Oulun Kärpät

Kärpät
Kärpät
Perustettu	1946
Kotiareena	Oulun EnergiaAreena
Kaupunki	Oulu, Suomi
Värit	keltainen, musta ja valkoinen
Liiga	SM-liiga
Päävalmentaja	Matti Alatalo
Toimitusjohtaja	Juha Junno
Urheilutoimenjohtaja	Ari Hilli
Suurimpia omistajia:	Kärppä-säätiö
Kapteeni	Ilkka Mikkola
SM-mitalit
Kultaa: 5	1981, 2004, 2005, 2007 ja 2008
Hopeaa: 2	1987 ja 2003
Pronssia: 5	1980, 1984, 1985, 1986 ja 2006

Oulun Kärpät on vuonna 1946 perustettu suomalainen jääkiekkoseura Oulusta. Se on hallitseva Suomen mestari (2008) ja pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 valmistuneessa Raksilan jäähallissa, joka nykyään on nimetty sponsorin mukaan Oulun Energia -areenaksi. Kärpät on 2000-luvun menestynein suomalainen SM-liigaseura voitettuaan neljä mestaruutta kuluneella vuosikymmenellä.

Käynnissä oleva SM-liigakausi 2008–2009 on Kärppien 24. pääsarjatasolla.

Historia

Seuran perustaminen

Kärpät perustettiin toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946. Kolme opiskelijakaverusta Eero Tauriainen, Jouko Lahti ja Jorma Nykänen saivat idean perustaa Ouluun urheiluseuran. Perustava kokous pidettiin 15. toukokuuta 1946 Oulun evankelisluterilaisen seurakunnan nuorisotalossa Raatissa. Lajeiksi valittiin silloiset suosituimmat pelit jalkapallo ja jääpallo. Puheenjohtajaksi valittiin Ilmari Mattila, koska perustajakolmikon jäsenet olivat vielä alaikäisiä. Seura sai nimekseen Kärpät, koska oululaiset olivat saaneet Palloliitolta malliksi Porin Kärppien säännöt, jotka oli helppo muokata muotoon Oulun Kärpät. Sääntöjen mukaan "Seuran takoituksena on kehittää palloilun harrastusta Oulussa ja sen ympäristössä."

Toiminnan alku

Kärpät pelasi ensimmäisen ottelunsa jalkapallossa 6. kesäkuuta 1946 Toppilan seurakuntatalon kentällä Toppilan Kisaa vastaan. Ottelu päättyi tasan 4–4. Jääpallossa oteltiin ensimmäistä kertaa marraskuussa. Molemmissa lajeissa Kärpät pelasi 1940-luvun lopussa maakunta- ja piiritasolla. Jääpallossa ensimmäinen virallinen voitto tuli tammikuussa 1948 Raahen Vesasta.

Jääkiekko otettiin ohjelmaan ensimmäisessä vuosikokouksessa vuoden 1947 tammikuussa. Oulun ensimmäisen jääkiekkojaoston puheenjohtajaksi valittiin Jouko Lahti. Suomen Jääkiekkoliitto lupasi seuralle varustetukena kymmenen mailaa ja viisi kiekkoa. Tuolloin jääkiekko oli Oulussa marginaalilaji, ja jääpallopiireissä sille jopa naurettiin. 1948 kaupunkiin perustettiin ensimmäinen jääkiekon erikoisseura Oulun Jääkiekkoilijat (OJK), ja myös Oulun Luistinseura ja Oulun Työväen Palloilijat ottivat lajin ohjelmaansa. Kärpät pelasi ensimmäisen ottelunsa 30. tammikuuta 1949 Keskuskentällä Raahen Vesaa vastaan.

Jääpallon suosio hiipui, joten sen pelaaminen päätettiin lopettaa 1955. Jalkapalloa sen sijaan pelattiin vuoteen 1974.

Ensimmäinen SM-sarjanousu

Kärpät nousi SM-sarjaan kaudeksi 1960–1961, kun se pudotti Kokkolan Hermeksen. Joukkue jäi sarjan yhdeksänneksi viidellä pisteellään ja putosi mestaruussarjasta keväällä.

Kärpät vieraili tämän jälkeenkin 1960-luvun aikana SM-sarjassa, mutta yhtä huonolla menestyksellä. Vuosi 1960 oli merkittävä myös siksi, että tuolloin perustettiin Erkki Koret´n esityksestä Kärppien juniorityö, joka on tuottanut useita huippupelaajia aina NHL:ään asti.

