Venäjän rupla

Venäjän rupla
Keskuspankki	Venäjän keskuspankki
Symboli	₽
Käyttäjät	Venäjä;
Inflaatio	5,80% (marraskuu 2016)
Jaettava yksikkö	kopeekka (kop)
	Infobox OK

Venäjän ruplan symboli

Venäjän rupla (ven. российский рубль, rossiiski rubl, symboli ₽^[2]^[3], lyhenne r, ISO 4217 -valuuttatunnus RUB) on Venäjän valuutta. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (ven. копейка, kopeika, lyh. kop^[4]). Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5 ja 10 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 5, 10, 50, 100, 500, 1 000, 2 000 ja 5 000 ruplaa.^[5] 10 ruplan metalliraha on tällä hetkellä seteliä yleisemmin käytössä.

Rupla oli myös Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton rahayksikkö. Valko-Venäjä ja Transnistria käyttävät saman nimistä valuuttaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keisarivallan lopulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia, jopa 1100-luvulta^[6]. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta eli riunasta leikattu määrätyn painoinen palanen^[6]. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.

Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.

Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.

Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti.

Neuvostoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun vallankaappauksen 1917 jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.

Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (myöhempi valuuttakoodi SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.

Itsenäisen Venäjän aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla (valuuttakoodi RUR). Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen (valuuttakoodi RUB). Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.

Vuonna 2014 Venäjän keskuspankki päästi ruplan vapaasti kellumaan markkinoille. ^[7]

Kolikot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998–
Etupuoli	Kääntöpuoli	Arvo	Halkaisija	Paino	Koostumus	Syrjä	Etupuoli	Kääntöpuoli	Liikkeelle lasku
		1 kopeekka	15,5 mm	1,5 g	kupari-nikkeli-teräs	sileä	Pyhä Yrjö	arvo	1997
		5 kopeekkaa	18,5 mm	2,6 g	kupari-nikkeli-teräs	sileä			1997
		10 kopeekkaa	17,5 mm	1,95 g	messinki	hiottu			2015
		50 kopeekkaa	19,5 mm	2,9 g	messinki				2015
		1 rupla	20,5 mm	3,25 g	nikkelillä päällystettyä terästä		kaksipäinen kotka		2016
		2 ruplaa	23 mm	5,1 g		sahalaita			2016
		5 ruplaa	25 mm	6,00 g					2016
		10 ruplaa	22 mm	5,63 g	messingillä päällystettyä terästä				2016

Setelit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998–
Kuva		Arvo	Mitat	Painaminen	Liikkeellelasku	Huomautuksia
Etupuoli	Kääntöpuoli	Arvo	Mitat	Painaminen	Liikkeellelasku	Huomautuksia
		5 ruplaa	137 mm × 61 mm	1997	1998	Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2001 jälkeen.
		10 ruplaa	150 mm × 65 mm	1997 2001, 2004		Ei laskettu liikkeeseen vuoden 2010 jälkeen.
		50 ruplaa		1997 2001, 2004		Käytössä
		100 ruplaa		1997 2001, 2004, 2014
		500 ruplaa		1997 2001, 2004, 2010
		1 000 ruplaa	157 mm × 69 mm	1997 2004, 2010	2001
		5 000 ruplaa	157 mm × 69 mm	1997 2010	2006

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

↑ [1] Статистика, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
↑ Cимвол рубля Банк России сегодня, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
↑ Банк России утвердил символ рубля Деньги, Экономика, Лента.Ру (venäjäksi)
↑ Lyhenneluettelo Ohjeita ja suosituksia, Suomen kielen huolto, Kielenhuolto, Kotimaisten kielten keskus
↑ Банкноты Банкноты и монеты, Главная страница, Банк России (venäjäksi)
↑ ^a ^b N.E.Rut: Этимологический словарь русского языка для школьников, s. 346. Jekaterinburg: У–фактория, 2007. ISBN 978-5-4757-0112-1. (venäjäksi)
↑ Syöksykierteeseen joutunut rupla piristyi HS Taloud. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 10.11.2014.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sutela, Pekka: Ruplan maa. Siltala, Helsinki, 2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän rupla.

Russischer Rubel - Banknoten (Venäjän rupla - nykyiset setelit ja historiallisia seteleitä) bis-ans-ende-der-welt.net. (saksaksi), (englanniksi), (ranskaksi)
Ruplasetelit Setelit.com

Tämänhetkiset RUB-vaihtokurssit
XE.com:sta:	AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
OANDA.com:sta:	AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD

[1] [1] Статистика, Главная страница, Банк России (venäjäksi)

[2] Cимвол рубля Банк России сегодня, Главная страница, Банк России (venäjäksi)

[3] Банк России утвердил символ рубля Деньги, Экономика, Лента.Ру (venäjäksi)

[lyhenne-4] Lyhenneluettelo Ohjeita ja suosituksia, Suomen kielen huolto, Kielenhuolto, Kotimaisten kielten keskus

[5] Банкноты Банкноты и монеты, Главная страница, Банк России (venäjäksi)

[Rut-6] N.E.Rut: Этимологический словарь русского языка для школьников, s. 346. Jekaterinburg: У–фактория, 2007. ISBN 978-5-4757-0112-1. (venäjäksi)

[7] Syöksykierteeseen joutunut rupla piristyi HS Taloud. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 11.11.2014. Viitattu 10.11.2014.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]