Siirry sisältöön

Elokapina

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Tämä artikkeli kertoo suomalaisesta ympäristöliikkeestä. Kansainvälisestä ympäristöliikkeestä kertoo artikkeli Extinction Rebellion.
Elokapina
Extinction Rebellion
Tyyppi ympäristöliike, kansalaisjärjestö, painostusryhmä
Toiminta-alue Suomi
Aiheesta muualla
Elokapinan kotisivut

Elokapina on suomalainen ympäristöliike, joka käyttää suoraa toimintaa tavoitteidensa ajamiseksi. Siihen lukeutuu eri tason kansalaistottelemattomuutta, kuten liikenteen häirintää, mediatempauksia ja sabotaaseja. Liikkeen tavoitteena on taistella kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vähenemistä vastaan ja pysäyttää kuudes massasukupuuttoaalto. Liike pyrkii omien sanojensa mukaan kiinnittämään ihmisten huomion ilmastonmuutokseen näkyvillä protesteilla.[1]

Elokapina kertoo olevansa itsenäinen osa Extinction Rebellion -kansalaisliikettä. Liikkeillä on yhteiset arvot ja toimintaperiaatteet sekä kolme tärkeintä vaatimusta. Elokapina tekee päätöksensä itsenäisesti, määrittelee itse omat toimintatapansa ja edustaa lähtökohtaisesti ainoastaan omia kantojaan.[2]

Liikkeen symbolina on maapalloa kuvastava ympyrä, jonka sisällä on tiimalasi.[3]

Liikkeen aatteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaatimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokapina esittää nettisivuillaan kolme tavoitettaan:[4][5]

  • Hallituksen tulee julistaa ilmastohätätila ja kertoa globaalin ilmastokriisin ja ekologisen kriisin vakavuudesta.
  • Hallituksen tulee pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, nollata nettohiilidioksidipäästöt vuoteen 2025 mennessä.
  • Asettaa kansallinen kansalaisista satunnaisesti muodostettu elin valvomaan tarvittavien muutoksien toteuttamista.

Liikkeen kolmas vaatimus koskee ”ilmaston ja ekologisen oikeudenmukaisuuden kansalaiskokouksen” perustamista (The Citizens’ Assembly on Climate and Ecological Justice). Tämä elin osallistaisi tavallisia kansalaisia päätöksentekoon ilmastokysymyksissä. Kokousta valvottaisiin riippumattomasti. Jäsenet valittaisiin satunnaisotannalla kuvastaen väestön koostumusta. Kokous saisi kuulla neuvoja asiantuntijoilta ja ympäristökriisin uhreilta. Asioista keskusteltaisiin avoimesti ammattimaisten fasilitaattorien opastuksella ennen päätöksentekoa. Kokous ohjaisi hallituksen päätöksentekoa.[6] Kansalaisfoorumeja ilmastokysymyksistä on järjestetty Ranskassa ja Britanniassa vuosina 2019 ja 2020.[7]

Liikkeen suomenkielisten sivujen mukaan parlamentaarinen demokratia on epäonnistunut elonkehän hätätilaan vastaamisessa, eivätkä poliitikot kykene tarttumaan pitkän aikavälin ongelmiin. Kansalaisfoorumi tarjoaa tien ulos edustuksellisen demokratian umpikujasta. Tämä ”laajentaisi demokratiaa” ja kansalaisfoorumi olisi tutkijoiden informoima.[8][9]

Liike ei sano, mitä keinoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen olisi. Keinoista päättäisi myöhemmin liikkeen vaatimusten mukaan perustettava kansalaisfoorumi, joka ratkaisisi asian asiantuntijoiden avulla.[10]

Yhdysvalloissa liikkeen vaatimukset menevät pitemmälle. Se vaatii siellä lisäksi korvauksia mustille, Amerikan alkuperäisväestölle, värillisille ja köyhille yhteisöille vuosien ”ympäristöepäoikeudenmukaisuudesta”.[11]kenen mukaan?

Periaatteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokapinan verkkosivuilla on lueteltu kymmenen periaatetta:[12][13]

  • Meillä on yhteinen näkemys muutoksesta – Luomme maailman, jossa tulevatkin sukupolvet voivat elää.
  • Asetamme tehtäväksemme välttämättömän – Mobilisoimme 3,5 prosenttia väestöstä, jotta yhteiskuntajärjestelmän muutos on mahdollinen
  • Tarvitsemme uudistuvan kulttuurin – Luomme toimintakulttuurin, joka on terve, joustava ja muokattavissa.
  • Haastamme avoimesti sekä itsemme että nykyisen toksisen systeemin – Poistumme mukavuusalueiltamme ryhtyäksemme muutosta edellyttävään toimintaan.
  • Arvostamme reflektointia ja oppimista – Toteutamme syklistä toimintatapaa: toiminta, oppiminen, tulevan toiminnan suunnittelu. Opimme niin muista liikkeistä ja konteksteista kuin omista kokemuksistamme.
  • Toivotamme tervetulleiksi jokaisen omana itsenään – Työskentelemme aktiivisesti turvallisten ja esteettömämpien tilojen luomiseksi.
  • Puramme aktiivisesti valtaa – Puramme hierarkioita mahdollistaaksemme tasa-arvoisen osallistumisen.
  • Vältämme syyllistämistä ja häpeään saattamista – Elämme toksisessa järjestelmässä, mutta kukaan yksilö yksin ei ole syypää siihen.
  • Olemme väkivallaton verkosto – Käytämme väkivallatonta strategiaa ja taktiikoita tehokkaimpina keinoina muutokseen.
  • Toimintamme perustuu autonomiaan ja hajauttamiseen – Luomme kollektiivisesti rakenteet, jotka tarvitsemme vallan haastamiseen.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokapinan Syyskapina 2021 Pitkäsillalla

