Tsivilskin piiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tsivilskin piiri Tšuvassian kartalla.

Tsivilskin piiri (ven. Циви́льский райо́н, Tsivilski raion, tšuvassiksi Ҫӗрпӳ районӗ, Çĕrpü raionĕ) on paikallinen itsehallintoalue Tšuvassian tasavallassa Venäjällä. Vuonna 1927 perustetun piirin pinta-ala on 791 neliökilometriä ja asukkaita on 38 200 henkeä (vuonna 2009).

Piiri sijaitsee Tšuvassian koillisosassa. Pohjoisessa se rajoittuu Tšeboksaryn, koillisessa Mariinski Posadin, idässä Kozlovkan, kaakossa Urmaryn, etelässä Kanašin ja lännessä Krasnoarmeiskojen piireihin. Hallinnollinen keskus on Tsivilskin kaupunki. Sen lisäksi piiriin kuuluu 16 maalaiskuntaa.

Seutu kuuluu Tšuvassian tasankoon. Suurimmat joet ovat Bolšoi ja Malyi Tsivil, Unga ja Aniš. Pinta-alasta valtaosa on maatalousmaata. Peltojen keskellä on tammi- ja koivumetsiä, jotka muodostavat 9,7 % pinta-alasta. Paikoitellen on säilynyt alkuperäistä arokasvillisuutta.

Tsivilskin kautta kulkee Tšeboksaryn ja Uljanovskin välinen A151-maantie. Piirikeskuksesta on tasavallan pääkaupunkiin matkaa 37 kilometriä.

Väestöstä 90 % on tšuvasseja.

Tärkein elinkeino on maatalous, joka on erikoistunut maidon ja lihan tuotantoon, humalan ja perunan kasvatukseen sekä siipikarjanhoitoon. Teollisuuslaitoksista suurin osa sijaitsee Tsivilskin kaupungissa. Ne tuottavat teräsbetonirakenteita, tiiltä, kankaita, vihannes- ja hedelmäsäilykkeitä, mehuja, leipomotuotteita, olutta, tärkkelystä ym.

Tsivilskissä toimii kotiseutumuseo. Piirilehtenä ilmestyy tšuvassin- ja venäjänkielinen Çĕrpü hyparçi – Tsivilski vestnik.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tsivilskin piiri.