Ero sivun ”Finlandia-talo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
p sss |
Päivitetty taloustiedot kausille 2021-2020 kauppalehden yritystietojen mukaan. Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
| Rivi 73: | Rivi 73: | ||
Kesäkuussa 2006 Finlandia-talon organisaatio muuttui itsenäiseksi osakeyhtiöksi, jonka osakekannan omistaa kokonaan Helsingin kaupunki. Yhtiön toimitusjohtaja on [[Johanna Tolonen]].<ref>[http://www.finlandiatalo.fi/fi/yritys/yhteystiedot/ Yhteystiedot] Finlandia-talo</ref> |
Kesäkuussa 2006 Finlandia-talon organisaatio muuttui itsenäiseksi osakeyhtiöksi, jonka osakekannan omistaa kokonaan Helsingin kaupunki. Yhtiön toimitusjohtaja on [[Johanna Tolonen]].<ref>[http://www.finlandiatalo.fi/fi/yritys/yhteystiedot/ Yhteystiedot] Finlandia-talo</ref> |
||
Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n liikevaihto oli |
Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n liikevaihto oli 3,1 miljoonaa euroa tilikaudella 2021. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna kertyi noin 40 000 euroa. Finlandia-talon tulos oli -328 000 euroa tappiollinen edellisen vuoden -1 307 000 euroon verrattuna. |
||
== Finlandia-talon johtajat == |
== Finlandia-talon johtajat == |
||
Versio 29. toukokuuta 2023 kello 14.46
 |
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Lähteitä käytetty ja tällä hetkellä käytetyt merkitty puutteellisesti. |
| Finlandia-talo | |
|---|---|
 Finlandia-talo vuonna 1972. Töölön tavara-asema on vielä rakennuksen vieressä. |
|
| Osoite | Mannerheimintie 13 E (palvelupiste) |
| Sijainti | Finlandiapuisto |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1971 |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Rakennuttaja | Helsingin kaupunki |
| Urakoitsija |
Rakennustoimisto Arvonen Oy (luopui urakasta) Arvo Westerlund Oy (suoritti loppuun) |
| Julkisivumateriaali | Carraran marmori, oulaisten graniittia |
| Kerrosala | 20 524 m² |
| Tilavuus | 136 025 m³ |
 |
|
Finlandia-talo on kongressi- ja tapahtumakeskus Töölönlahden rannalla Helsingin keskustassa.
Finlandia-talo oli osa Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmaa, jonka mukaan Töölönlahden länsirannalle olisi tullut rakentaa kulttuurirakennusten ketju. Muut Aallon suunnittelemat rakennukset eivät toteutuneet.[1] Alvar Aalto suunnitteli rakennuksen vuonna 1962, ja se valmistui 1971. Kongressisiipi suunniteltiin vuonna 1970 ja rakennettiin vuosina 1973–1975. Taloon valmistui keväällä 2011 uusi näyttely- ja kokoustila.
Finlandia-talon avajaisia vietettiin 2. joulukuuta 1971. Avajaiskonsertissa kantaesitettiin Einojuhani Rautavaaran Meren tytär ja Aulis Sallisen sinfonia nro 1 op. 24; lisäksi Isaac Stern soitti Helsingin kaupunginorkesterin solistina Sibeliuksen viulukonserton.
Finlandia-talossa on muun muassa kokous- ja juhlatiloja pienimuotoisille yritystapahtumille, juhlille, näyttelyille, konserteille ja kansainvälisille suurkongresseille. Rakennus on myös suosittu nähtävyys, johon tutustuu vuosittain tuhansia matkailijoita eri puolilta maailmaa. Rakennuksen omistaa Helsingin kaupunki.
Finlandia-talon perusparannuksen ajaksi (2022–2024) Finlandia-talon toiminta on siirtynyt Pikku-Finlandiaan.