Suomen Elokapina perustettiin marraskuussa 2018.[14] Se hankkii jäseniä muun muassa ”Sukupuuttopuhe”-esityksellä, jossa kerrotaan ryhmän näkemyksistä ilmastonmuutokseen ja tilanteen vaatimista toimista. Vuonna 2020 liikkeen jäsenmäärä oli useita satoja ja sen sähköpostilistalla oli 700 ihmistä.[15] Elokapinan toimijat ovat käyneet kouluissa kertomassa ryhmästään filosofian ja elämänkatsomuksen tunneilla.[15] Ryhmän tavoitteena on saada toimintaan mukaan suuret määrät ihmisiä.[16]

Suomen Elokapinan tavoitteina on, että Suomen hallitus julistaisi ilmastohätätilan ja tekisi välittömiä toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.[15] Liike vaatii myös läpinäkyvää tiedottamista ilmastonmuutoksen seurauksista hallituksilta[17] ja Suomen tulevan hiilineutraaliksi jo vuonna 2025.[15] Ryhmä on järjestänyt mielenosoituksia, pitänyt puheita ja tehnyt performansseja.[14] Sen keskustelupalstalla on myös mietitty lentokoneen lähdön estämistä.[16] Liikkeen kulttuurialan toimijoiden ilmastohätätilajulistuksen allekirjoitti 2 500 luovan alan ammattilaista.[18]

Liike järjestää toimintaan osallistujille väkivallattoman suoran toiminnan koulutuksen, jossa on tietoa muun muassa Suomen laista ja kansalaistottelemattomuuden seurauksista. Osallistujille opetetaan myös provosoivien tilanteiden kohtaamisen harjoittelua. Liikkeen jäsenet sopivat toiminnasta netissä ja kokouksissa.[15] Liikkeen paikallisryhmät ovat autonomisia ja toimivat itsenäisesti.[1]

Elokapina vastustaa yksityisomaisuuden tuhoamista ja väkivaltaa. Julkisen omaisuuden sotkemista väkivallattomassa mielenilmauksessa liikkeen aktiivi Anton Keskinen pitää teoriassa mahdollisena.[15]

Elokapinaa Suomessa tukee Elonvaalijat-niminen elokuussa 2019 rekisteröity yhdistys, joka hallinnoi henkilörekisterejä ja mahdollistaa rahankeruun.[19] Poliisi epäilee taustayhdistystä rahankeräysrikoksesta.[20][21]

Koneen säätiö myönsi Suomen Elokapinalle yhteensä 200 000 euron tuen vuonna 2023 osana säätiön ”Metsän puolella” -rahoitusohjelmaa.[22][23][24]

Elokapinan lakkauttamista vaativa kansalaisaloite keräsi nopeasti yli 100 000 allekirjoitusta ja se on etenemässä eduskunnan käsiteltäväksi. Esimerkiksi perussuomalaiset ministerit Lulu Ranne ja Leena Meri ovat halunneet selvittää Elokapinan lakkauttamista. Yhdistyslain mukaan yhdistyksen lakkauttamista voi vaatia syyttäjä tai poliisi. Valtakunnansyyttäjä Ari-Pekka Koiviston mukaan marraskuussa 2024 lakkauttamiskanteelle ei ollut mitään edellytyksiä. Poliisihallituksen mukaan silläkään ei ollut tammikuussa 2025 perusteita vaatia liikkeen lakkauttamista. Keskusrikospoliisin mukaan Elokapinan mielenosoitusten ”haittavaikutukset eivät ole selvästi ylittäneet kokoontumisvapauden suojaa nauttivien mielenosoitusten aiheuttamia haittoja”.[25]

Mielenosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielenosoitusmarssit ja performanssit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veriprikaati
Mielenosoitus
Hautajaissaatto
Liikenteen pysäyttäminen
Suomen Elokapinan menetelmiä

Vuoden 2019 hallitusneuvotteluiden aikana 25 Elokapinan jäsentä esitti kuolevansa Eduskuntatalon portaille.[17] Liikkeen jäsenet estivät kulun Metsä Groupin pääovista vuonna 2019.[1] Ryhmä vastusti sellutehtaan rakentamista Kemiin.[26] Elokapina osoitti tammikuussa 2020 mieltään Fortumin tytäryhtiö Uniperin uuden hiilivoimalan avaamista vastaan.[27]

Lokakuun 2020 kadunsulun jälkeen liike osoitti Helsingissä mieltä performanssilla, jossa marssijat pukeutuivat verenpunaisiin asuihin ja kutsuivat itseään Veriprikaatiksi.[1] Myös Oulussa oli tapahtuman jälkeen mielenosoituskulkue, joka ei halunnut aiheuttaa häiriötä ja kulki jalankulku- ja pyöräväylillä.[28]

Maaliskuun alussa 2021 Elokapinan jäsenet vaativat medialta kattavampaa uutisointia ilmastokriisistä useissa mielenosoituksissa eri mediatalojen edessä. Sanomatalon sisätiloissa mielenosoittajat kaatoivat päälleen verta muistuttavaa nestettä, mutta tilaisuuden raportoitiin edenneen rauhallisissa tunnelmissa. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen vahingonteosta, kun mielenosoituksen järjestäjät eivät saaneet mopattua kaikkea tekoverta pois.[29][30][31][32][33]

Valtioneuvoston linnan sisäänkäynnin tukkiminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

