Antosyaanit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Antosyaanien yleisrakenne.
Syanidiinin C15H11O6+ rakenne.

Antosyaanit ovat punaisia, sinisiä ja violetteja väriaineita, joita esiintyy kasvien solunesteessä. Antosyaanit ovat vesiliukoisia flavonoideja ja monia niistä pidetään terveyttä edistävinä. Esimerkiksi mustikassa on paljon antosyaaneja, joista monet ovat antioksidantteja[1]. Antosyaaneita käytetään myös elintarvikkeiden väriaineina, jolloin niiden E-koodi on E 163.

Antosyaaneja esiintyy muun muassa sinisissä ja punaisissa kukissa sekä monien kasvien, esimerkiksi vaahteran lehdissä, jotka niiden vaikutuksesta muuttuvat syksyllä ruskan aikaan punaisiksi kasvin kerätessä lehtivihreän talteen.[2] Myös esimerkiksi mustikan väriaineet ovat antosyaaneita.

Antosyaanien värivivahde määräytyy sen molekyylirunkoon kiinnittyneiden sokeriryhmien mukaan. Ne toimivat pH-indikaattoreina eli niiden väri vaihtuu happamuuden mukaan: happamassa solunesteessä ne ovat punaisia, emäksisessä sinisiä.[2] Typen puute saattaa johtaa antosyaanien kertymiseen kasviin.

Antosyaanin varsinaista flavonoidiosaa kutsutaan antosyanidiiniksi. Antosyaani tarkoittaa tarkasti ottaen antosyanidiinin ja sokerin yhdistettä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Mustikan (Vaccinium myrtillus) antosyaanit ja niiden terveysvaikutukset. Ella Aitta. Kandidaatintutkielma. Oulun yliopisto, Biokemian ja molekyylilääketieteen tiedekunta 2016. Sivu 4. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201702101161.pdf
  2. a b Jorma Soveri, Arvi Ulvila, Reino Kalliola: Kasvioppi, s. 242. 14. painos. Otava, 1969.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.