Bastnäsiitti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bastnäsiitti
Bastnäsiitti-(Ce)-kide
Bastnäsiitti-(Ce)-kide
Luokka karbonaattimineraalit
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava Ce,La,Y)(CO3)F
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri punaruskea
Kidejärjestelmä kuutiollinen
Kovuus Mohsin asteikolla 4–5
Ominaispaino 4,95–5,04 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Kiilto lasikiilto
Viiru valkoinen
Muut ominaisuudet voimakkaasti pietsosähköinen
Lähteet

[1][2][3]

Aiheesta muualla

Bastnäsiitti Commonsissa

Bastnäsiitti (tyypillisesti (Ce,La,Y)(CO3)F) on alkalikivissä esiintyvä, harvinaisia maametalleja sisältävä karbonaattimineraali. Se esiintyy pääasiassa kolmena muunnoksena:

  • bastnäsiitti-(Ce): (Ce)CO3F
  • bastnäsiitti-(La): (La,Ce)CO3F
  • bastnäsiitti-(Y): (Y,Ce)CO3F

Bastnäsiitin kuvasi ensimmäisenä ruotsalainen kemisti Wilhelm Hisinger vuonna 1838. Mineraali on nimetty Ruotsin Bastnäsin kaivoksen mukaan. Kaivos sijaitsee Riddarhyttanissa, Västmanlandin maakunnassa, Ruotsissa.[2] Bastnäsiittia myös esiintyy hyvin puhtaina kristalleina Zagi-vuorella Pakistanissa. Sitä on löydetty myös Burundista ja Yhdysvalloista.

Bastnäsiitti on eräs yleisimpiä harvinaisten maametallien mineraaleista ja sillä on kaupallista merkitystä niiden sekä ceriumin ja lantaanin tuotannossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bastnäsite. Handbook of mineralogy
  2. a b Bastnasite-(Ce). Webmineral
  3. Bastnasite. Bastnäsiitti Mindat-tietokannassa. Viitattu 16.11.2015.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.