Olosuhteet paranivat hieman, kun Raksilaan valmistui vuonna 1965 tekojäärata, joka turvasi hyvät olosuhteet. Olosuhteet kohenivat jälleen, kun Oulun jäähalli (nyk. Oulun Energia Areena) valmistui vuonna 1974. Vuoden 1976 tammikuussa perustettiin naisten jaosto.

SM-liiga-aika vuoteen 1989

Kärpät nousi uudelleen jääkiekon SM-liigaan maaliskuussa 1977 pudotettuaan Forssan Palloseuran karsinnassa kotihallissaan maalein 7–3. Tuloksellista kasvatustyötä tehnyt seura kohosi nopeasti sarjan eliittiin.

Tapparan entinen pelaaja, Ruotsissa MoDossa kultaa voittanut Mikko Leinonen tuli Kärppiin kaudelle 1979–80, jonka jälkeen seura nousi menestykseen. Oululaiset juhlivat ensimmäistä mitaliaan keväällä 1980. Joukkue sai ensimmäisen kiekkomitalinsa aikuisten sarjassa, kun se voitti pronssiottelusarjassa Turun Palloseuran voitoin 2–0.

Kaudella 1980–1981 Kärpät jäi runkosarjassa kolmanneksi. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella kaatui Tampereen Ilves otteluin 2–0. Seuraavaksi joukkue sai vastaansa mestarisuosikki TPS:n. Ottelusarja ratkesi vasta viidennen ottelun jatkoajalle, kun Juha Tuohimaa teki voittomaalin. Loppuottelussa vastaan tuli Tampereen Tappara. Kärpät voitti mestaruuden voitoin 3–2, vaikka ratkaisevassa viidennessä ottelussa Tappara johti jo ottelua 2–0. Seura voitti kolmesti pronssia kausina 1983–1984, 1984–1985 ja 1985–1986. Kaudella 1986–1987 Kärpät voitti runkosarjan ja sai lopulta hopeaa.

Divisioonavuodet

Kärpät putosi SM-liigasta 1.3.1989 hävittyään Helsingin Jokereille ratkaisevan viidennen SM-liigakarsintaottelun maalein 2–5. Tavoite oli nousta nopeasti takaisin, mutta taloudellinen tilanne pakotti joukkueen "kuuden miljoonan markan konkurssiin" 21.4.1994 ja uuteen sarjatason pudottamiseen kakkosdivisioonaan.

Kärpät aloitti suunnitelmallisen nousun Finnveran liiketoimintajohtajan Seppo Arposen johdolla vuonna 1995. Kärppien onni oli myös Oulun talousalueella 1990-luvun puolivälissä alkanut voimakas talouskasvu.

Kärppien aluekehitysjärjestelmä haravoi seuran riveihin lupaavat juniorit Pohjois-Pohjanmaan lisäksi Keski-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapinkin alueilta.

Takaisin ykkösdivisioonaan joukkue nousi vuonna 1995. Kaudeksi 1998–1999 valmentajaksi palkattu Juhani Tamminen onnistui saamaan joukkueen takaisin menestyksen tielle ja lopulta takaisin SM-liigaan. Kärpät oli ollut poissa korkeimmalta sarjatasolta 11 vuotta, kunnes varmisti nousunsa Pelicansia vastaan pelatussa ottelussa.

2000-luvun uusi aika

Kärpät on voittanut viisi peräkkäistä mitalia 2003–2007. Kuva kevään 2006 pudotuspeleistä.

Kärpät juhlii ratkaisevaa 2-0 voittoa Jokereista vuoden 2005 finaalissa.

2000-luvun alku oli menestyksellistä aikaa Kärpille sekä urheilullisessa että taloudellisessa mielessä. Ensimmäisellä SM-liigakaudellaan Kärpät päätyi runkosarjassa kahdeksannelle sijalle, mutta pääsi pudotuspeleissä pronssiotteluun saakka, jonka tosin hävisi Ilvekselle.

Kaudella 2001–2002 Kärppien sijoitus runkosarjassa oli kuudes, ja pudotuspeleissä tuleva mestari Helsingin Jokerit pudotti Kärpät heti ensimmäisellä kierroksella. Vuoden 2002 sijoitus on Kärppien toistaiseksi huonoin sijoitus 2000-luvulla. Kaudella 2002–2003 Kärpät pääsi finaaliin Tapparaa vastaan, mutta Tappara oli parempi otteluvoitoin 3–0.

