Bastnäsiitti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Bastnäsiitti
Bastnäsiittia Burundista
Bastnäsiittia Burundista
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava (Ce,La,Y)(CO3)F
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri Puna-ruskea
Kidejärjestelmä Kuutiollinen
Kovuus Mohsin asteikolla 4,0 - 5,0
Ominaispaino 4,95–5,04 g/cm3
Optiset ominaisuudet
Kiilto Lasimainen
Viiru Valkea
Muut
Muut ominaisuudet Voimakkaasti pietsosähköinen
Lähteet

[1][2][3]

Bastnäsiitti (tyypillisesti (Ce,La,Y)(CO3)F) on alkalikivissä esiintyvä, harvinaisia maametalleja sisältävä karbonaattimineraali. Se esiintyy pääasiassa kolmena variaationa bastnäsiitti-(Ce) jonka kaava on (Ce)CO3F, bastnäsiitti-(La) (La, Ce)CO3F, ja bastnäsiitti-(Y) rakenteella (Y, Ce)CO3F.

Bastnäsiitin kuvasi ensimmäisenä ruotsalainen kemisti Wilhelm Hisinger vuonna 1838. Mineraali on nimetty Ruotsin Bastnäs kaivoksen mukaan. Tämä sijaitsee Riddarhyttan, Västmanland, Ruotsi.[2] Bastnäsiittia myös esiintyy hyvin puhtaina kristalleina Zagi-vuorella, Pakistanissa. Sitä on löydetty myös Burundista ja USA:sta.

Bastnäsiitti on eräs yleisimpiä harvinaisten maametallien mineraaleista ja sillä on kaupallista merkitystä niiden sekä ceriumin ja lantaanin tuotannossa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bastnäsite. Handbook of mineralogy
  2. a b Bastnasite-(Ce). Webmineral
  3. Bastnasite. Bastnäsiitti Mindat-tietokannassa. Viitattu 16.11.2015.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bastnäsiitti.
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.