8. lokakuuta 2021 Elokapina osoitti mieltään Valtioneuvoston linnan portailla tukkien sisäänkäynnin. Osa lukittautui paikkaan. Paikka nauttii erityistä julkisrauhan suojaa, minkä pitäisi turvata valtion päätöksentekokyky. Poliisin mukaan sisällä olleiden henkilöiden liikkumisen kontrollointia voidaan pitää väkivallan uhkana. Poliisin mukaan tällaista toimintaa ei voi kuvailla mielenosoitukseksi.[34] Aluksi poliisi sanoi, että valtiojohto saatettiin ulos vaihtoehtoista reittiä, mutta myönsi sitten tämän epätarkaksi: osa oli normaalistikin poistunut samaa reittiä. Ainakin kahden oven kohdalla Elokapinan mielenosoitus esti kulun. Alustavat rikosnimikkeet olivat kokouksen estäminen, niskoittelu poliisia vastaan ja törkeä julkisrauhan rikkominen.[35]

Nälkälakko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2020 kolme liikkeen toimijaa ryhtyi syömälakkoon Eduskuntatalon edessä Kansalaistorilla.[36] He vaativat Suomen hallitusta vähentämään hiilipäästöjä.[37] Kaksi aktiivia oli syömättä 12 päivää.[36][37] Lakkoa tukivat muun muassa kansanedustajat Anna Kontula ja Mai Kivelä.[37][38] Ministeri Krista Mikkonen vieraili lakkoilijoiden luona keskustelemassa.[39]

Mielenosoittaja Aalistunturilla
Aalistunturilla
Mielenosoittaja Metsä Groupin sellutehtaalla
Metsä Groupin sellutehtaalla
Mielenosoittajat käyttävät kolmijalkoja
Liikenteen pysäyttämiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Risteilijä Queen Elizabethin lähdön estäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 2019 liike yritti estää loistoristeilijä M/S Queen Elizabethin lähdön Helsingin Länsisatamasta. Poliisi otti yhdeksän henkilöä kiinni epäiltynä liikenteen häiritsemisestä ja niskoittelusta.[40] Poliisi ja Rajavartiolaitos poimivat aktivistit vedestä. Laivan lähtö viivästyi 45 minuuttia.[41] Seitsemän osallistujista sai 20 päiväsakkoa niskoittelusta poliisia vastaan.[42] Kolmen muun osalta asia raukesi, koska heitä ei tavoitettu määräajassa.[42]

Kadun sulkeminen liikenteeltä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2019 huhtikuussa Elokapina järjesti mielenilmauksen, jossa se pysäytti viideksi minuutiksi liikenteen Kaivokadulla Helsingissä.[43] Syyskuussa se sulki Helsingin Esplanadin saadakseen huomiota viestilleen ilmastonmuutokselle.[15]

Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun mielenosoitus 2020
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaasusumutteen tahroja mielenosoittajan t-paidassa 3. lokakuuta 2020

Lokakuussa 2020 liike järjesti Helsingissä Hätäjarru-nimisen mielenosoituksen,[44] jonka tarkoituksena oli liikkeen mukaan kiinnittää huomio Suomen kasvihuonepäästöihin.[45] Liike oli ilmoittanut järjestävänsä 150 henkilön kulkueen, mutta sen sijaan mielenosoittajat sulkivat autoliikenteen Unioninkadulla ja Kaisaniemenkadulla. Osa mielenosoittajista kytkeytyi toisiinsa metalliketjuilla. Poliisi kantoi osan mielenosoittajista tien sivuun ja kehotti poistumaan paikalta. Osa osallistujista siirtyi tällöin osoittamaan mieltään Kaisaniemen puistoon, mutta osa palasi takaisin kadulle. Poliisi käytti kymmeneen maassa istuvaan mielenosoittajaan kaasusumutetta murtaakseen mielenosoittajien vastarinnan.[46][47] Poliisi otti mielenilmauksessa 51 henkilöä kiinni, mutta vapautti heidät kaikki myöhemmin samana päivänä.[48] Kiinniotetuista kolme oli alaikäisiä.[46]

Poliisin toiminnasta tehtiin 15 kantelua eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta oikeusasiamies ei tutki asiaa vielä rikosprosessin ollessa kesken.[49] Kaasusumutetta saaneet tekivät rikosilmoituksen.[50]

Helsingin poliisi teki tapahtumista selvityksen Poliisihallitukselle.[51] Poliisihallitus selvitti asiaa sisäministeriölle.[44][52] Poliisihallituksen mukaan sumutetta voitiin käyttää ensimmäisenä voimakeinona, kun neuvoja, kehotuksia ja käskyjä oli annettu tuntien ajan ja myöskään kantaminen ei enää tuottanut toivottua tulosta.[44][52]

Valtakunnansyyttäjän toimisto aloitti poliisin toiminnasta esitutkinnan.[53] Epäiltyinä rikosnimikkeinä ovat virkavelvollisuuden rikkominen[53] ja pahoinpitely[54]. Kesäkuussa 2022 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti seitsemää poliisia vastaan syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta, 16:een ihmiseen kohdistuneista pahoinpitelyistä sekä yllytyksestä näihin rikoksiin.[55][56] Rappen mukaan kadulla istuneet mielenosoittajat eivät aiheuttaneet välitöntä vaaraa, joten voimankäyttö ei ollut puolustettavissa, vaan poliisi ylitti toimivaltuutensa.[55]

Yleinen keskustelu vuoden 2020 mielenosoituksesta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video, jossa poliisi suihkutti kaasusumutetta mielenosoittajien kasvoille, levisi sosiaalisessa mediassa mielenosoituksen jälkeen ja herätti keskustelua poliisin toiminnan tarpeellisuudesta.[47]