Kaudella 2003–2004 Kärpät oli runkosarjassa toinen ja nousi jälleen finaaliin vastustajanaan Turun Palloseura. Kärpät voitti Suomen mestaruuden neljännessä ottelussa Ari Vallinin tekemällä jatkoaikamaalilla. Seuraavana vuonna Kärpät nousi finaaliin Helsingin Jokereiden kanssa ja uusi mestaruutensa neljännessä ottelussa.

Kausina 2005 ja 2006 Kärpät voitti runkosarjan, vuonna 2005 121 pisteellä ja vuonna 2006 122 pisteellä (joka on edelleen jääkiekon SM-liigan runkosarjan yhden kauden piste-ennätys). Kevään 2006 pudotuspeleissä Kärpät putosi välierissä yllättäjäjoukkue Porin Ässille ja jäi pronssille voitettuaan HIFK:n pronssiottelussa luvuin 6–2.

Kaudella 2006–2007 Kärpät voitti runkosarjan (115 pistettä). Neljännen Suomen mestaruutensa Kärpät voitti samana vuonna. Samalla se teki liigahistoriaa, kun se voitti kaikki kymmenen playoff-otteluaan. Kaudella 2007–2008 Kärpät voitti neljännen kerran peräkkäin runkosarjan 121 pisteellä. Joukkue voitti myös samaisella kaudella SM-kultaa.

Kärpillä on suomen mestaruuksia kuudenneksi eniten. 2000-luvun mestaruuksista Kärpät on voittanut neljä. Muut 2000-luvun mitalit ovat kausilta 2003 (hopeaa) ja 2006 (pronssia). Kärppien toinen menestysjakso osui 1980-luvulle, jolloin Kärpät voitti ensimmäisen mestaruutensa (1981), yhden hopean (1987) ja peräti neljä pronssia (1980,1984,1985 ja 1986). Runkosarjan voiton Kärpät on ottanut viisi kertaa: Hopeavuonnaan 1987 sekä neljä kertaa peräkkäin kausina 2005–2008.

Alasarjat

Oulun Kärpät on voittanut Suomensarjan kahdesti (1965 ja 1967). I-divisioonan Kärpät on voittanut neljästi (1977, 1998, 1999 ja 2000) sekä runkosarjan viidesti (1977, 1997, 1998, 1999 ja 2000). Kärpät on pärjännyt hyvin I-divisioonassa, sillä Kärppien huonoin sijoitus on vuoden 1996 kahdeksas sijoitus.

Talous

Pääartikkeli: Oulun Kärpät (yritys)

Kärppien päämarkkina-alue on Pohjois-Suomi. Tilikausi 2007-2008 oli liikevaihdoltaan yhtiön historian suurin. Yhtiön liikevaihto oli 7,8 miljoonaa euroa. Yhtiön teki voittoa 1 800 euroa (edellisenä vuonna 800 000 euroa).

Kauteen 2008–2009 Kärpät lähti liigan suurimmilla tulo- ja pelaajabudjetilla. (tulobudjetti 8,3 miljoonaa € ja pelaajabudjetti 3 miljoonaa €)

Kärppien taloudesta on aina ollut kantava osa pääsylipputulot ja yhteistyösopimukset (80 % tuloista). Kärppien Kärppien tekemä voitto on viimeisen neljän vuoden ajalta noin 1,4 miljoonaa euroa.

Kärppien budjetit viimeisen neljän kauden ajalta
Kausi	Tulobudjetti	Pääsylipputulot	Yhteistyösopimukset	Muut tulot	Kulubudjetti	Pelaajien palkat	Tulostavoite	Yleisötavoite/ott.
2005–2006	5 605	2 300	2 300	1 005	5 144	2 200	332	5,6
2006–2007	5 605	2 300	2 300	1 005	5 144	2 200	332	5,6
2007–2008	6 800	2 500	3 000	1 300	6 500	2 500	300	5,6
2008–2009	8 348	2 800	4 000	1 548	8 148	3 000	200	5,8
Taulukon luvut tuhansina euroina

Liikevaihto 2003-2008

Tiedosto:Tilikauden voitto Kärpillä.jpg

Diagrammi tilikauden voitoista 03-08

Kärppien liikevaihto on kasvanut vuodesta 2003 49,79 prosenttia. 2006 oli lukujen mukaan Kärppien menestysvuosi: liikevaihto oli 6,8 milj. euroa ja liikevoitto noin miljoona euroa. Liikevaihdon kannalta paras vuosi oli 2008 (7,8 milj.)

