Ero sivun ”Gabriel García Márquez” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti: as:গেব্ৰিয়েল গাৰ্চিয়া মাৰ্কুজ (deleted) |
p r2.7.1) (Botti lisäsi: mhr:Габриэль Гарсиа Маркес |
||
Rivi 154: | Rivi 154: | ||
[[nn:Gabriel García Márquez]] |
[[nn:Gabriel García Márquez]] |
||
[[oc:Gabriel García Márquez]] |
[[oc:Gabriel García Márquez]] |
||
[[mhr:Габриэль Гарсиа Маркес]] |
|||
[[pnb:گیبرل مارکویئز]] |
[[pnb:گیبرل مارکویئز]] |
||
[[km:ហ្គ្រាប្រីអ៊ែល ហ្រ្គារ៉ាស្សៀ ម៉ារ៉ាហ្គេស]] |
[[km:ហ្គ្រាប្រីអ៊ែល ហ្រ្គារ៉ាស្សៀ ម៉ារ៉ាហ្គេស]] |
Versio 3. huhtikuuta 2012 kello 00.02
Gabriel García Márquez | |
---|---|
Gabriel Garcia Marquez vuonna 1984. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia |
Kansalaisuus | Kolumbia |
Ammatti | kirjailija, toimittaja |
Kirjailija | |
Aikakausi | 1955– |
Tyylilajit | maaginen realismi |
Esikoisteos | Rojumyrsky (La hojarasca, 1955) |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Muuta tietoa | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Gabriel José de la Concordia García Márquez (s. 6. maaliskuuta 1927 Aracataca, Kolumbia[1]) on kolumbialainen kirjailija, toimittaja ja poliittinen aktivisti. Hän on asunut pääasiassa Meksikossa ja Euroopassa. García Márquez sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1982. Kotimaassaan García Márquez tunnetaan lempinimellä "Gabo".
García Márquezin pääteos on 1967 ilmestynyt Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad). Kirja sijoittuu kuvitteelliseen Macondon kylään Kolumbiassa. Romaani on yksi niin sanotun maagisen realismin tunnetuimmista edustajista. Se on käännetty 35 kielelle, ja sitä on myyty yli 30 miljoonaa kappaletta.
Elämä
García Márquez syntyi vuonna 1927 Aracatacan kunnassa Kolumbiassa. Hänen isänsä oli lennättimenhoitaja Gabriel Eligio García ja äitinsä hienostoperheen tytär Luisa Santiaga Márquez Iguaran.[2] Hän vietti lapsuutensa äidin vanhempien kartanossa. Hänen sukulaistensa joukossa oli mielikuvituksellisia tarinankertojia, jotka kertoivat historiasta, ihmeellisistä tapahtumista ja legendoista. García Márquez opiskeli aluksi lakia. Kirjoittaminen oli hänestä kuitenkin kiinnostavampaa, ja niinpä hän keskeytti lakiopinnot ja alkoi työskennellä sanomalehtitoimittajana.[3] Sanomalehtityö vei García Márquezin Eurooppaan. Palattuaan hän meni naimisiin kouluaikaisen tyttöystävänsä Mercedes Barcha Pardon kanssa, joka oli uskollisesti odottanut häntä hänen työskennellessään Euroopassa.[2]
García Márquez on poliittisesti vasemmalla ja ystävystyi Fidel Castron kanssa. Hän on viettänyt pitkiä aikoja Havannassa ja on joidenkin mielestä ollut Castron sohvamopsi.[4] Tätä ystävyyttä on analysoitu teoksessa Gabo and Fidel: Portrait of a Friendship. García Márquezin mukaan keskustelunaiheet ovat kuitenkin liikkuneet vain kirjallisuusaiheissa.
