Suomen postilaitoksen historia

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomen postilaitoksen historia alkaa vuodesta 1638, jolloin kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti postilaitoksen Ruotsin valtakunnan itäiseen osaan Suomeen. Nykyään postitoimintaa Suomessa harjoittaa valtion omistama osakeyhtiö Posti Group.

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta vuoden 1698 postireiteistä.

Suomen postilaitoksen perustamisajankohtana pidetään 6. syyskuuta 1638, jolloin postinkuljetus alkoi kenraalikuvernööri Pietari Brahen määräyksestä. Kuningatar Kristiina oli kaksi vuotta aikaisemmin antanut koko Ruotsin valtakuntaa koskevan asetuksen postinkuljetuksesta ja postikonttoreista. Suomeen luotiin järjestelmä, jossa postin kuljetuksesta vastasivat tehtävään erityisesti valitut postitalonpojat. Vastineeksi heidät vapautettiin muun muassa kestitys- ja kyyditysmaksuista sekä muista talonpoikiin kohdistuneista lisäveroista. Tämä postijärjestelmä pysyi käytössä aina Venäjän vallan aikaan 1800-luvun puoliväliin saakka, jolloin nykymuotoinen postinkulku sai alkunsa.[1]

Postin lähettäminen oli postitalonpoikajärjestelmän aikana korkeiden maksujen vuoksi vain varakkaimpien etuoikeus. Postitalonpojat kuljettivat kirjeitä jalan tai hevoskyydillä aina seuraavaan järjestelmässä mukana olleeseen taloon, josta ne vietiin jälleen eteenpäin. Postivarkauksien myötä tehtävä muodostui toisinaan myös vaaralliseksi. Lähetyksiä kuljetettiin vain tietyillä reiteillä, joista ensimmäinen kulki valtakunnan pääkaupungista Tukholmasta Grisslehamnin ja Ahvenanmaan kautta Turkuun, ja sieltä edelleen Viipuriin ja Käkisalmeen. Viipurista reitti jatkui vielä Nevanlinnan kautta päätepisteeseensä Narvaan.[2] Muut vanhimmat postireitit kulkivat Turusta pohjoiseen Pohjanmaan rantatietä pitkin sekä Viipurista Savonlinnan ja Kajaanin kautta Ouluun, jossa se yhtyi Pohjanlahden länsipuolelle jatkuneeseen reittiin.

Suomen suuriruhtinaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen suomalainen postimerkki eli ns. "soikiomerkki" vuodelta 1856.

Kun nykyisen Suomen alue oli 1809 liitetty osaksi Venäjän keisarikuntaa, perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan postihallintoa varten vuonna 1816 keskusvirasto, joka nimenä oli aluksi "postijohtokunta" ja vuodesta 1881 lähtien Postihallitus. 1600-luvulla luotu postitalonpoikajärjestelmä puolestaan lakkautettiin vuonna 1846, jolloin alkoi kestikievarikyytejä käyttävä postiljoonijärjestelmä,[1] jossa postilaukku kulki kestikievarista toiseen. Uudistuksen myötä alettiin kuljettamaan myös paketteja sekä otettiin käyttöön arvoleimaiset kirjekuoret eli ehiöt, joita seurasivat Suomen ensimmäiset postimerkit vuonna 1856. Samassa yhteydessä ilmestyivät katukuvaan ensimmäiset kirjelaatikot[2] ja kaksi vuotta myöhemmin aloitettiin kirjeiden ja sanomalehtien kotiinjakelu. Sitä ennen lähetykset oli pitänyt noutaa postikonttoreista.[3] 1860-luvulla posti alkoi ensimmäisten valtion laitosten joukossa ottamaan palvelukseensa myös naisia.lähde?

Jalkaisin ja hevoskyydillä aikaisemmin tapahtunut postinkuljetus alkoi nopeutumaan vuonna 1836, kun mukaan tulivat myös ensimmäiset höyrylaivat. Rautateillä postia puolestaan kuljetettiin vuodesta 1862 lähtien. Tuolloin esimerkiksi Helsingin ja Hämeenlinnan välinen 12 tunnin matka-aika väheni 4,5 tuntiin. Ensimmäinen postiauto otettiin käyttöön 1911.[2] Kaupunkien lisäksi postia alettiin kuljettamaan myös maaseudulle vuonna 1890, jolloin syrjäseutujen asukkaatkin pääsivät säännöllisten postiyhteyksien ulottuville. Maalaispostinkannon ohella 1890-luvun uudistuksia oli 1896 tehty Suomen suuriruhtinaskunta jakaminen kymmeneen Postihallituksen alaiseen postipiiriin. Niiden lisäksi maassa toimi rautatiepostien muodostama valtakunnallinen postivaunupiiri.[1]

Vuonna 1890 Venäjän keisari Aleksanteri III antoi ns. postimanifestin, jolla Suomen postilaitos alistettiin Venäjän postilaitoksen ja sisäasiainministeriön alaiseksi. Se tarkoitti muun muassa suomalaisten postimerkkien käytön lopettamista. Seuraavan kerran julkaistiin Suomen vaakunaleijonalla varustettuja omia postimerkkejä vasta vuonna 1917.

