Tšuvassia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tšuvassia
Чувашская Республика1
Чӑваш Республики2
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Alueen sijainti Venäjällä
Alueen sijainti Venäjällä

Koordinaatit: 55°33′N, 47°06′E

Valtio Venäjä
Federaatiopiiri Volga
Piiritasoisia kaupunkeja 5
Piirejä 21
Perustettu 1992
ASNT 21. huhtikuuta 1925
Autonominen piirikunta 1920
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Tšeboksary
 – päämies Oleg Nikolaev
 – pääministeri Ivan Motorin
Pinta-ala 18 340 km²
Väkiluku (2010) 1 251 619
 – väestötiheys 68,2 as./km²
Kielet tšuvassi ja venäjä
Symbolit
 – Kansallislaulu Tšuvassian kansallislaulu
Lyhenteet
 – ISO 3166 RU-CU
Tšuvassian tasavallan internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK) [1][2]
1 Venäjänkielinen nimi
2Tšuvassinkielinen nimi

Tšuvassia eli Tšuvassian tasavalta (ven. Чува́шская Респу́блика, Tšuvašskaja Respublika, tšuvassiksi Чӑваш Республики) on Venäjän federaatioon kuuluva tasavalta, joka sijaitsee Itä-Euroopassa Volgan keskijuoksulla. Tšuvassia rajoittuu pohjoisessa Mariin, idässä ja kaakossa Tatarstaniin, etelässä Uljanovskin alueeseen, lounaassa Mordvaan ja lännessä Nižni Novgorodin alueeseen.

Nykyinen tšuvassikansa syntyi kun Pohjois-Kaukasukselta ja Asovan arolta Volgan alueelle saapuneet turkkilais-tataarilaiset heimot sekoittuivat paikallisten suomalais-ugrilaisten heimojen kanssa 600- ja 700-luvuilla. Bolgarian valtio perustettiin 900-luvun alussa. Mongolit valloittivat Bolgarian 1200-luvulla ja liittivät sen perustamaansa Kultaisen ordan valtakuntaan. Kultainen orda hajosi 1330-luvulla, jonka jälkeen tšuvassien asuinalue tuli kuulumaan Kazanin kaanikuntaan. Venäjä valloitti Kazanin kaanikunnan 1552. Tšuvasseja alettiin käännyttää kristinuskoon 1700-luvulla ja sen yhteydessä heille kehitettiin myös kirjakieli, jota kirjoitettiin kyrillisillä kirjaimilla.

Venäjän vallankumouksen jälkeen Tšuvassia tuli kuulumaan Neuvostoliittoon. Tšuvassien autonominen piirikunta perustettiin 14.7.1920 ja siitä tuli Tšuvassian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta 21.4.1925. Vuonna 1990 Tšuvassian ASNT antoi suvereenisuusjulistuksen ja muutti nimensä Tšuvassian neuvostotasavallaksi. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se allekirjoitti Venäjän federaation perustuslain 1992 ja jäi näin suvereenina tasavaltana Venäjän yhteyteen. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen nationalismi ja kansallistunne on lisääntynyt tšuvassien keskuudessa.

Tšuvassia sijaitsee Itä-Euroopan alangon itäosassa Volgan keskijuoksulla. Suurin osa maasta kuuluu Tšuvassian tasankoon, jonka korkeus vaihtelee 175 ja 227 metrin välillä. Aivan maan kaakkoisosa sijaitsee Volgan ylängöllä.

Surajokea lähellä Ulatărin kaupunkia.

Maan suurin joki on maan pohjoisosan kautta virtaava Volga, josta 127 kilometriä on Tšuvassian alueella. Muita merkittäviä jokia ovat Sura maan lounaisosassa ja Tšivil maan pohjoisosassa. Kaikkiaan Tšuvassian alueella on 2 356 jokea,[3] jotka kaikki kuuluvat Volgan vesistöalueeseen.

Järviä Tšuvassian tasavallassa on yhteensä 754.[3] Järvistä suurin osa, noin 600, sijaitsee tulvatasangoilla. Muut järvet sijaitsevat karstimaalla. Maan suurimmat järvet ovat Šikhanzanskoe ja Siutkul’. Osittain Tšuvassiassa sijaitsee myös Volgaan padottu 2 274 neliökilometrin laajuinen Tšeboksaryn tekojärvi, jonka Tšuvassiaan sijoittuvassa patorakennelmassa on 1 405 MW:n vesivoimala.

Tšuvassiassa vallitsee leuto mannerilmasto. Vuoden keskilämpötila vaihtelee maan eri osissa 3,0 ja 3,7 celsiusasteen välillä.[3] Kylmin talvella mitattu lämpötila on −46 °C ja lämpimin kesällä mitattu 39 °C.[3] Vallitsevina tuulina ovat etelä- ja länsituulet. Keskilämpötila heinäkuussa on 19,3 °C.

