Fenolihappo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Fenolihappo on happo, joka kuuluu fytokemikaaleihin. Fenolihapot ovat yksi polyfenoliryhmä, joita ovat myös flavonoidit ja stilbeenit. Fenolihappoja on joidenkin hedelmien siemenissä ja vihannesten lehdissä. Fenolihapot ovat antioksidantteja ja niillä on myös tulehduksia ehkäiseviä vaikutuksia. Luonnossa esiintyvät fenolihapot jakautuvat kahteen ryhmään, jotka ovat bentsoehappojohdannaiset ja kanelihappojohdannaiset. Bentsoehappojohdannaisia on teessä, rypäleiden siemenissä, kiivissä, luumuissa, kirsikoissa, omenassa, punaviinissa ja viljan siemenissä. Kanelihappojohdannaisia on kahvissa ja mustikoissa.[1]tarvitaan parempi lähde Joitakin fenolihappoja ovat ellagihappo, ferulahappo, gallihappo, kahvihappo, kanelihappo, klorogeenihappo, protokatekiinihappo, sinappihappo, syringahappo ja vanilliinihappo.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fenolihappo:hyödyt ja mistä niitä saa ruokavaliossasi 10.11.2021. Very well fit. Viitattu 22.11.2022. [vanhentunut linkki]
  2. Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista, s. 246-247. Helsinki: Minerva, 2006. ISBN 978-952-312-416-5.