Useat oikeusoppineet ottivat kantaa tilanteeseen. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander näki poliisin toiminnan ylimitoitettuna. Melanderin mukaan poliisiin ei kohdistunut videoiden perusteella väkivallan uhkaa. Melander näki, että liikenne olisi ollut mahdollista ohjata toisaalle, eikä siksi liikenteen sujuvuuden turvaaminen oikeuttanut käyttämään niitä voimakäyttövälineitä, johon poliisi turvautui. Melanderin mukaan poliisi olisi voinut kantaa mielenosoittajat pois ajoradalta.[57] Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion mukaan voimakeinojen käyttö saattoi olla ylilyönti. Hänen mielestään poliisin pitäisi pyrkiä ratkaisemaan tilanne puhumalla ja neuvottelemalla, tai esimerkiksi fyysisesti kantamalla henkilöt pois.[58] Poliisin voimankäyttöön erikoistunut oikeustieteen tohtori Henri Rikander näki, ettei poliisi toiminut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tekemien päätösten mukaan. Rikanderin mukaan aiemmissa kadunvaltaustilanteissa poliisi on kantanut mielenosoittajat pois, jos nämä ovat heittäytyneet veltoiksi.[59] Rikander ja Nuotio kummatkin korostavat, että mielenosoitus on ihmisen perustavanlaatuinen perusoikeus ja poliisin pitäisi turvata tämän vapauden toteutumista.[58][59] Rikanderin mukaan poliisin tulisi käyttää lievintä tehokasta voimakeinoa.[59] Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen näki, että mielenosoituksen päämäärät olivat hyväksyttäviä ja että poliisilla on selvitysvelvollisuus siitä, että poliisin toimet mielenosoituksen hajottamiseksi olisivat olleet hyväksyttäviä, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia sekä perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittavia.[57] Yliopistollisen Eurooppa-instituutin ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin näki, että poliisin voimankäyttö ei ollut lainkaan perusteltua ja oli liiallista. Scheinin ei pitänyt kaasusumutteen käyttöä vaarattomana, sillä se voi aiheuttaa vakavan terveysongelman joillekin perussairaudesta kärsivälle. Myös Scheinin näki Rikanderin tavoin, että tapahtuma vastasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen aikaisempaa vastaavanlaista tien sulkemistapausta Oya Ataman vastaan Turkki, jossa poliisi kaasutti tien sulkeneita mielenosoittajia. EIT tuomitsi tapauksen mielenosoituksen hyväksi ja näki mielenilmaisun vahvemmaksi oikeudeksi kuin liikennehaitan välttämisen.[60]

Helsingin poliisi tviittasi, että sen mukaan kaasusumutteen käyttö oli tilanteessa lievin mahdollinen voimakeino.[57] Poliisi perusteli julkisuuteen varoittaneensa sumutteen käytöstä, ja perusteli käyttäneensä sumutetta, koska mielenosoittajat poikkesivat siitä mitä olivat poliisien kanssa sopineet aiemmin. Poliisin mukaan mielenosoituksessa oli 24 partiota eli lähes kaikki Helsingin partiot, samaan aikaan kun muita hälytystehtäviä oli jonossa.[44][61] Helsingin Sanomat uutisoi, että Poliisihallituksen mukaan ”Mielenilmaisun vapaus ei tarkoita vapautta rikkoa lakia”.[52] Poliisihallituksen johtaja Tomi Vuoren mukaan poliisin käytös oli lainmukaista. Hänen mielestään on kuitenkin isompi kysymys, onko kaasun käyttäminen yleisesti hyväksyttävää.[44] Poliisihallituksen johtaja Sanna Heikinheimo totesi poliisihallituksen suhtautuvan vakavasti toimintaa kohtaan esitettyyn arvosteluun.[62]

Jotkut kansanedustajat ottivat kantaa tapahtuneeseen. Keskustan Mikko Kärnä piti vääränä, että mielenosoittajat eivät totelleet poliisia, mutta tuomitsi myös kaasutuksen. Vasemmiston Paavo Arhinmäen mukaan poliisin toiminta ei ollut demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden mukaista.[57] Poliisitaustaiset kansanedustajat puolustivat puolestaan poliisin toimintaa: perussuomalaisten Tom Packalén piti kaasutusta laillisena ja varsin lievänä keinona. Kokoomuksen poliisitaustainen kansanedustaja Kalle Jokinen näki poliisin toimineen oikein. Hänen mielestään mielenosoittajat olivat väärässä paikassa. Myös poliisitaustaiset kansanedustajat Marko Kilpi ja Mari Rantanen ymmärsivät poliisin toimintaa.[62]

Politiikan tutkija Johanna Vuorelma näki, että suhtautuminen tapaukseen jakautui konservatiivien ja liberaalien välillä, eikä niinkään puolueiden mukaan. Helsingin Sanomien oikeustoimittajan Mikko Gustafssonin mielestä kaasun käyttö kertoi poliisin kyvyttömyydestä kohdata väkivallaton mielenosoitus.[63]

Oikeuden ratkaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe nosti syytteet seitsemälle poliisille, jotka olivat käyttäneet sumutetta 16:een mielenosoittajaan, jotka eivät suostuneet poistumaan ajoradalta poliisin käskyistä huolimatta. Poliiseja syytettiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, yllytyksestä ja pahoinpitelyistä. Syyttäjien mukaan poliiseilla ei ollut oikeutta alkaa siirtää mielenosoitusta ja siten he rikkoivat kokoontumislakia. Syyttäjän mukaan mielenosoituksen aiheuttama haitta ei ollut sellainen, että poliisin käyttämät voimakeinot olisivat tulleet kyseeseen. Sen vuoksi poliiseille vaadittiin sakkoja. 15 mielenosoittajaa vaati kukin 1 500 euron korvauksia sumuttamisen aiheuttamasta haitasta.[64]