Arkkitehtuuri
Finlandia-talon johtoajatus oli tornimainen osa, jossa kokonaisuuden ylitse on rakennettu vino katto. Tämä ajatus syntyi, koska Aalto uskoi saavuttavansa paremman akustiikan jättämällä tyhjän kaiuntatilan salin yläpuolelle. Tila on sisäkaton ritilärakenteen ansiosta yleisön näkymättömissä, mutta sen avulla saadaan aikaiseksi syvä jälkikaiunta, joka on ominaista korkeille kirkkosaleille. Aalto käytti marmoria niin sisä- kuin ulkopinnoissakin, missä se muodostaa kontrastin mustalle graniitille. Marmori toimii Aallolle yhdyssiteenä Välimeren alueen kulttuuriin, jonka hän halusi tuoda myös kotimaahansa.
Rakennuksen yksityiskohdat, kuten valaisimet, huonekalut, paneelit, lattianpäällysteet ja koristelistat on suunniteltu erikseen. Aallon näkemyksen mukaan arkkitehtuurin on oltava taustana ihmisellelähde?. Aallon ajatuksena oli, että Finlandia-talon yleisön ei tarvitse olla pukeutunut juhlapukuun, kuten entisaikojen upeissa oopperalämpiöissä ja kullatuissa konserttisaleissa, vaan se saa mieluummin olla yhtä aito ja luonnollinen kuin ympäristönsä.
Päärakennus
Päärakennuksessa ovat Finlandia-sali (1 700 henkilöä), Helsinki-sali (340 henkilöä), Terassisali (250 henkilöä), Elissa-sali (130 henkilöä), Aurora-sali (84 henkilöä), Veranda (1 700 henkilöä), ravintolasalit sekä yleisölle avoimet Cafe Veranda ja Galleria Veranda.
Finlandia-sali
Finlandia-sali suunniteltiin alun perin konserttisaliksi, ja se on pelkistetty toisinto Essenin suuren oopperatalon salista. Salissa on Kangasalan urkutehtaan rakentamat Suomen ensimmäiset suuren konserttisalin urut. Niiden julkisivu on myös Alvar Aallon suunnittelema.
Finlandia-salin akustiikka aiheutti alkuvaiheessa ongelmia. Aalto halusi salin muistuttavan keskiaikaista kirkkoa, joiden akustiikka on luonnostaan hyvä. Salin yläpuolella oleva korkea kaiuntatila oli alun perin auki ylös asti. Korjausten yhteydessä tila suljettiin, ja samalla salin lavaa korotettiin puolella metrillä. Nykyisin Finlandia-salin akustiikan on todettu olevan hyvää keskitasoa. Salin ovet on päällystetty hevosen jouhista tehdystä materiaalista.
Salin permannolla on 1 200 ja parvekkeella 500 istumapaikkaa. Lattia on tammiparkettia ja siniset osat seinällä ovat suomalaista koivua. Näyttämö on 15 metriä leveä ja se koostuu useista nostettavista lavanostinpaloista. Salin esirippu on Dora Jungin suunnittelema.[2] Keskellä lavaa on tavarahissi, jolla voidaan kuljettaa tavaraa lavan alla kahdessa kerroksessa oleviin varastoihin. Finlandia-sali tuli jo alussa suosituksi kokousten, kongressien, juhlien, konserttien ja erilaisten tapahtumien paikkana.
Finlandia-sali on toiminut myös monen poliittisen tapahtuman näyttämönä. Näitä ovat muun muassa kesällä 1975 järjestetty ETYK-kokous, johon osallistuivat muun muassa Neuvostoliiton presidentti Leonid Brežnev ja Yhdysvaltojen presidentti Gerald Ford. Kokouksessa joka toinen rivi oli otettu pois, jotta osallistujille saatiin mahtumaan pöydät. Monet muutkin maailman johtajat ovat pitäneet puheita Finlandia-salissa, kuten presidentti Ronald Reagan, presidentti George H. W. Bush, presidentti Mihail Gorbatšov, paavi Johannes Paavali II ja Dalai-lama.
