Jakson 8 alkuaine

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Superaktinoidi)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jakson 8 alkuaine on alkuaine, joka sijaitsee jaksollisen järjestelmän kahdeksannessa jaksossa. Yhtäkään tähään jaksoon kuuluvaa alkuainetta ei ole vielä löydetty. Jakson alkuaineiden järjestysluvut ovat väliltä 119-164. Jaksoon ennustetaan kuuluvaksi 46 alkuainetta, suurin osa ehkä kiinteitä. Koska ei tiedetä, kuinka pitkälle jaksollinen järjestelmä jatkuu, ei ole varmuutta onko kaikkia näistä alkuaineista olemassa.

Ensimmäinen tämän jakson alkuaine on alkuaine 119, ununennium, joka kuuluu jaksollisessa järjestelmässä ryhmään 1 frankiumin alapuolelle ja jonka oletetaan olevan ominaisuuksiltaan alkalimetalli.[1] Sitä seuraava alkuaine 120, unbinilium, olisi maa-alkalimetalli. Alkuaineiden 119 ja 120 odotetaan esiintyvän hapetusluvuilla +I ja +II, vastaavasti, sekä muistuttavan kemiallisilta ominaisuuksiltaan lähinnä rubidiumia ja strontiumia (eikä niinkään ryhmissä niitä edeltäviä frankiumia ja radiumia).[2] Näiden kahden alkuaineen elektronikonfiguraatiossa pitäisi 8s-orbitaalin olla täyttynyt. Näiden 8s-alkuaineiden jälkeen on ennustettu alkavaksi superaktinoidien sarja, jolla olisi säännöllisesti muuttuvia ominaisuuksia lantanoidien ja aktinoidien tapaan.[3]

Alkuaineet järjestysluvusta 121 alkaen[a] kuuluvat hyvin pitkään, erityislaatuiseen superaktinoidien sarjaan jonka elektronikonfiguraatioissa on täyttynyt paitsi 6f- mutta myös 5g-orbitaalit ja niillä on osittain täyttyneet 8p1/2-orbitaalit, mikä johtaa suhteellisuusteoreettisiin ilmiöihin. Glenn Seaborg nimesi nämä alkuaineet superaktinoideiksi jo vuonna 1968.[3][4][5]

Superaktinoidien jälkeen ennustetaan alkavaksi uusi siirtymäalkuaineiden sarja. Alkuaineilla 155–164 täyttyy 7d-alikuori, eli ne olisivat 8. jakson d-siirtymäalkuaineita. Relativistiset ilmiöt tekevät näiden ominaisuuksien ennustamisesta vaikeaa, mutta esimerkiksi alkuaineen 164 on ennustettu olevan elohopean kaltaista pehmeää metallia.[6]

Jakson 8 alkuaineiden joukossa voi olla stabiilisuuden saaria.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hoffman, Darleane C. & Lee, Diana M. & Pershina, Valeria: ”luku 14”, Transactinide Elements and Future Elements, s. 1652–1752. Teoksessa: Morss, Lester R. et al. (toim.) The Chemistry of the Actinide and Transactinide Elements, 3. painos. Dordrecht: Springer, 2006. ISBN 1402035985. (englanniksi)

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joissain lähteissä kuten Seaborg (1969) superaktinoidien sarja kattaa alkuaineet 122-153, toisissa kuten Fricke (1975) superaktinoidit ovat välillä 121-154. Ensimmäisen (121) tai viimeisen (154) alkuaineen kuuluminen sarjaan vaiko sitä seuraavien siirtymäalkuaineiden joukkoon on samankaltainen kysymys kuin lantanoideilla ja aktinoideilla kysymys sarjan päiden (lantaani tai lutetium, aktinium tai lawrencium) paikasta jaksollisessa järjestelmässä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Emsley, John: Nature's Building Blocks: An A-Z Guide to the Elements, s. 585. Oxford University Press, 2011. ISBN 9780199605637. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)
  2. Hoffman et al. s. 1729
  3. a b Hoffman et al. s. 1731
  4. Fricke, Burkhard: Superheavy elements: a prediction of their chemical and physical properties. Recent Impact of Physics on Inorganic Chemistry, 1975, 21. vsk, s. 89–144. doi:10.1007/BFb0116498. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
  5. Seaborg, Glenn T.: Prospects for further considerable extension of the periodic table. Journal of Chemical Education, 1969, 46. vsk, nro 10, s. 626–634. doi:10.1021/ed046p626. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 25.2.2018. (englanniksi)
  6. Hoffman et al. s. 1732
  7. Kratz, J.V.: The Impact of Superheavy Elements on the Chemical and Physical Sciences (pfd) 4th International Conference on the Chemistry and Physics of the Transactinide Elements. Viitattu 20.2.2018. (englanniksi)