Aiemmin hyvät ystävykset García Márquez ja Mario Vargas Llosa riitaantuivat samoihin aikoihin, tammikuussa 1976. Vargas Llosa löi García Márquezia, joka sai silmänsä mustaksi ja nenään lisäkyömyn. He eivät ole sen jälkeen olleet puheväleissä, mutta syytä tapahtumaan ei tiedetä. Hiljaisuuden on rikkonut ainoastaan García Márquezin Twitter-kommentti Vargas Llosan saatua Nobel-palkinnon: "Nyt ovat puntit tasan."[4]
Teokset
Suurin osa García Márquezin kaunokirjallisesta tuotannosta on julkaistu suomeksi. Suomentajia ovat olleet lähinnä Pentti Saaritsa, Matti Brotherus ja Matti Rossi. Alla olevat vuosiluvut tarkoittavat espanjankielisten alkuteosten ilmestymisvuosia.
Romaanit ja pienoisromaanit
- Rojumyrsky (La hojarasca, 1955)
- Kukapa everstille kirjoittaisi (El coronel no tiene quien le escriba, 1961)
- Mama Granden hautajaiset (Los funerales de la Mamá Grande, 1962)
- Pelon hetki (La mala hora, 1962)
- Sadan vuoden yksinäisyys (Cien años de soledad, 1967)
- Monólogo de Isabel viendo llover en Macondo (1968)
- Surullinen ja uskomaton tarina: Seitsemän kertomusta. (La increíble y triste historia de la cándida Eréndira y de su abuela desalmada, 1972.) Suom. Pentti Saaritsa. WSOY, 1975. ISBN 951-0-06398-3.
- Patriarkan syksy (El otoño del patriarca, 1975)
- Kuulutetun kuoleman kronikka. (Cronica de una muerte anunciada, 1981.) Suom. Matti Brotherus. WSOY, 1982. ISBN 951-0-11170-8.
- Rakkautta koleran aikaan. (El amor en los tiempos del cólera, 1985.) Suom. Matti Brotherus. WSOY, 1988. ISBN 951-0-14655-2.
- Kenraalin labyrintti (El general en su laberinto, 1989)
- Oudot vaeltajat: kaksitoista kertomusta (Doce cuentos peregrinos, 1992)
- Rakkaudesta ja muista riivaajista (Del amor y otros demonios, 1994)
- Muistojeni ilottomat huorat (Memoria de mis putas tristes, 2004)
Muita teoksia
- Haaksirikkoisen tarina (Relato de un náufrago, 1955) - julkaistiin alun perin sanomalehdessä useissa osissa; uudelleenjulkaisu yhtenä teoksena 1970
- Ihmisen ääni (El olor de la guayaba, 1982)
- Miguel Littinin maanalainen seikkailu Chilessä (La aventura de Miguel Littín clandestino en Chile, 1986)
- Uutinen ihmisryöstöstä (Noticia de un secuestro, 1996)
- Elää kertoakseen (Vivir para contarla, 2002) - omaelämäkerran ensimmäinen osa
Kirjallisuutta
- Ulkomaisia nykykertojia 1. Toimittaneet Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa. BTJ, 1998.
- Vesa Sisättö: Toisten kirjoissa. BTJ, 2007.
Lähteet
- ↑ Garcia Marquez home to Colombia BBC News. 31.5.2007. BBC. Viitattu 6.3.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Allen B. Ruch: The uncertain old man whose real existence was the simplest of his enigmas themodernword.com. 2.3.2003. Viitattu 13.1.2009. (englanniksi)
- ↑ 1971 Gabriel García Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys (suom. Matti Rossi) 150 vuotta - 150 kirjaa. Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjasto. Viitattu 12.1.2009.
- ↑ a b Nobelin saaneet pukarit jatkavat mykkäkoulua, Helsingin Sanomat 14.11.2010 sivu C 2
Aiheesta muualla
- WSOY Kirjailijat: Gabriel García Márquez
- YLE Uutiset: Vuosi 2007 on Gabriel García Márquezin juhlaa
- García Márquezin profiili Nobel-sivustolla (englanniksi)
- http://www.themodernword.com/gabo (englanniksi)
- http://www.mundolatino.org/cultura/garciamarquez/ggm1.htm (espanjaksi)
- http://www.levity.com/corduroy/marquez.htm (englanniksi)
|