Kuuden poliisin syytteet hylättiin. Tilannetta johtanut vuonna 1979 syntynyt naispoliisi sai tuomion tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänet tuomittiin 30 päiväsakkoon. Käräjäoikeus katsoi, että tuomion saanut poliisijohtaja toimi harkintansa puitteissa määrätessään mielenosoittajat siirtymään tieltä, mutta pippurisumutteen käytön käräjäoikeus katsoi tuomittavaksi, sillä se ei ollut suhteellisuusperiaatteiden mukainen teko. [65]

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mukaan tuomiossa todetaan, että poliisi on toiminut ja toimii yhä systemaattisesti väärin mielenosoitusoikeutta rajoittaessaan. Syytteet hylättiin vähäisyysperusteella tai tahallisuuden puuttumisella, mutta kuitenkin on selvää, että poliisi on toiminut lainvastaisesti. Poliisilla ei ollut perustetta siirtää mielenosoitusta Unioninkadulta. Rautiaisen mukaan olisi ollut aivan perusteltua ajatella myös, ettei teko ollut vähäinen, ja tuomita poliisit syyttäjän vaatimusten mukaisesti.[66]

Vuoden 2021 mielenosoituksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokapinan mielenosoittajia Mannerheimintiellä Pikkuparlamentin puiston edustalla 18. kesäkuuta 2021.
  • Huhtikuussa 2021 Elokapina järjesti hallituksen toimien kritisoimiseksi useita koronarajoitusten vuoksi pieniä, mutta kuitenkin liikenteen pysäyttäneitä mielenilmauksia Helsingissä, Tampereella ja Joensuussa. Mielenosoittajia sakotettiin niskoittelusta.[67][68][69][70]

Torstaina 17. kesäkuuta 2021 Elokapina aloitti mielenosoituksen, jossa noin 150–200 hengen joukko esti liikenteen kulun Helsingin Mannerheimintiellä.[71] Nyt Elokapinan esittämiin vaatimuksiin kuului, että Suomen päästövähennystavoitteisiin olisi sisällytettävä suomalaisten kulutusperäiset päästöt, ja luonnonvarojen ylikulutus Suomessa olisi lopetettava vuoteen 2025 mennessä.[72]

Telttoja Mannerheimintiellä 2. lokakuuta 2021.

Seuraavana päivänä mielenosoittajat siirtyivät poliisin pyynnöstä Mannerheimintieltä Unioninkadulle, jonne he pystyttivät uuden tiesulun.[73][74] Sunnuntaina mielenosoittajat kuitenkin palasivat Mannerheimintielle.[75] Sen jälkeen poliisi poisti mielenosoittajat sekä Mannerheimintieltä että Unioninkadulta. 117 henkilöä otettiin kiinni, ja heille vaadittiin sakkorangaistusta.[76] Helsingin poliisin mukaan tällä kerralla kiinniotossa ei käytetty samoja menetelmiä, koska Elokapinan edellisessä suuressa mielenosoituksessa kaasusumutteen käyttö johti poliiseihin kohdistuneeseen rikosepäilyyn.[77]

Jotkut kiinniotetut kertoivat tulleensa eri tavoin poliisin kaltoin kohtelemiksi: heidän kertomansa mukaan hätäkutsuihin ei heti vastattu ja eräs kiinniotettu sanoi joutuneensa odottamaan psyykelääkkeidensä saamista, koska hänellä ei ollut mukanaan niihin reseptiä. Kadulta kannettu aktivisti Selase Queenselenas arvioi, että hänen raahaamisensa poliisiautoon johtui rasismista, koska hän on musta.[77] Poliisin mukaan säilöönottotiloihin ei voi järjestää ”hotellitasoista majoitusta” eikä toiveita voinut täyttää välittömästi, sillä putka oli viikonloppuna täynnä ja ihmisten poistaminen kadulta oli hankalaa, koska heitä täytyi kantaa ja osa heistä oli velttoja.[78]

Syyskapina 2. lokakuuta 2021
Elokapinan Syyskapina

Elokapina jatkoi mielenosoitustaan seuraavana päivänä Senaatintorilla.[79] Maanantai-iltaan mennessä mielenosoittajat eivät olleet saaneet hallitukselta vastausta vaatimuksiinsa.[79] Kiinniotetuista noin 80 oli Elokapinan mukaan sen jäseniä ja loput spontaanisti mukaan liittyneitä ulkopuolisia.[76]

Elokapina jakoi Twitter-tilillään Senaatintorilla otettua kuvaa, jossa nuoret mielenosoittajat poseerasivat poliitikko Jussi Halla-ahon kanssa. Liike pahoitteli tekoaan, jonka se katsoi johtuvan ajattelemattomuudesta, ”joka pohjaa etu­oikeuksiin, joiden tunnistamisen edistäminen on Elokapinassa vasta aluillaan”, ja ilmoitti aloittavansa ”systemaattisen valkoisuuden reflektoinnin ja toiminnan muutoksen”.[80]