Piazza
Piazza on iso ja valoisa lämpiötila. Nimi juontaa Aallon ihaileman Italian toreista ja aukioista, jonne ihmiset kokoontuivat tapaamaan toisiaan.
Helsinki-sali
Helsinki-salissa ja sen lämpiössä järjestetään erilaisia tilaisuuksia. Aalto käytti tämän tilan esikuvana Saksan Detmerodessa sijaitsevan Pyhän Stefanoksen kirkon kirkkosalia. Etenkin katto on kopio siitä. Katon panelointiin käytettiin amerikkalaista oregon-mäntyä. Helsinki-salin seiniä tarkastellessa huomaa, että salissa on vain yksi terävä kulma.
Finlandia-ravintola
Ravintola koostuu kolmesta siirtoseinillä erotettavasta salista. Yhdistettynä saleissa mahtuu ruokailemaan 380 henkilöä ja cocktail-tilaisuus voidaan järjestää 650 hengelle.
Kongressisiipi
Kongressisiiven erikoisuus on julkisivun ”aallot”, jotka antavat rakennukselle elävyyttä. Ulkoseinät noudattavat ympäröivän maaston muotoa; ne eivät ole suoria, vaan kaartuvat. Aalto halusi sekä säilyttää suuren osan tontilla kasvavaa puustoa että myös rikkoa suorille seinille ominaisen jäykän samankaltaisuuden.
Kongressisiivessä on muunneltavat A- ja B-salit sekä yhteensä 13 pienempää kokoustilaa.
Veranda
Laajennusosa Veranda valmistui vuonna 2011 aikaisemmin pimeänä ajoluiskana ja katettuna pysäköintitilana toimineeseen tilaan Karamzininrannan puolella. Laajennusosa on mahdollisimman neutraali ja ajatukseltaan kevyt katettu tila. Sen katto-, seinä- ja lattiapintojen alkuperäinen luonne ja materiaalit on säilytetty mahdollisimman pitkälle. Rakennustyöt on toteutettu yhteistyössä Museoviraston kanssa. Suureen yhtenäiseen tilaan on sijoitettu mahdollisimman vähän uusia kiinteitä elementtejä, jotta tilaa voidaan käyttää esimerkiksi näyttelyissä ja banketeissa. Siirtoseinien avulla tila voidaan jakaa pienempiin tilayhdistelmiin. Verandan kokonaispinta-ala on 2 200 m², kokoustila on 240–1 310 hengelle. Ruokailu voidaan järjestää 1 000 hengelle ja cocktail-juhlat 1 700 hengelle. Verandan pääsuunnittelijana toimi Jyrki Iso-Aho ja Verandan sisustussuunnittelusta on vastannut Jaakko Puro Oy. Kalustevalinnat perustuivat muotoilun ohella keveyteen, kuljetettavuuteen ja moniin eri käyttötarkoituksiin soveltumiseen. Verandassa sijaitsee myös yleisölle avoin Cafe Veranda sekä Galleria Veranda.
