniumin isotoopit hajoavat pelkästään alfahajoamisella, poikkeuksena 281Rg joka hajoaa yksinomaan spontaanilla fissiolla. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti mittaamaan (vuonna 2016):[1]

Isotooppi Puoliintumisaika Löytövuosi Hajoamistyyppi ja intensiteetti[a]
272Rg 4,5±1,0 ms 1995 α=100
274Rg 29±18 ms 2004 α≈100
278Rg 8±5 ms 2007 α=100
279Rg 180±110 ms 2004 α=100
280Rg 4,3±0,7 s 2004 α=100
281Rg 24±8 s 2010 SF=100
282Rg 1,6±0,7 min 2004 α=100

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.