Kärppien SM-liigassa saavuttamat mestaruudet ovat vaikuttaneet positiivisesti Kärppien talouteen. Tilikaudella 2008 Kärppien liikevoitto jäi pakkaselle, vaikka liikevaihto oli ennätyksellisen suuri (parannusta viime tilikauteen 172 000 euroa). Tappiota tuli 91 000 euroa. Tappiot johtuvat uuden harjoitushallin tekemisestä Oulun kaupungin kanssa. Investointien vuoksi tulevien vuosien tulos pysynee poistojen määrän vuoksi nykyisellä tasollaan.

Kärppien tuloslaskelmat
Vuosi	Liikevaihto	Liikevoitto	% liikevaihdosta	Voitto ennen satunnaisia eriä	Satunnaiset erät	Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	% liikevaihdosta	Tilikauden voitto
2003	5 184	565	10,9	601	0	601	11,59	422
2004	5 774	794	13,8	817	0	817	14,2	579
2005	6 313	605	9,6	604	0	616	9,8	446
2006	6 822	1 016	14,9	1 044	0	1 044	15,3	750
2007	7 593	763	10,0	836	0	836	11,0	623
2008	7 765	-91	-	1,8	0	1,8	-	0,6
Taulukon luvut tuhansina euroina

Raksilan jäähalli

Pääartikkeli: Raksilan jäähalli

Kärpät pelaa kotiottelunsa vuonna 1975 rakennetussa Oulun jäähallissa. Halli on korjattu ja laajennuttu vuosina 1988, 1994 ja 2004. Katsomopaikkoja on 6 614, joista istumapaikkoja 4 760 ja seisomapaikkoja 1 854. Aitioita hallissa on kymmenen. Oulun Kärpät nimesi jäähallin Oulun Energia Areenaksi. Nimeämisen mahdollisti kaupungin vuonna 2003 tekemä päätös, jonka mukaisesti tilojen päävuokralaiset saavat halutessaan myydä toimitilojensa nimen.

Cheerleading

Kärppien cheerleadireina toimii Baby Beast ry. Cheerleader-toiminta alkoi kaudella 1999-2000. Kaudelle 2001-2002 cheerleaderit perustivat oman yhdistyksensä, Baby Beast ry:n.

Kannatuslaulut

Kärppien maalilaulu on Kärpät Hock N' Rollersin "Verkko Heiluu". Ensimmäinen kannatuslaulu oli vuonna 1976 julkaistu Jamppa Tuomisen Kärpät on rautaa.

Saavutukset

Tiedosto:Kärppien sijoutukset.jpg

Kärppien sijoitukset I-divisioonassa (punainen) ja SM-sarjassa/liigassa (sininen).

Kärppien menestys ulkomailla

Kärpät oli menestynein suomalainen joukkue vuosina 2005-2008 pelatussa European Champions Cupissa. Seura on saanut kaksi hopeaa vuosina 2005 ja 2006. Vuonna 2008 seuran menestys oli heikkoa, ja se jäi alkulohkoossaan toiseksi.

Kärppien menestys on ollut parempi Nordic Trophyssa. Vuonna 2006 Nordic Trophy järjestettiin ensimmäistä kertaa. Kärpät sai hopeaa hävittyään loppuottelun ruotsalaiselle Färjestads BK:lle 5–1. Vuonna 2007 Kärpät hävisi runkosarjassa vain Tapparalle ja Frölunda HC:lle. Loppuottelussa Kärpät voitti Frölundan. Kärpät on (vuonna 2008) ainoa suomalainen joukkue, joka on voittanut Nordic Trophyn. Vuonna 2008 Kärpät jäi seitsemänneksi..

Jääkiekon mestarien liiga

Kärpät pelaa kaudella 2008-2009 uudessa jääkiekon mestareiden liigassa. Samassa alkulohkossa on Kärppien kanssa Eisbären Berlin ja Metallurg Magnitogorsk. Kun Kärppien alkulohkosta oli pelattu puolet, oli seura hävinnyt kummatkin ottelunsa(tilanne 3.11.2008)

Historiatilastoja

Kausi 2008-2009 on Kärppien 24. kausi pääsarjassa. 23 kauden aikana Kärpät ovat pelanneet 963 ottelua, joista 497 on päättynyt voittoon, 72 tasapeliin ja 394 tappioon. Kärppien maalierotus on 3621-3394 (+227). Kärpät ovat saavuttaneet 1229 pistettä (1,28 per ottelua).

