Lawrencium

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
NobeliumLawrenciumRutherfordium
Lu

Lr

  
 
 
Lr-TableImage.png
Yleistä
Nimi Lawrencium
Tunnus Lr
Järjestysluku 103
Luokka Aktinoidi
Lohko d-lohko
Ryhmä Ei kuulu varsinaisesti mihinkään ryhmään
Jakso 7
Löytövuosi, löytäjä 1961, Albert Ghiorso, Torbjørn Sikkeland, Almon Larsh ja Robert M. Latimer
Atomiominaisuudet
Atomipaino (266) amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 287 pm
Orbitaalirakenne [Rn]5f146d17s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 9, 2
Hapetusluvut +3
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto
Sulamispiste 1900 K (1627 °C)
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
CAS-numero 22537-19-5
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa
Lawrencium on nimetty fyysikko Ernest Lawrencen mukaan.

Lawrencium on keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Lr ja järjestysluku 103. Lawrencium on lyhytikäinen radioaktiivinen transuraaninen maametalli, jota on valmistettu ydinreaktioiden avulla kaliforniumista, eikä sillä ole tunnettua käyttöä. Se on aktinoidien sarjan viimeinen alkuaine jaksollisessa järjestelmässä.

Lawrenciumin ulkonäkö on tuntematon, mutta sen oletetaan todennäköisimmin olevan hopean-valkoinen tai harmaa ja metallinen. On viitteitä siitä, että kemiallisesti se käyttäytyisi muiden aktinoidien tavoin. Sen tiedetään muistuttavan kemiallisesti lantanoidi homologiaan lutetiumia.[1]

Lawrenciumin löysivät A. Ghiorso, T. Sikkeland, A. Larsh ja R. M. Latimer 1961 Berkeleyn säteilylaboratoriossa. Nimi tulee fyysikko Ernest O. Lawrencesta, joka keksi syklotronin.[1]

Isotoopit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lawrenciumin pitkäikäisimpänä isotooppina on pitkään pidetty vuonna 1987 löydettyä 262Lr:ta, jonka puoliintumisaika on 216 minuuttia. Se hajoaa nobelium-256:ksi. Vuonna 2014 tennessiinin hajoamistuotteena löydetyn 266Lr:n puoliintumisaika on kuitenkin peräti 11 tuntia, ja sen arvellaan olevan stabiilisuuden saaren rajalla.[2][3] Yhteensä 12 isotooppia sekä yksi isomeeri (253mLr) tunnetaan, lisäksi neljästä isotoopista on viitteitä. Muiden isotooppien puoliintumisajat ovat sekunnin murto-osista kymmeniin minuutteihin, tosin ennusteiden mukaan epävarmojen isotooppien 263-265 puoliintumisajat voisivat olla useita tunteja.[4] Lawrenciumin kemian tutkimisen kannalta merkittävin isotooppi on 260Lr (puoliintumisaika 3 minuuttia), koska sitä on helpointa tuottaa tarvittavissa määrin.[1](s. 1642)

Isotooppi Puoliintumisaika Hajoamistyyppi
(251Lr) ~150 µs β+?, α?
252Lr 0,36 s α
253mLr 1,5 s α
253Lr 0,57 s α
254Lr 13 s α
255Lr 21,5 s α
256Lr 25,9 s α
257Lr 0,65 s α
258Lr 3,9 s α
259Lr 6,2 s α
260Lr 3,0 min α
261Lr 39 min SF
262Lr 3,6 h SF, EC
(263Lr) ~5 h α?
(264Lr) ~10 h α?, SF?
(265Lr) ~10 h α?, SF?
266Lr[2] 11 h α?, SF?

Lähde:[1](s. 1642)[4]

 

EC = Elektronisieppaus
SF = Spontaani fissio
α = Alfahajoaminen
β+ = Beeta-plus-hajoaminen
β = Beeta-miinus-hajoaminen
IT = Isomeerinen transitio
m = Välitila tai virittynyt atomi
(xLr) = ei kokeellista varmennusta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Silva, Robert J.: ”luku 13”, Fermium, Mendelevium, Nobelium, and Lawrencium, s. 1621-1651. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. Teoksen verkkoversio (PDF). (englanniksi)
  2. a b Khuyagbaatar, J. et al.: 48Ca+249Bk Fusion Reaction Leading to Element Z=117: Long-Lived α-Decaying 270Db and Discovery of 266Lr. Phys. Rev. Lett., 1.5.2014, 112. vsk, nro 17, s. 172501-2506. American Physical Society. (englanniksi)
  3. Clara Moskowitz: Superheavy Element 117 Points to Fabled “Island of Stability” on Periodic Table Scientific American. 7.5.2014. Viitattu 19.12.2016. (englanniksi)
  4. a b Audi, G. et al.: The NUBASE2012 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2012, 36. vsk, nro 12, s. 1157-1286. IOP Publishing. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 19.12.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.