Dora Jung

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dora Jung vuonna 1956.

Dora Elisabet Jung (16. lokakuuta 1906 Helsinki19. joulukuuta 1980 Helsinki) oli suomalainen tekstiilitaiteilija.[1] Jung syntyi taiteelliseen sukuun: hänen isänsä oli arkkitehti Valter Jung (1879–1946) ja setänsä arkkitehti Bertel Jung (1872–1946).

Dora Jungin tuotanto kattaa lähes viisi vuosikymmentä, ja hän toimi niin taidekäsityöläisenä kuin tekstiiliteollisuuden suunnittelijanakin. Hänet tunnetaan etenkin kirkollisten tekstiilien suunnittelijana, damastitekniikan taitajana sekä julkisten tilojen monumentaalitekstiilien luojana. Hänen töitään on yli 70 kirkossa. Itseään Jung kutsui aina ensisijaisesti ”käsityöläiseksi” ja vasta sen jälkeen ”taiteilijaksi”.

Dora Jung oli jo varhain käsite niin kotimaassaan kuin muissakin Pohjoismaissa. Hänen nimensä on liitetty korkeaan laatuun ja hienovaraiseen esteettiseen ilmeeseen. Ominaista Jungille on materiaalilähtöinen suunnittelu sekä käsityömenetelmien kattava hallinta. Vaikutteita töihinsä hän on ammentanut etenkin luonnosta.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dora Jung opiskeli vuosina 1929–1932 Taideteollisuuskeskuskoulussa tekstiiliosastolla. Valmistuttuaan vuonna 1932 hän perusti oman kutomonsa, jota hän johti kuolemaansa saakka. Tampella Oy:ssä Jung aloitti suunnittelijana vuonna 1936, mutta tiet erkanivat vuonna 1941. Vuodesta 1956 vuoteen 1972 hän oli taas yhtiön palveluksessa. Muun muassa vuosina 1949–1951 hän suunnitteli pukukankaita.

Jung toimi Helsingin tyttöjen ammattikoulussa piirustuksenopettajana vuodesta 1935 vuoteen 1945.

Dora Jung sai useita kansallisia ja kansainvälisiä huomionosoituksia. Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937 hän sai pellavadamastisesta pöytäliinastaan kultamitalin. Milanon triennaalissa hän sai kolmesti Grand Prix -palkinnon (1951, 1954 ja 1957). Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -palkinto vuonna 1955. Exempla-palkinto hänelle myönnettiin Münchenissä vuonna 1977. Samana vuonna hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke.

Merkittäviä töitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • kuvakudos Lasten kuljetus (1943) Tukholman kansallismuseoon
  • kuvakudos Katarina Jagellonica (1961) Turun linnaan
  • Kupariseinä ja Kultaseinä (1961) Suomen Pankkiin (Helsinki)
  • kuvakudos Portti Saimaalle (1966) Suomen Pankkiin (Mikkeli; siirretty lakkauttamisen jälkeen Kuopioon)
  • Pohjanmaa ja terva (1966) Pohjoispohjalaiseen osakuntataloon (Helsinki)
  • kuvakudos Tie toi elämää (1968) Lahden historialliseen museoon
  • kuvakudos Biafra (1970) Kööpenhaminan taideteollisuusmuseoon
  • Finlandia-talon esirippu (1971)
  • Kaksi kalaa ja viisi leipää (1975) Tukholman suomalaiseen seurakuntataloon
  • kuvakudos Lintuja (1976) Hässelbyn linnan Helsinki-huoneeseen

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Timonen, Pirkko: Dora Jung: Tekstiilitaiteilija – taidekäsityöläinen – teollinen muotoilija. Tampereen museot, Tampere 2007. ISBN 978-951-609-335-5
  • Palo-oja, Ritva – Lehto, Anne-Mari (toim.): Dora Jung. Tampere Museums, Tampere 2011. ISBN 978-951-609-501-4

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://agricola.utu.fi/nyt/arvos/arvostelut.php?hakukohde=&jarjestys=&haku=&sivu=47&vps=25&arvostelu=1288
  2. Dora Jung. Näyttelyluettelo. Toimitus ja layout Lisa Johansson-Pape ja Iris Siitonen. Taideteollisuusmuseon julkaisu nro. 7. Helsinki 1983.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.