  • Elokuussa 2021 noin 40 mielenosoittajaa otettiin kiinni heidän tukittuaan liikennettä Tampereella. He saivat sakot niskoittelusta.[81]
  • Syyskuussa 2021 poliisi otti kiinni 141 liikkeen jäsentä heidän katkaistuaan Mannerheimintien liikenteen ruuhka-aikaan istumalla kadulla. Mielenosoittajat eivät totelleet viranomaisen antamia poistumiskäskyjä.[82]
5. maaliskuuta 2022
6. lokakuuta 2022
Mannerheimintiellä
Vuonna 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Elokapinan aktivistit keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut hetkellisesti valtion omistamassa metsässä Lopen Keihäsjärvellä toukokuussa 2022. Syyksi perusteltiin alueella tehdyt lajihavainnot.[83][84]
  • Toukokuussa satakunta Elokapinan aktivistia esti maantie- ja junaliikenteen Nesteen öljynjalostamolle Porvoon Kilpilahdessa. Elokapina ilmoitti vastustavansa näin Venäjän tukemista fossiilikaupalla.[85]
  • Toukokuussa 50 mielenosoittajaa esti pääsyn turvatarkastukseen Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Poliisi otti kiinni 28 mielenosoittajaa, jotka eivät noudattaneet poistumiskäskyä. Osa heistä jouduttiin kantamaan paikalta. Heitä epäillään niskoittelusta poliisia vastaan ja julkisrauhan rikkomisesta. Kukaan ei myöhästynyt lennolta mielenosoituksen vuoksi.[86]
  • Toukokuussa Elokapina katkaisi liikenteen Mannerheimintiellä. Mielenosoitus alkoi kello 16, ja poliisi antoi mielenosoittajille poistumiskäskyn kello 18:n jälkeen.[87] Seitsemän aikaan poliisi alkoi ottaa mielenosoittajia kiinni.[88] Liikenne oli poikki noin neljä tuntia ja palautui normaaliksi kello 21:n aikaan.[89] Poliisin mukaan mielenosoitukseen osallistui 200--300 henkilöä. Poliisi otti kiinni 65, jotka eivät noudattaneet poistumiskäskyä. Heitä epäillään niskoittelusta poliisia vastaan.[87]
  • Elokuussa liike järjesti laillisen mielenilmauksen Jyväskylässä. Se oli suunnattu Jyväskylän ralleja vastaan.[90] Liike syytti Suomen MM-rallia viherpesusta. Poliiseja oli paikalla. Ryhmä suoja-asuihin pukeutuneita naamioituneita Elokapinan vastustajia, joista osa oli uusnatsiverkosto Blood & honourin jäseniä juoksi paikalle. He ampuivat vesipistooleilla lietelantaa elokapinalaisia kohti.[91][92] Poliisi otti kuusi vastamielenosoittajaa kiinni ja epäili heitä muun muassa lievästä pahoinpitelystä ja vahingonteosta, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisesta ja laittomasta naamioitumisesta.[90] Lietelanta-iskun tarkka motiivi ei ollut tutkinnan alussa selvillä.[93]
Vuonna 2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aalistunturilla 2023
  • Toukokuussa 2023 Elokapina osoitti mieltään metsäyhtiö UPM:n pääkonttorilla Helsingissä. Poliisin arvion mukaan mielenosoitukseen osallistui viitisenkymmentä ihmistä, joista poliisi otti kiinni kolme. Elokapina vaati UPM:ltä oikeudenmukaista, ihmisiä ja planeetan rajoja kunnioittavaa liiketoimintaa.[94]
  • Toukokuussa 2023 Elokapina osoitti mieltään UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolan Kuusankoskella tukkimalla tie- ja junaliikenteen tehtaalle 50–70 aktivistin voimin. Elokapina vaati UPM:ltä muun muassa puunkäytön vähentämistä ja vastuunkantoa Uruguayssa, jossa UPM oli vastikään käynnistänyt uuden sellutehtaan.[95]
Vuonna 2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tammikuussa Elokapinan aktivistit tunkeutuivat kaivosyhtiö Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining Oy:n kairaustyömaalle Sodankylän Viiankiaavalla, jolloin koeporaukset jouduttiin keskeyttämään pariksi tunniksi. Elokapina vaatii, että Viiankiaapa rauhoitetaan kaikelta kaivostoiminnalta ja malminetsinnältä ja lisäksi malminetsintä kielletään kaikilla suojelualueilla.[96]
  • Helmikuussa 2024 Elokapinan ja Metsäliikkeen 40 aktivistia pysäytti kaivosyhtiö Anglo Americanin koeporaukset Viiankiaavalla, kuten se oli tehnyt jo joulukuusta lähtien.[97]
  • Kesäkuussa 2024 kymmeniä elokapinalaisia otettiin kiinni heidän estettyään tuntien ajan liikenteen kulun ja ihmisten kulkemisen vilkkaalla tiellä Helsingissä.[98]

Kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikataulu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiilineutraalius vuonna 2025 on teknillisen fysiikan professori Peter Lundin mukaan mahdoton saavuttaa. Lundin mukaan pyrkimyskin siihen voisi aiheuttaa haitallisia toimenpiteitä ja ilmastolle hallitsemattoman kehityksen. Esimerkiksi jouduttaisiin käyttämään suuria määriä haketta tai bioenergiaa. Lundin mukaan myöskään Elokapinan vaatima tiheämpi kriisitiedottaminen ei olisi hyödyllistä.[100]

XR väittää, että aikaa muutosten tekoon olisi vain kuukausia (2019). Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan tällaiset väitteet ovat kohtuuttomia, eikä laskentamallien mukaan näköpiirissä ole ”mustaa tulevaisuutta”, vaan valinta tehdään harmaan sävyistä. Väitteet maailmanlopun uhasta ja epävakaasta tilasta ovat hänen mukaansa kovasti liioiteltuja.[101]

Ekstremismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tutkijat ovat arvioineet, että ilmastonmuutos voisi tulevaisuudessa tuottaa myös väkivaltaista toimintaa. Vaihtoehtoisesti väkivaltaiset ekstremistit hyödyntävät ilmastonmuutoksen kaltaisia huolia, arvioi väkivaltaisen ekstremismin torjunnasta vastaava poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen. Sisäministeriön Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsauksessa pidetään mahdollisena ilmastoliikkeen radikalisoitumista ja mainitaan Elokapina, mutta liikkeen Suomen-toimintaan ei mainita liittyneen väkivaltaa. Tutkija Tuomas Ylä-Anttilan mukaan Suomessakin jotkut aktivistit voivat ryhtyä väkivaltaan mutta väkivalta ei ole aktivistien enemmistön tarkoitus.[102]

