Ero sivun ”Syötteen kansallispuisto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Iso-Syötteen]] mukaan. |
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on [[Pohjois-Pohjanmaa|pohjoispohjalaisen]] [[suo]]maaston ja [[koillismaa]]laisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, [[Iso-Syöte|Iso-Syötteen]] mukaan. |
||
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa. |
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja [[poronhoito]] ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa. |
||
Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 33 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa. Puistossa on sekä retkipyöräilyyn että haastaviin mtb-pyöräilyyn soveltuvia reittejä useita, pituudeltaan 19-54 kilometriä. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 21. maaliskuuta 2019 kello 15.08
Sijainti | |
---|---|
Pinta-ala |
299 km² |
Tyyppi | |
---|---|
Perustettu |
2000 |
Kävijämäärä |
68 900[1] (2018) |
Hallinto |
Syötteen kansallispuisto on perustettu vuonna 2000 ja se sijaitsee Pudasjärven, Posion ja Taivalkosken kuntien alueella.[2] Pinta-alaltaan kansallispuisto on 300 km².[2]
Puisto muodostuu neljästä erillisestä alueesta: Syötteestä, Maaselästä, Latva-Korte-Kärppävaarasta ja Salmitunturista. Puisto on pohjoispohjalaisen suomaaston ja koillismaalaisen vaaramaiseman raja-alueella. Puisto on saanut nimensä sen vieressä olevan Suomen eteläisimmän tunturin, Iso-Syötteen mukaan.
Maisemiltaan ja luontotyypeiltään kansallispuiston alue on moni-ilmeinen. Kansallispuistossa on vaaroja ja niiden rinteillä olevia soita, aapasoita, kirveenkäymättömiä kuusikkoja ja aarnimetsiä, puron varsien tiheitä kasvustoja. Kansallispuisto sijaitsee poronhoitoalueella, ja poronhoito ja siihen liittyvä talous näkyy sen luonnonmaisemassa kuten myös vanhan metsätalouden jäljet. Näistä kaikista on esittely Syötteen luontokeskuksessa.
Syötteen kansallispuistossa on merkittyjä päivä-, retkeily- ja vaellusreittejä yhteensä 122 kilometriä. Pärjänjoen melontareitti on 33 kilometriä pitkä. Syöte on erityisesti maastopyöräilijöiden suosiossa. Puistossa on sekä retkipyöräilyyn että haastaviin mtb-pyöräilyyn soveltuvia reittejä useita, pituudeltaan 19-54 kilometriä.
Lähteet
- ↑ Käyntimäärät kansallispuistoittain 2018 20.3.2019. Metsähallitus. Viitattu 20.3.2019.
- ↑ a b Luontoon.fi: Syötteen kansallispuisto Viitattu 25.3.2013
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Syötteen kansallispuisto Wikimedia Commonsissa
Kylät ja alueet |
Aittojärvi: Aittojärvi |
---|---|
Järviä, jokia ja muita vesistöjä |
Aittojärvi – Iijoki – Jaaskamonkoski – Jaurakaisjärvi – Jaurakkajärvi– Jongunjärvi – Mikanlampi – Ontamojärvi – Pudasjärvi – Sorvarinjärvi – Sotkajärvi |
Nähtävyyksiä |
Pudasjärven kirkko – Sarakylän kappeli – Syötteen kansallispuisto |
Muuta Pudasjärveen liittyvää |
Hirsikampus – Hirvisuo – Iijokiseutu – Iso-Syöte – Jyrkkäkoski – Kesäpilkin MM-kisat – Niemitalon Juustola – Pudasjärven lentokenttä – Litokaira – Olvassuo – Virkistysuimala Puikkari – Pudasjärven ufot – Syöte – Umpihankihiihdon MM-kisat |
Kyliä |
Inkee – Jokijärvi – Jurmu – Koitila – Kurtti – Loukusa – Metsäkylä – Parviainen – Pisto – Taivalkosken kirkonkylä – Tyrävaara – Vaarakylä |
---|---|
Järviä, jokia ja muita vesistöjä |
Iijoki – Kostonjoki – Kostonjärvi – Korvuanjärvi – Kurtinjärvi |
Nähtävyyksiä |
Kallioniemi – Kylmäluoman retkeilyalue – Päätalopäivät – Taivalkosken kirkko – Syötteen kansallispuisto |
Muuta |
Mustavaaran kaivos – Korvuan rautatieasema – Kurtin rautatieasema – Taivalkosken rautatieasema – Taivalniskan seisake – Taivalvaaran rautatieasema |