Itsenäisessä Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset vuosikymmenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autonomian ajalla luotu postijärjestelmä säilyi lähes ennallaan myös joulukuussa 1917 itsenäistyneessä Suomessa. Tammikuussa 1918 syttyneen sisällissodan aikana valkoisen Suomen postista vastasi Vaasassa toiminut väliaikainen postihallitus ja punaisten hallinnoimalla alueella Suomen kansanvaltuuskunnnan alainen Postineuvosto.[1]

Itsenäisyyden alkuvuosina käynnistyi postinkuljetuksen motorisointi, kun ensimmäiset postilinja-autot alkoivat kulkemaan Rovaniemen ja Sodankylän välillä vuonna 1921. Liikennöinti laajeni nopeasti lähes koko maahan, mutta sotavuodet kuitenkin pysäyttivät kehityksen väliaikaisesti.[2] Ulkomaille suuntautunut lentoposti aloitettiin 1923, jolloin avattiin Helsingin ja Tallinnan välinen reitti. Vuonna 1927 tehtiin merkittävä organisaatiouudistus, kun posti yhdistettiin Suomen Lennätinlaitoksen kanssa uudeksi Posti- ja lennätinlaitokseksi.[3] Postimaksut halpenivat vasta 1930-luvulla, jonka jälkeen myös kaikkein köyhimmällä väestönosalla oli varaa lähettää kirjeitä.[2] Talvi- ja jatkosotien aikana vuosina 1939–1944 rintamalla toimi kenttäpostijärjestelmä. Lisäksi miehitetyssä Itä-Karjalassa oli oma postihallinto.[1]

Sodanjälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeen yleistyivät postin lentokuljetukset ja samaan aikaan myös sanoma- ja aikakauslehtien tilaaminen kasvoi., niin että ne muodostivat jo enemmistön postiliikenteestä.[2] Vuonna 1958 aloitettiin sanomalehtien sunnuntaikanto sekä niiden lentokuljetukset pääkaupunkiseudulta muualle Suomeen. Näin Helsingissä painetut lehdet olivat ensimmäistä kertaa luettavissa koko maassa vielä saman päivän aikana.[3] Postinlajittelun koneellistaminen aloitettiin 1960-luvulla, kun eri puolille maata perustettiin ensimmäiset lajittelukeskukset. Vuonna 1973 otettiin automatisoinnin helpottamiseksi käyttöön postinumerojärjestelmä, jossa jokainen postitoimipaikka sai oman numerokoodin. Postitoimipaikkojen määrä oli suurimmillaan 1970-luvulla, jolloin niitä oli noin 4 700.[2]

Valtion liikelaitokseksi ja osakeyhtiöksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Posti- ja telelaitoksen aika valtion keskusvirastona tuli päätökseen vuonna 1990 tehdyn uudistukseen myötä. Se muuttui valtio-omisteiseksi liikelaitokseksi, jonka taloudenpito irrotettin valtion tulo- ja menoarviosta.[2] Posti- ja televiestintä oli eriytettiin omiksi yhtiöikseen vuonna 1994, jolloin muodostetun Suomen PT Oy:n tytäryhtiöinä aloittivat Suomen Posti ja Telecom Finland. Jälkimmäisestä tuli neljä vuotta myöhemmin osittain yksityisomisteinen Sonera ja samalla Suomen PT lakkautettiin. Suomen Posti jatkoi toimintaansa valtio-omisteisena, kunnes muuttui julkiseksi osakeyhtiöksi vuonna 2001 ja tunnetaan nykyään nimellä Posti Group Oyj. 2000-luvun aikana yhtiö on laajennut yritysostoilla Suomen lisäksi myös muualla Euroopassa.[3]

Nimenmuutokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Postilaitos –1927
  • Posti- ja lennätinlaitos 1927–1981
  • Posti- ja telelaitos 1981–1990
  • Posti-Tele 1990–1994
  • Suomen Posti Yhtymä Oy 1994–2001
  • Suomen Posti Oyj 2001–2007
  • Itella Oyj 2007–2015
  • Posti Group Oyj 2015–

Pää- ja toimitusjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postihallituksen pääjohtajat
Pääjohtajat
Toimitusjohtajat

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jutikkala, Eino: Suomen postilaitoksen historia 1638–1938. 1, Ruotsin vallan aika, Posti- ja lennätinlaitos, Helsinki, 1938.
  • Nurmio, Yrjö: Suomen postilaitoksen historia 1638–1938. 2, Suomen postilaitos vuosina 1808–1870, Posti- ja lennätinlaitos, Helsinki, 1938.
  • Osmonsalo, Erkki K.: Suomen postilaitoksen historia 1638–1938. 3, Ajanjakso 1870–1938, Posti- ja lennätinlaitos, Helsinki, 1938.
  • Pietiäinen, Jukka-Pekka: Postia kaikille – Suomen postin tarina 1638–1998, Edita, Helsinki, 1998.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Postihistorian lähteet 21.12.2015. Arkistojen portti. Viitattu 22.2.2016.
  2. a b c d e f g h Suomen postitoiminnan historiaa Postimuseo. Viitattu 22.2.2016.
  3. a b c d Lähes 400-vuotinen historia Posti Group. Viitattu 22.2.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]