Ytterbium

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Yb” ohjaa tänne. Maalaiskunnasta Venäjällä katso Yb (Syktyvdinin piiri).
TuliumYtterbiumLutetium
-

Yb

No  
 
 
Yb-TableImage.png
Yleistä
Nimi Ytterbium
Tunnus Yb
Järjestysluku 70
Luokka lantanoidi
Lohko f-lohko
Ryhmä -
Jakso 6
Tiheys 6,90×103 kg/m3
Väri hopeanvalkoinen
Löytövuosi, löytäjä 1878, Jean Charles Galissard de Marignac
Atomiominaisuudet
Atomipaino 173,054[1] amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 175 (222) pm
Orbitaalirakenne [Xe] 4f146s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 8, 2
Hapetusluvut +III
Kiderakenne pintakeskinen kuutiollinen (face centered cubic, FCC)
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto kiinteä
Sulamispiste 1097 K (824 °C)
Kiehumispiste 1469 K (1196 °C)
Höyrystymislämpö 159 kJ/mol
Sulamislämpö 7,66 kJ/mol
Äänen nopeus 1590 m/s 293 K:ssa
Muuta
Elektronegatiivisuus 1,1 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,155 kJ/kg K
Sähkönjohtavuus 3.6×106 S/m
CAS-numero 7440-64-4
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Ytterbium (lat. ytterbium) on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Yb ja CAS-numero 7440-64-4. Aineen eristi sveitsiläinen Jean Charles Galissard de Marignac vuonna 1878. Se sai nimensä ruotsalaisen kylän, Ytterbyn mukaan. Ytterbium kuuluu harvinaisiin maametalleihin. Se on kiiltävä, hopeanvalkea ja pehmeä metalli.[2]

Ytterbiumia

Harvinaisella ytterbiumilla ei juuri ole kaupallisia käyttötarkoituksia sen korkean hinnan, ja vaikean hyödyntämisen takia. Sitä voidaan käyttää teräksen ominaisuuksien parantamiseen ja muissa metalliseoksissa.[3] Ytterbium liukenee laimeisiin happoihin ja reagoi veden kanssa. Luonnossa sitä on muiden harvinaisten maametallien kanssa ja tärkein on monatsiitti. Lisäksi sitä on myös muun muassa gadoliniitti- ja samarskiittimineraaleissa.[2] Yhdisteissään ytterbium on +II:n tai tavallisena +III:n arvoinen. Yksi tonni maata sisältää noin 2,6 grammaa ytterbiumia, ja se on yleisyydeltään 51. alkuaine. Se kuuluu harvinaisiin maametalleihin, eli lantanoideihin, ja jaksollisen järjestelmän 3. sivuryhmään.

Luonnossa esiintyvä ytterbium koostuu seitsemästä eri isotoopista: 168Yb, 170Yb, 171Yb, 172Yb, 173Yb, 174Yb, ja 176Yb, joista 174Yb on yleisin 32,0 %:n osuudella. Alkuaineella on 27 tunnettua radioaktiivista isotooppia joiden massaluvut vaihtelevat välillä 148–181 ja joiden puoliintumisajat vaihtelevat 409 millisekunnista (154Yb) 32,018 päivään (169Yb).[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Michael T. Wieser & Tyler B. Coplen: Atomic Weights of the Elements 2009 (IUPAC technical report). Pure and Applied Chemistry, 2011, 83. vsk, nro 2. IUPAC. Artikkelin verkkoversio Viitattu 16.4.2011. (englanniksi)
  2. a b E.M.Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 98. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  3. Marko Hamilo: Ruotsalainen syrjäkylä tarjosi nimiä alkuaineille 21.3.2006. Helsingin sanomat. Viitattu 8.7.2010.
  4. Ytterbium Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 7.1.2018. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ytterbium.