Ytterby (kaivos)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ytterbyn kaivos nykyisellään.
ASM Internationalin asettama muistolaatta Ytterbyn kaivoksen luona.
Ytterbyn vanhan kaivoksen läheisyydessä on nykyisin laaja pientaloalue, jossa monien teiden nimet viittaavat kaivoksen historiaan ja sieltä löydettyihin alkuaineisiin. (Gruvvägen=Kaivostie).

Ytterby on vanha kaivoskylä Vaxholmin kuntaan kuuluvassa Resarön saaressa Ruotsin Tukholman läänissä. Se on tullut kuuluisaksi sieltä löydetyistä kuudesta alkuaineesta: ytterbium, terbium, yttrium, erbium, holmium ja tulium. Nämä kaikki kuuluvat harvinaisten maametallien ryhmään, ja ensimmäiset neljä on nimetty Ytterbyn mukaan.

Ytterbyssä on louhittu kvartsia jo 1600-luvulla ja maasälpää 1700-luvun lopulta alkaen.[1] Vuonna 1787 harrastelijageologi, luutnantti Carl Axel Arrhenius löysi louhokselta poikkeuksellisen raskaan mustan kiven, jonka hän lähetti geologien tutkittavaksi. Mineraalin kemiallisen koostumuksen onnistui selvittämään Turun akatemian professori Johan Gadolin, joka näin löysi uuden metallin, yttriumin.

Kemian ja fysiikan Nobelin palkintojen saajat tekevät palkintojenjaon yhteydessä usein "pyhiinvaelluksen" Ytterbyhyn.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]