Ero sivun ”Marja” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
28 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
p
Hieman viilausta.
(muot.)
p (Hieman viilausta.)
{{Tämä artikkeli|kertoo marjan yleiskielisestä merkityksestä. [[Marja (kasvitiede)]] kertoo marjasta kasvitieteellisessä mielessä. Muita merkityksiä on [[marja (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[KuvaTiedosto:Lingonberries Finland.jpg|thumb|Puolukoita]]
[[KuvaTiedosto:Fragaria vesca close-up 4.jpg|thumb|Ahomansikoita]]
'''Marja''' on [[gastronomia]]ssa ja yleiskielessä pienehkö, pyöreähkö ja mehevä [[hedelmä (ruoka)|hedelmä]].
 
 
== Ravintona ==
[[KuvaTiedosto:Best Blueberry Pie with Foolproof Pie Dough.jpg|thumb|[[Mustikkapiirakka]]a]]
Marjat ovat tärkeä [[elintarviketeollisuus|elintarviketeollisuuden]] raaka-aine. Marjoista voi tehdä juomia, kuten mehua, [[marjaviini]]ä tai [[marjalikööri]]ä. [[Hillo]]a valmistetaan usein marjoista. [[Luontaistuote]]- ja [[ravintolisä]]teollisuus valmistaa marjoista erilaisia tuotteita. Marjoja käytetään myös [[lääketeollisuus|lääketeollisuudessa]].<ref>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 70–74.</ref>
 
Suomalaiset syövät nykyisin noin 13–14 kiloa marjoja vuodessa. Marjojen kulutus alkoi kasvaa vasta 1970-luvulla, kun pakastimet yleistyivät ja tieto marjojen terveysvaikutuksista levisi.<ref name=":1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.keskipohjanmaa.fi/uutinen/568834 | Nimeke = Ruokailutottumukset ovat muuttuneet roimasti 50 vuodessa – lihan kulutus noussut huimasti, mutta miksi? | Tekijä = Hannu Lehto | Julkaisu = KPK | Ajankohta = 2019-04-04 | Viitattu = 2020-08-05 | Kieli = {{fi}} }}</ref>
 
Ennen pakastimen keksimistä marjoja syötiin Suomessa lähinnä syksyisin puolukkasurvoksen muodossa<ref name=":1" />, sillä puolukan säilömiseen ei tarvise hankkia säilyvyyttä parantavia aineita<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista/art-2000001264934.html | Nimeke = Säilö puolukka näin – vanhanajan konsti todella toimii | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 2016-09-21 | Viitattu = 2020-08-05 | Kieli = {{fi}} }}</ref>. 1940-luvun jälkeen alkanut [[sokeri]]n laajamittainen käyttö<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/valkea-viettelys | Nimeke = Valkea viettelys | Julkaisu = Helsingin yliopisto | Ajankohta = 2014-12-19 | Viitattu = 2020-08-05 | Kieli = {{fi}} }}</ref> mahdollisti sen, että muitakin marjoja kuin puolukkaa saatettinsaatettiin nauttia myös satokauden ulkopuolella, koska marjoja kyettiin keittämään hilloiksi ja mehuiksi<ref name=":1" />.
 
=== Ravintosisältö ja terveysvaikutukset ===
 
== Kerääminen ==
[[KuvaTiedosto:Vaccinium myrtillus RecolteAuPeigne.JPG|thumb|left|Mustikanpoimintaa]]
{{pääartikkeli|[[Marjastus]]}}
Ihmiset ovat poimineet marjoja ruoakseen esihistorialliselta ajalta asti. Viljelyn ja kasvattamisen kausi alkoi antiikin ajalla.<ref>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 8–9.</ref> Marjanpoiminnan oikeus vaihtelee Euroopassa ja Pohjolassa. Suomessa [[jokamiehenoikeudet]] sallivat luonnonmarjojen poiminnan toisten mailta. Viljeltyjä marjoja voi kerätä itse itsepoimintatiloilta.<ref>Klemettilä & Jaakola 2011, s. 48.</ref>
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Klemettilä, Hannele & Jaakola, Laura | Nimeke = Mansimarjasta punapuolaan: Marjakasvien kulttuurihistoriaa | Vuosi = 2011 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maahenki | Suomentaja = | Tunniste = ISBN 978-952-5870-50-3 }}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==

Navigointivalikko