Nykyinen joukkue

(Tilanne 21. syyskuuta 2008)

Maalivahdit
Numero		Pelaaja	Hanskakäsi	Sopimus	Syntymäpaikka
31		Petri Koivisto	V	2011	Kiiminki, Suomi
32		Tuomas Tarkki	V	2010	Rauma, Suomi
33		Antti Rautiola	V	2011	Äänekoski, Suomi

Puolustajat
Numero		Pelaaja	Kätisyys	Sopimus	Syntymäpaikka
2		Oskari Korpikari A	V	2010	Oulu, Suomi
4		Antti Ylönen	V	2010	Liminka, Suomi
5		Atte Ohtamaa	V	2009	Nivala, Suomi
6		Ilkka Mikkola C	V	2011	Oulu, Suomi
25		Juho Jokinen	V	2010	Kalajoki, Suomi
27		Toni Kirén	V	2009	Lahti, Suomi
28		Ossi-Petteri Grönholm	V	2010	Kotka, Suomi
29		Joni Liljeblad	V	2009	Oulu, Suomi
55		Justin Forrest	V	2009	Auburn, New York, Yhdysvallat
77		Martti Järventie	V	2009	Tampere, Suomi

Hyökkääjät
Numero		Pelaaja	Kätisyys	Pelipaikka	Sopimus	Syntymäpaikka
11		Tatu Backman	O	H	2009	Pyhäjoki, Suomi
12		Teemu Normio	V	LH	2009	Tampere, Suomi
13		Daniel Corso	V	KH	2009	Montréal, Kanada
15		Veikko Karppinen	V	KH	2009	Kajaani, Suomi
16		Toni Dahlman	O	H	2009	Helsinki, Suomi
17		Kristian Kuusela	O	LH	2010	Seinäjoki, Suomi
18		Mikko Alikoski	V	LH	2010	Oulu, Suomi
19		Juho Keränen	O	LH	2011	Keitele, Suomi
21		Tommi Paakkolanvaara	V	KH	2009	Oulunsalo, Suomi
22		Toni Koivisto	V	LH	2009	Ylitornio, Suomi
23		Tomi Pekkala	V	LH	2011	Liminka, Suomi
24		Jari Viuhkola A	V	KH	2009	Oulu, Suomi
39		Vesa Viitakoski	V	LH	2010	Lappeenranta, Suomi
43		Antti Aarnio	V	LH	2010	Oulu, Suomi
50		Juhamatti Aaltonen	O	LH	2010	Ii, Suomi
71		Jonas Andersson	V	LH	2009	Tukholma, Ruotsi

Valmentajat 2008-2009

• Matti Alatalo, päävalmentaja
• Mikko Haapakoski, valmentaja
• Petri Karjalainen, videovalmennus
• Ari Hilli, mv-valmentaja ja urheilutoimenjohtaja
• Jukka Latva-Rasku, fysiikkavalmentaja
• Jouni Loponen, joukkueenjohtaja

Maineikkaita pelaajia

Jäädytetyt pelinumerot

• 10 Reijo Ruotsalainen on Kärppien oma kasvatti, jonka pelinumero 10 on ainoa jäädytetty numero Kärpissä. Kärppiä Ruotsalainen edusti kaudet 1977–1981 ja 1996–1998, ja hänet valittiin SM-liigan parhaaksi puolustajaksi kahdesti. Ruotsalainen aateloitiin Jääkiekkoleijonaksi vuonna 2000.

Jääkiekkoleijonat

Pekka Arbelius Kari Jalonen Hannu Järvenpää

Arto Ruotanen Reijo Ruotsalainen Ilkka Sinisalo Pekka Tuomisto

Palkitut pelaajat

Niklas Bäckström on yksi niistä Kärpistä, jotka ovat pukeneet Leijonapaidan päälleen. Bäckströmillä Kärpissä käyttämänsä kypärä.

Tuomas Tarkki sai kauden 06/07 alla kahden kuukauden koesopimuksen. Tarkki pelaa edelleenkin Kärppien ykkösmaalivahtina.

Janne Pesonen on rohmunnut viisi palkintoa.

