Hassium

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
BohriumHassiumMeitnerium
Os

Hs

  
 
 
Hs-TableImage.png
Yleistä
Nimi Hassium
Tunnus Hs
Järjestysluku 108
Luokka siirtymämetalli
Lohko d-lohko
Ryhmä 8. siirtymäalkuaine
Jakso 7
Löytövuosi, löytäjä 1984, Peter Armbrusterin ja Gottfried Munzenbergin ryhmä
Atomiominaisuudet
Atomipaino (Ar)(269)
Orbitaalirakenne[Rn]5f146d67s2
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 32, 32, 14, 2
Hapetusluvut+VIII
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Arvellaan olevan kiinteä
Muuta
Ominaislämpökapasiteetti luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/kg K
CAS-numero54037-57-9
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa

Hassium on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Hs (lat. hassium) ja järjestysluku 108. Hassium on ydinreaktioilla keinotekoisesti valmistettu alkuaine, jonka pysyvin vuoteen 2012 mennessä tuotettu isotooppi on Hs-269, jonka puoliintumisaika on noin 16 sekuntia. Vielä hieman vakaammaksi isotoopiksi on kuitenkin teoreettisesti arvioitu 277mHs ydinisomeeri, jonka puoliintumisaika olisi noin 110 sekuntia.[1]

Hassiumia valmisti ensimmäisen kerran vuonna 1984 saksalainen tutkimusryhmä, jota johtivat Peter Armbruster ja Gottfried Munzenberg Darmstadtissa sijaitsevassa tutkimusinstituutissa. Nimi tulee Hessenin (jossa Darmstadt sijaitsee) latinalaisesta nimestä. Alkuaine on siis nimetty löytöpaikkansa, Saksan Hessenin osavaltion mukaan.

Hassiumin kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Päättelemällä on arvioitu sen olevan kiinteää normaaliolosuhteissa ja muistuttavan osmiumia. Muutamia molekyylejä hassiumtetroksidia HsO4 on pystytty tuottamaan kokeellisesti, ja tämä yhdiste muistuttaa ominaisuuksiltaan osmiumtetroksidia OsO4 [2]

Isotoopit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hassiumilla ei ole pysyviä tai luonnossa esiintyviä isotooppeja. Sille tunnetaan 11 radioaktiivista isotooppia, näiden massaluvut ovat välillä 263–277. Massalukujen 271, 272, 274 ja 276 isotooppeja ei ole löydetty. Isotoopeista vakain on 269Hs, jonka puoliintumisaika on noin 16 sekuntia. Ydinisomeeri 277mHs saattaa olla tätäkin pitkäikäisempi, mutta tästä ei ole varmuutta.[a] Seuraavaksi stabiileimmat ovat 270Hs jonka puoliintumisajaksi on mitattu 9±4 sekuntia, 268Hs (noin 1,4 s) ja 273Hs (noin 1 s). Kaikkien muiden isotooppien puoliintumisajat ovat alle sekunnin. Lisäksi hassiumilla on viisi meta­stabiilia ydinisomeeria 263mHs, 265mHs, 266mHs, 267mHs ja 277mHs.[1]

Hassiumin isotoopit hajoavat lähes yksinomaan alfahajoamisella ja joskus spontaanilla fissiolla. Suuren atomimassan isotooppi 277Hs ja sen isomeeri 277mHs tosin hajoavat yksinomaan fissioimalla. Taulukossa on kaikki tunnetut isotoopit, joiden olemassaolo ja puoliintumisaika on pystytty kokeellisesti varmentamaan (vuonna 2016):[1]

Isotooppi Puoliintumisaika Löytövuosi Hajoamistyyppi ja intensiteetti[b]
263Hs 760±40 μs 2009 α=?; SF<8,4
263mHs 760±40 μs 2009 α=? SF ?
264Hs 540±300 μs 1986 α≈50; SF≈50
265Hs 1,96±0,16 ms 1984 α≈100; SF<1
265mHs 360±150 μs 1995 α≈100; IT ?
266Hs 3,02±0,54 ms 2001 α=?; SF≈1,4[c]
266mHs 280±220 ms 2011 α=?
267Hs 55±11 ms 1995 α>80; SF ?
267mHs 990±90 μs 2004 α=?; IT ?
268Hs 1,42±1,13 s 2010 α≈100
269Hs 16±6 s 1996 α=100
270Hs 9±4 s 2003 α=100; SF ?
273Hs 1 060±500 ms 2010 α≈100
275Hs 290±150 ms 2004 α=100
277Hs 11±9 ms 2010 SF=100
277mHs 110±70 s
34(+164–16) s[a]
2012 SF=100

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Isotoopille 277mHs on vain yksi havainto spontaanista fissiosta ajassa 34(+164–16) sekuntia. Epävarma puoliintumisaika.
  2. Intensiteetti on todennäköisyys prosentteina sille että ydin hajoaa merkityllä tavalla. Merkintä α=? tarkoittaa että α-hajoamisia on havaittu, mutta prosenttiosuutta ei tiedetä. Merkintä α ? tarkoittaa α-hajoamisen olevan energeettisesti mahdollinen, mutta sitä ei ole havaittu. Vastaavasti muille hajoamistyypeille.
  3. Teoreettinen arvo. Isotoopin 266Hs spontaania fissiota ei ole havaittu.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Audi, G. et al.: The NUBASE2016 evaluation of nuclear properties. Chinese Physics C, 2017, 41. vsk, nro 3, s. 030001-1-030001-138. IOP Publishing. doi:10.1088/1674-1137/41/3/030001. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 8.4.2018. (englanniksi)
  2. Chemistry of Hassium (PDF). Gesellschaft für Schwerionenforschung mbH. 2002. Viitattu 02.12.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.