Poliisin voimankäytöstä Elokapinan 3. lokakuuta 2020 mielenosoituksen yhteydessä tuohtunut mies uhkasi sisäministeri Maria Ohisaloa tämän metsästämisellä. Hän piti poliisin toimia laittomina. Mies oli myös fantasioinut poliisiaseman räjäyttämisestä autopommilla ja unelmoinut mellakoista. Miestä vastaan nostettiin syyte ja hänet vangittiin tutkinnan ajaksi.[103][104][105]

7. lokakuuta 2020 Oulussa pidetyssä mielenosoituksessa oli esillä anarkistisia tunnuksia.[106]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Elokapina marssi jälleen Helsingin ydinkeskustassa Helsingin Sanomat. 5.10.2020. Viitattu 7.10.2020.
  2. ↑ Elokapina: Usein kysytyt kysymykset Elokapina, Extinction Rebellion Finland. Viitattu 28.5.2026.
  3. ↑ How the symbol for extinction became this generation’s peace sign the Guardian. 16.4.2019. Viitattu 18.6.2021. (englanniksi)
  4. ↑ Meillä on kolme vaatimusta. Elokapina, extinctionrebellion.fi. Arkistoitu 4.8.2020. Viitattu 27.4.2019.
  5. ↑ Our Demands Extinction Rebellion. Arkistoitu 27.3.2020. Viitattu 27.4.2019. (englanniksi)
  6. ↑ Citizens' Assembly Extinction Rebellion UK. Arkistoitu 11.11.2020. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  7. ↑ Site officiel de la Convention Citoyenne pour le Climat Convention Citoyenne pour le Climat. Viitattu 21.6.2021. (ranskaksi)
  8. ↑ Elokapina: Vaatimuksemme Elokapina, Extinction Rebellion Finland. Arkistoitu 14.10.2020. Viitattu 14.10.2020.
  9. ↑ Elokapina: Järjestelmämuutos ja kansalaiskokoukset Elokapina, Extinction Rebellion Finland. Arkistoitu 9.10.2020. Viitattu 14.10.2020.
  10. ↑ What is Extinction Rebellion and what does it want? BBC News. 7.10.2019. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  11. ↑ Matthew Taylor: What are Extinction Rebellion's key demands? The Guardian. 8.10.2019. Viitattu 14.10.2020. (englanniksi)
  12. ↑ Extinction Rebellion Finland Elokapina, extinctionrebellion.fi. Viitattu 27.4.2019.
  13. ↑ About Us Extinction Rebellion. Arkistoitu 21.3.2020. Viitattu 27.4.2019. (englanniksi)
  14. 1 2 Anna Leppä ja Elina Kauppila ahdistuivat ilmastonmuutoksesta ja haluavat nyt suoraa toimintaa Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2020.
  15. 1 2 3 4 5 6 7 26-vuotias Anton Keskinen jätti opintonsa ja liittyi Elokapinaan: "Olen valmis rikkomaan lakia, mutta en kuolemaan" Yle Uutiset. 7.10.2020. Viitattu 7.10.2020.
  16. 1 2 Mäntymaa, Eero & Roslund, Riku: Lentokoneen nousun estäminen, rekkaliikenteen tukkiminen – Elokapinan kokouspöytäkirjat paljastavat, millaista kapinointia liikkeessä suunnitellaan Yle Uutiset. 5.10.2020. Yleisradio. Viitattu 7.10.2020.
  17. 1 2 Hallitusneuvottelijoille vaatimus ilmastohätätilan julistamisesta Kansan Uutiset. 17.5.2019. Viitattu 7.10.2020.
  18. ↑ Taiteilijat julistivat ilmastohätätilan Kansan Uutiset. 20.9.2019. Viitattu 7.10.2020.
  19. ↑ Elokapina: Usein kysytyt kysymykset Elokapina, Extinction Rebellion Finland. Arkistoitu 23.6.2021. Viitattu 1.7.2021.
  20. ↑ Apulaispoliisipäällikkö kielsi takavarikoimasta Elokapina-taustayhdistyksen varoja 29.9.2021. Iltasanomat.
  21. ↑ Poliisi epäilee Elokapinan taustayhdistystä rahankeräys­rikoksesta ja vaatii varoja vakuus­takavarikkoon Helsingin Sanomat. 8.10.2021.
  22. ↑ Valtiotieteiden kandidaatti Wallgren Amos ja työryhmä (Elokapinan rahoitustyöryhmä) Koneensaatio.fi. Viitattu 6.10.2032.
  23. ↑ Tästä syystä Koneen säätiö haluaa tukea Elokapinaa – ”Kyse merkittävistä asioista” 2.10.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2023.
  24. ↑ Koneen säätiö myönsi Elo­kapinalle 200 000 euron apu­rahan 28.8.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.10.2023.
  25. ↑ Mielenosoitukset | Elokapinaan liittyviä rikosilmoituksia on viidessä vuodessa kirjattu noin tuhat – Poliisi: Ei tarvitse lakkauttaa Helsingin Sanomat. 9.1.2025. Viitattu 10.1.2025.
  26. ↑ Joukko Kemin sellutehdashanketta vastustavia aktivisteja häiritsi töihin pyrkiviä Metsä Groupin työntekijöitä Espoon Tapiolassa Helsingin Sanomat. 10.5.2019. Viitattu 7.10.2020.
  27. ↑ Fortum vastaa vihdoin Saksan hiilivoimalakohuun Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2020.