Rakenne ja korjaukset
Finlandia-talon kantava runko − pilarit, palkit ja ulkoseinät − on teräsbetonia, väliseinät betonia ja tiiltä. Osa väliseinistä on kantavia. Välipohjat ovat sekä valettuja betonivälipohjia (palkistot) että alalaattapalkistoja (mm. konserttisalin lämpiön ja parvekelämpiön katot). Konserttisali ja kamarimusiikkisalit ovat irrallaan muusta rakennusrungosta akustisista syistä.[3]
Talon seinät on peitetty suurilla Carraran marmorista valmistetuilla laatoilla. Laatat alkoivat vääntyillä 1980-luvulla ja vuonna 1991 rakennuksen sivustoille asennettiin suojaverkkoja. Lopulta laatat vaihdettiin uusiin samanlaisiin marmorilaattoihin vuosina 1998–1999. Remonttia edelsi laaja keskustelu materiaalivalinnoista. Vuonna 2013 todettiin, että uudetkin laatat ovat alkaneet vääntyillä.[4][5] Talon saneerauksessa vuosien 2021–2024 aikana se päällystetään Lasan marmorilla. Julkisivu käsittää noin 7 000 neliömetriä marmoripintaa, jossa marmorin hinnaksi muodostuu 7–9 miljoonaa euroa.[6][7][8]
Sijainti
Finlandia-talo sijaitsee Mannerheimintien ja Töölönlahden välisessä puistossa. Sen naapureina ovat Hesperian puisto ja Helsingin Kaupunginmuseon Hakasalmen huvila. Kansallismuseo on sitä vastapäätä Mannerheimintien toisella puolella.[9]
Osakeyhtiö
Kesäkuussa 2006 Finlandia-talon organisaatio muuttui itsenäiseksi osakeyhtiöksi, jonka osakekannan omistaa kokonaan Helsingin kaupunki. Yhtiön toimitusjohtaja on Johanna Tolonen.[10]
Kongressi- ja tapahtumakeskus Finlandia-talo Oy:n liikevaihto oli 3,1 miljoonaa euroa tilikaudella 2021. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna kertyi noin 40 000 euroa. Finlandia-talon tulos oli -328 000 euroa tappiollinen edellisen vuoden -1 307 000 euroon verrattuna.
Finlandia-talon johtajat
- Bengt Broms 1971–1982
- Carl Öhman 1982–1988
- Matti Kivinen 1988–2000
- Auni Palo 2000–2011
- Johanna Tolonen 2012–
Lähteet
- ↑ Alvar Aallon keskustasuunnitelma ja Finlandia-talo finlandiatalo. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Fernström, Päivi: Dora Jung 110 vuotta – 110 teosta Helsingin yliopisto. 2016. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Finlandia-talon tilat, rakenne ja talotekniikka (s. 19) Finlandia-talon rakennushistoriaselvitys. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Finlandia-talon remontti valmis Yle.fi uutiset 12.5.1999
- ↑ Finlandia-talon marmorilaatat repsottavat (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 2013. Viitattu 1.10.2017.
- ↑ Finlandia-talo peruskorjataan taas – seinien kupruilevat marmorilaatat eivät kestä 20 vuotta kauempaa, mutta niitä ei välttämättä saa vaihdettua kestävämpiin Helsingin Sanomat. 17.2.2018. Viitattu 17.2.2018.
- ↑ Pekka Mommo, Finlandia-talo menee remonttiin – Ulkoseinän kiisteltyjen marmorilaattojen korvaaja on edelleen päättämättä Yle.fi uutiset 10.4.2019
- ↑ Finlandia-talo päällystetään jälleen italialaisella marmorilla – Lasan marmori on kallein vaihtoehdoista ja kestänee Helsingin säässä vähintään 50 vuotta Yle Uutiset. Viitattu 8.6.2020.
- ↑ Finlandia-talo (rakennus), Helsinki kartta Fonectan karttapalvelu. Fonecta. Viitattu 16.1.2019.
- ↑ Yhteystiedot Finlandia-talo
Kirjallisuutta
- Finlandia-talo: tapahtumia, ihmisiä ja musiikkia. Pekka Suhonen, Petri Mustonen ja Eeva-Kaarina Holopainen. Otava, 2001. ISBN 9511177087.
Aiheesta muualla
- Finlandia-talon virallinen sivusto
- Finlandia-talon avajaiset 1971 Ylen elävässä arkistossa
- Finlandia-talo valaistiin Ranskan lipun värein[vanhentunut linkki]
- Finlandia-talon ympäristöserfikaatti[vanhentunut linkki]
- Visit Helsinki, Finlandia-talo