Talvi on kohtalaisen ankara ja luminen. Tammikuun keskilämpötila pääkaupungissa Tšeboksaryssä on −13 °C. Maan pohjoisosassa routa ulottuu metriin ja sen yli, maan etelä- ja keskiosissa 80–90 senttimetriin. Lumipeite kestää viisi kuukautta ja lumipeitteen vahvuus on 35–45 cm, mutta se saattaa yltää jopa 90 cm:iin.[3]

Vuodessa sataa keskimäärin 450–700 mm,[3] mutta se jakaantuu hyvin epätasaisesti. Pääkaupungissa Tšeboksaryssä sateesta tulee talvella 39 prosenttia, keväällä 16 prosenttia, kesällä 31 prosenttia ja syksyllä 14 prosenttia.[3] Viimeisen 250 vuoden aikana on ollut 32 pahoin kuivuuden vaivaamaa vuotta ja 21 vuotta, jolloin on ollut erittäin pahoja tulvia.[3] Suhteellinen kosteusarvo on joulu–tammikuussa 80–90 % ja touko–kesäkuussa 60 %.

Metsät peittävät noin 33 prosenttia maan pinta-alasta, ja metsäala on 629 400 hehtaaria.[3] Metsät ovat pääasiassa sekametsää, jonka yleisimmät lajit ovat mänty, kuusi, koivu, tammi ja lehmukset. Tšuvassiassa tammi on rohkeuden ja urheuden symboli, ja se on antanut nimen myös monille kylille.

Tšeboksaryn tekojärven padossa sijaitsee merkittävä, sähköenergiaa tuottava vesivoimala

Tšuvassialla on monipuolista teollisuutta. Merkittävimmät alat ovat koneenrakennus-, metallinjalostus-, kemian-, elektroniikka-, öljykemian-, puunjalostus- ja elintarviketeollisuus. Lisäksi tuotetaan sähköenergiaa. Maanviljely tuottaa viljaa, vihanneksia, hedelmiä, viiniä, humalaa, hamppua, mahorkkaa ja tupakkaa. Myös maito- ja lihakarjan kasvatus on huomattavaa.

Tšuvassialla on hyvät liikenneyhteydet. Maan rautatieverkoston keskus on Kanašin kaupunki maan keskiosassa. Sen halki kulkee rautatie Moskovasta Kazaniin ja sieltä johtaa rata pohjoiseen pääkaupunkiin Tšeboksaryyn sekä etelään Mordvan puolelle. Myös Volga on merkittävä liikenneväylä, jonka suurin satama sijaitsee pääkaupungissa Tšeboksaryssa.

Tšuvassian asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 1 251 619 ja väestötiheys 68,2 as/km². Tasavallan asukkaista kaupunkilaiseksi katsottiin 58,8 %; maaseutuväestöä oli 41,2 %. Suurin kaupunki on pääkaupunki Tšeboksary, jossa asui tuolloin 453 721 henkeä. Muita yli 30 tuhannen asukkaan kaupunkeja ovat Novotšeboksarsk (124 097 as.), Kanaš (45 607 as.), Alatyr (38 203 as.) ja Šumerlja (31 722 as.).[4]

Suurin osa (67,7 %) väestöstä oli 2010 väestönlaskennan mukaan on tšuvasseja. Tšuvassit kuuluvat altailaisten kansojen turkkilaistataarilaiseen ryhmään ja he ovat sekoittuneet paljon suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa. Tasavallan suurimmat vähemmistöt olivat tuolloin venäläiset 26,9 %, tataarit 2,8 % ja mordvalaiset 1,1 %. Muihin ryhmiin kuului 1,5 % väestöstä.[5]

Tšuvassit ovat yksi harvoista kristityiksi kääntyneistä turkkilais-tataarilaisista kansoista. Vähemmistöistä venäläiset ja mordvalaiset ovat pääasiassa ortodokseja ja tataarit muslimeja.

Pääkaupungissa on Tšuvassian valtion yliopisto, kasvatustieteellinen instituutti ja maatalousinstituutti sekä kielen, kirjallisuuden, historian ja talouden tutkimusinstituutti (per. 1928).

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikallista itsehallintoa varten tasavalta jakautuu 21 piiriin ja viiteen kaupunkipiirikuntaan.

Suluissa piirin hallinnollinen keskus.

Kaupunkipiirikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yleisradio. Viitattu 27.10.2014.
  2. Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i Territory, Natural Resources, Climate Chuvash Republic. Viitattu 19.1.2008. (englanniksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 26.9.2012. (venäjäksi)
  5. Okontšatelnyje itogi Vserossijskoj perepisi naselenija 2010 goda (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskennan 2010 lopulliset tulokset.Taulukko 7 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 26.9.2012. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]