Ero sivun ”Sulkava” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Sulkava”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16683332 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 12. elokuuta 2017 kello 18.43 (UTC)) |
(ei mitään eroa)
|
Versio 11. elokuuta 2017 kello 21.43
Sulkava | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
Seutukunta | Savonlinnan seutukunta |
Kuntanumero | 768 |
Perustettu | 1871 (1630) |
Kokonaispinta-ala |
769,20 km² 151:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 584,47 km² |
– sisävesi | 184,73 km² |
Väkiluku |
2 368 240:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 4,05 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 8,2 % |
– 15–64-v. | 52,5 % |
– yli 64-v. | 39,4 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 95,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 4,1 % |
Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Virka on vapaana. |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Kok. • KD |
11 6 2 2 |
www.sulkava.fi |
Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 2 368 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,05 asukasta/km². Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.
Sulkava kuuluu saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2009 nämä ovat 650 000 euroa, 2010 puolestaan 1,1 miljoonaa euroa. Kunnassa pitkään suunniteltu Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla merkitsisi parannuksia liikenneyhteyksiin, mutta myös saaristokuntastatuksen ja sen mukanaan tuomien taloudellisten tukien menettämistä.[7]
Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna. Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa.
Nähtävyydet
Pisamalahden rannalla sijaitsee Sulkavan linnavuori. Sen laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset. Linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.
Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770 ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.
Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[8] Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[9]
Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin.
Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista, jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.
Tapahtumat
Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.
Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.
Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[10]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät
Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.
Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi, Lohilahden koulu. Lohilahdella on myös kyläkauppa.
Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä
- Kalevi Hämäläinen, hiihdon olympiavoittaja
- Heikki Kainulainen, kansanedustaja
- Riitta Kauppinen, kansanedustaja
- Kauko Miettinen, veneenrakentaja, Sulkavan Suursoutujen isä.
- Ari Paunonen, kestävyysjuoksija
- Eila Pellinen, iskelmälaulaja
- Seppo Pohjolainen, rumpali
- Timo Rautiainen, muusikko
- Albin Savola, lähetyssaarnaaja
- Toni Sirviö, keihäänheittäjä
- Vilho Vartiainen, laulaja
- Timo Vihavainen, historiantutkija, professori
- Jukka Vihavainen, kehonrakentaja
- Teuvo Juuti, jonglööri
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Kurki, Aki: Saaristokunnan edut tärkeitä. Itä-Savo, 13.5.2009, s. 5.
- ↑ Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Viitattu 15.4.2009.
- ↑ Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
- ↑ Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.04.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
Aiheesta muualla
- Sulkavan kunnan kotisivu
- Tilastokeskus - Sulkavan avainluvut
- Lohilahden kylä
- Partalansaari
- Kaipolan kylä
|