Jari Kurri -palkinto

• Niklas Bäckström (2003–04 ja 2004–05)
• Janne Pesonen (2006–07)
• Tuomas Tarkki (2007–08)

Veli-Pekka Ketola -palkinto

• Henry Saleva (1977-78)
• Kari Jalonen (1986-87)
• Janne Pesonen (2007–08)

Aarne Honkavaara -palkinto

• Markku Kiimalainen (1977-78)
• Janne Pesonen (2007–08)

Jarmo Wasaman muistopalkinto

• Markku Kiimalainen (1977-78)
• Kari Jalonen (1978-79)
• Pekka Arbelius (1979-80)
• Janne Pesonen (2003-04)

Urpo Ylönen -palkinto

• Hannu Kamppuri (1986-87)
• Niklas Bäckström (2003–04 ja 2004–05)
• Tuomas Tarkki (2006–07 ja 2007–08)

Pekka Rautakallio -palkinto

• Reijo Ruotsalainen (1979–80 ja 1980–81)
• Lasse Kukkonen (2004–05)
• Ilkka Mikkola (2005-06)

Matti Keinonen -palkinto

• Juha Huikari (1980–81 ja 1986-87)
• Lasse Kukkonen (2002–03 ja 2005–06)
• Jari Viuhkola (2003–04)
• Janne Pesonen (2007–08)

Raimo Kilpiö -palkinto

• Henry Saleva (1981-82)
• Tommi Paakkolanvaara (2007-08)

Mestis palkinnot

• Iiro Itämies (Vuoden tulokas 1991-92)
• Marko Lapinkoski (Fair Play -pelaaja 1993-94)
• Janne Salpa (Vuoden tulokas 1995-96)
• Reijo Ruotsalainen (Tehopelaaja 1997-98)
• Harri Kivi (Tehopelaaja 1998-99)
• Martin Bergeron (Maalitykki 1998-99 ja 1999-00 sekä paras pistemies 1998-99 ja 1999-00)
• Juhani Tamminen (Vuoden valmentaja 1999-00)
• Harri Aho (Tehopelaaja 1999-00)

A-nuoret

Kärppien A-nuoret ovat voittaneet ikäluokkansa mestaruuden vuosina 1979 ja 1985. Hopeaa "Pikkukärpät" on saanut 1978 ja 2006. Pronssista mitali on juhlittu vuosina 1977, 1981, 1987 ja 1988.

Naiskiekko

Kultaa: 0
Hopeaa: 7	1996, 1998, 2000, 2001, 2003, 2006, 2007
Pronssia: 3	2002, 2004, 2005

Naisjääkiekko aloitettiin Kärpissä 1990 luvun alussa ja vuonna 1994–1995 Kärpät pelasi ensimmäisen kautensa SM-sarjassa. 14 vuoden aikana Kärpät on voittanut 10 mitalia, 7 hopeaa (-96,-98,-00,–01,-03,-06 ja -07) sekä 3 pronssimitalia (-02,-04 ja -05). Kärpillä on kaksi tyttöjen joukkuetta: E- ja D-tyttöjen joukkueet. Joukkueenjohtajina toimivat Eero Sirviö ja Petri Kuisma.

Torinon olympialaisissa 2006 Kärpistä oli mukana Terhi Mertanen, Saija Sirviö, Satu Hoikkala ja Marja-Helena Pälvilä.

MM-kisoissa 2008 mukana Kärpistä olivat Mira Jalasuo, Saija Sirviö ja Eini Lehtinen (A).

Päävalmentajat miesten SM-liigassa Veikko Torkkeli (1965,1967) Kari Mäkinen (1977-1983) Pentti Matikainen (1983-1987) Kari Mäkinen (1987-1988) Esko Nokelainen (1988-1989) Jaakko Palsola 28.10.88 alk. Juhani Tamminen (2000-2001) Kari Heikkilä 24.01.01 alk. Kari Heikkilä (2001-2004) Kari Jalonen (2004-2008) Matti Alatalo (2008-)

Kapteenit miesten SM-liigassa Veikko Torkkeli (1977–1983) Markku Kiimalainen (1983-1987) Kai Suikkanen (1987-1989) Jari Laukkanen (2000-2002) Lasse Kukkonen (2002-2003,2005-2006) Sakari Palsola (2003-2005) Jari Viuhkola (2006-2007) Ilkka Mikkola (2007-)

Lähteet

• Mika Kulju: Kärpät – pohjoisen kiekkoihme. Jyväskylä: Avanti Broadcasting, 2003. ISBN 952-5517-00-4.

Aiheesta muualla

• Oulun Kärpät
• Kärpät Fan Club
• Oulun Kärpät 46 ry Kärppien junioriorganisaatio
• Etelä-Suomen Kärppäfanit ry Etelä-Suomen Kärppäfanit ry (EtäKärpät)
• Junnut.com Juttuja sekä kymmeniätuhansia valokuvia liiga- ja junioripeleistä