Urho Kekkosen kansallispuisto

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta UKK-puisto)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuiston tunnus

Sijainti
Lähin kaupunki
Pinta-ala
2 549 km²
Hallinto
Tyyppi
Perustettu
Kävijämäärä
417 600[1] (2023)
Hallinto
Kartta

Urho Kekkosen kansallispuisto (inarinsaameksi Urho Kekkos aalmuglâšmecci)[2] on vuonna 1983 perustettu, Savukosken, Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitseva kansallispuisto. Puiston pinta-ala on 2 549 neliökilometriä, ja se on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto.[3] Vuonna 2023 puistossa kävi 417 600 kävijää, ja se on myös Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto.[1] Kansallispuiston pohjoisen osan halki virtaa Suomujoki. Aluetta hoitaa Metsähallitus ja se on osa UK-puisto-Sompio-Kemihaara-Natura 2000 -luonnonsuojelualuetta.

Alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rumakurun päivätupa UKK-puistossa.

Kansallispuisto on monipuolinen. Sen länsiosan viitoitettu alue on myös kokemattomalle vaeltajalle helppo kohde, kun taas puiston erämaiset kohteet ovat hyvä paikka pitkille ja vaativille eräretkille.

Urho Kekkosen kansallispuistoon suuntautuvat vaellukset aloitetaan useimmiten Kiilopään tunturikeskukselta, Suomujoen varressa sijaitsevalta Aittajärveltä tai Raja-Joosepista, ja vaeltajat päätyvät usein Saariselän tunturijonon ympäristöön, esimerkiksi alueen korkeimman tunturin, Sokostin, huipulle. Useat retkeilijöistä myös yöpyvät sen juurella sijaitsevan Luirojärven rannoille rakennetuissa autiotuvissa.

Kansallispuiston luontoon kuuluvat niin mahtavat tunturit kuin laajat suoalueetkin, unohtamatta myöskään metsäisiä kairoja. Poronhoidolla on alueella pitkät perinteet, ja se on edelleen alueen keskeinen elinkeino. Siitä muistuttamassa alueella on peurahautoja, poroaitoja, kämppiä sekä entisöityjä kolttakenttiä.

Paratiisikuru, yksi Urho Kekkosen kansallispuiston komeimmista nähtävyyksistä, kuvattuna Ukselmapään laelta.
Harrijärvi
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1988 postimerkin Urho Kekkosen kansallispuistosta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Käyntimäärät maastossa Metsähallitus. Viitattu 20.4.2024.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 6.7.2023.
  3. Kansallispuistotaulukot Metsähallitus. Viitattu 17.12.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.