Resistiivisyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Resistiivisyys eli ominaisvastus tai ominaisresistanssi (tunnus ρ) on aineen sähköinen ominaisuus, joka kuvaa, minkälainen sähköinen vastus eli resistanssi muodostuu minkäkin kokoisesta kappaleesta ainetta.[1] Resistiivisyyden SI-järjestelmän mukainen yksikkö on ohmimetri (tunnus Ωm, Ω m tai Ω·m). Resistiivisyyden käänteissuure on konduktiivisuus.

Resistiivisyys voidaan esittää yhtälöllä

missä on sähkökenttä ja virtatiheys. Resistiivisyyden esitystapa sähköjohdolle on yhtälömuoto

missä on vastus, poikkipinta-ala ja johtimen pituus. Tällöin voidaan laskea vastus yhtälöllä . [2] [3]

Aineen sähkönjohtavuus riippuu sen lämpötilasta.[4] Metalleilla resistiivisyyden lämpötilakerroin on positiivinen eli resistanssi kasvaa lämpötilan kasvaessa, puolijohteilla ja elektrolyyteillä resistanssi taas pienenee lämpötilan kasvaessa.

Aineiden resistiivisyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisimpien metallien resistiivisyyksiä pienimmästä eli parhaasta sähkönjohteesta lähtien (lämpötilassa 20 °C, 10−6  Ωm vastaa arvoa 1 Ω·mm²/m):

Aineiden resistiivisyyksiä
Aine Resistiivisyys (20 °C) Resistiivisyyden
lämpötilakerroin (20 °C)
Hopea 0,0159·10−6 Ωm 4,0·10−3 /K
Kupari 0,01678·10−6 Ωm[5] 3,9·10−3 /K[6][7]
Kulta 0,024·10−6 Ωm 3,4·10−3 /K
Alumiini 0,0265·10−6 Ωm 4·10−3 /K
Messinki 0,070·10−6 Ωm 1,5·10−3 /K
Rauta 0,097·10−6 Ωm 6·10−3 /K
Teräs (arvo vaihtelee laadun mukaan) 0,8·10−6 Ωm 3·10−3 /K

Vastuslankoina käytettyjä materiaaleja (lämpötilassa 20 °C):

Aineiden resistiivisyyksiä
Aine Resistiivisyys (20 °C) Resistiivisyyden
lämpötilakerroin (20 °C)
Konstantaani 0,50·10−6 Ωm 0,03·10−3 /K

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Standardisoimisliitto: SI-opas : 2019 : kansainvälinen suure- ja yksikköjärjestelmä = international system of quantities and units, s. 46. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, 2019. ISBN 978-952-242-411-2. Teoksen lataussivu.
  2. Resistivity and Conductivity (html) HyperPhysics. (englanniksi)
  3. Raimo Seppänen, et al.: ”Fysiikka”, MAOL-taulukot, 2-4 painos, s. 93-95. Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto, Otava, 2005. ISBN 951-1-20607-9.
  4. Stenbackashopyp s. 7 (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. United States National Bureau of Standards. Retrieved 3 February 2014 Internet Archive.
  6. Copper Wire Tables, sivu 14; National Bureau of Standards Handbook 100, United States Department of Commerce, 1966 (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. Electrical Conductivity and Resistivity, NDT Resource Center (Arkistoitu – Internet Archive)