  28. ↑ Elokapina järjestää mielenilmauksen Oulussa keskiviikkona illalla: "Ei aiheuteta sen kummempaa hämminkiä" Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2020.
  29. ↑ Elokapina osoitti mieltä Sanomatalon sisällä levittämällä punaista nestettä lattialle ja ikkunoihin – poliisi valvoo moppausta Suomenmaa.fi. 1.3.2021. Viitattu 23.4.2021.
  30. ↑ Mielenosoitukset | Elokapinaliike vaati Sanomatalossa tiedotusvälineiltä kattavampaa uutisointia ilmastokriisistä Helsingin Sanomat. 1.3.2021. Viitattu 23.4.2021.
  31. ↑ Elokapinan jäsenet sotkivat itseään verenkaltaiseen nesteeseen Sanomatalossa – kaikkia sotkuja ei ole saatu siivottua, poliisi kirjaa tapahtumasta rikosilmoituksen mtvuutiset.fi. 1.3.2021. Viitattu 23.4.2021.
  32. ↑ Poliisi: Elokapinalla mielenilmaus Sanomatalon sisällä, sisätiloja sotkettu Ilta-Sanomat. 1.3.2021. Viitattu 23.4.2021.
  33. ↑ Elokapina sotkenut paikkoja Sanomatalossa – poliisi uhkasi puuttua mielenilmaukseen www.iltalehti.fi. Viitattu 23.4.2021.
  34. ↑ {Elokapinan mielenosoitus Valtio­neuvoston linnan luona päättynyt, poliisi otti kiinni 51 ihmistä Helsingin Sanomat. 8.10.2021.
  35. ↑ Poliisin mukaan presidentti ja ministerit ohjattiin ulos Valtioneuvoston linnasta vaihtoehtoisten reittien kautta – Niinistö, Andersson ja Saarikko kiistävät Yle Uutiset. 10.10.2021.
  36. 1 2 12 päivää syömättä: Elokapina-ilmastoliikkeessä petyttiin, kun hallitus ei reagoinut mielenilmaisijoiden hätähuutoon Yle Uutiset. Viitattu 7.10.2020.
  37. 1 2 3 Aktivistit olivat syömättä 12 päivää ympäristön puolesta Helsingin Sanomat. 21.8.2020. Viitattu 7.10.2020.
  38. ↑ Hirvasnoro, Kai: Elokapinan nälkälakko sai nimekkäitä tukijoita, mukana kaksi vasemmistoliiton kansanedustajaa Kansan Uutiset. 20.8.2020. Viitattu 7.10.2020.
  39. ↑ Kolme ihmistä aloitti syömälakon Helsingin keskustassa iltalehti.fi. Viitattu 7.10.2020.
  40. ↑ Tikkala, Hannu: Ympäristöjärjestö yritti pysäyttää loistoristeilijän lähdön Helsingin Länsisatamassa Yle Uutiset. Viitattu 6.10.2020.
  41. ↑ Radikaali ilmastoliike uskoo, että asenteiden muuttamiseen tarvitaan kansalaistottelemattomuutta Helsingin Sanomat. 30.10.2019. Viitattu 7.10.2020.
  42. 1 2 Oikeudenkäynnit | Elokapinan aktivisteille sakkoja – Meloivat ison risteilijän viereen Helsingin edustalla Helsingin Sanomat. 7.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  43. ↑ Ilmastomielenilmaus pysäytti Kaivokadun liikenteen Helsingin keskustassa Helsingin Sanomat. 15.4.2019. Viitattu 7.10.2020.
  44. 1 2 3 4 5 Kirsi, Katri & Rautio, Marjatta: Poliisihallitus mielenosoittajien sumuttamisesta: Emme havainneet lainvastaista käytöstä poliisin puolelta Yle Uutiset. 8.10.2020. Yleisradio. Viitattu 9.10.2020.
  45. ↑ Poliisi käytti pippurisumutetta Elokapinan väkivallattomiin mielenosoittajiin Elokapina, Extinction Rebellion Finland. Arkistoitu 5.10.2020. Viitattu 6.10.2020.
  46. 1 2 Paastela, Kaisa: Apulaispoliisipäällikön mukaan sumutteen käytöstä varoitettiin etukäteen Helsingin Uutiset. 5.10.2020. Viitattu 5.10.2020.
  47. 1 2 Paastela, Kaisa: Poliisin toiminta Kaisaniemessä selvitetään Helsingin Uutiset. 5.10.2020. Viitattu 5.10.2020.
  48. ↑ Ikävalko, Kari ja Stenroos, Maria: Kaikki Helsingin ilmastomielenosoituksessa kiinni otetut vapautettu Yle Uutiset. 3.10.2020. Yleisradio. Viitattu 5.10.2020.
  49. ↑ Kiviranta, Varpu: Oikeusasiamies ei tutki vielä poliisin toimia Elokapina-mielenosoituksessa Yle Uutiset. 15.10.2020. Yleisradio. Viitattu 15.10.2020.
  50. ↑ Rimpiläinen, Tuomas: Elokapinan mielenosoituksessa sumutetuista 14 on tehnyt rikosilmoituksen poliisin toiminnasta Yle Uutiset. 9.10.2020. Yleisradio. Viitattu 9.10.2020.
  51. ↑ Kuukkanen, Tatu & Pitkäranta, Pilvi: Valtakunnansyyttäjä selvittää poliisin voimankäyttöä Elokapina-mielenilmauksessa – poliisin mukaan mielenosoittajia varoitettiin etukäteen kaasusumutteesta, tavoitteena oli väkijoukon hajottaminen Yle Uutiset. 5.10.2020. Yleisradio. Viitattu 6.10.2020.
  52. 1 2 3 Oksanen, Kimmo: Poliisihallituksen selvitys kaasusumutteen käytöstä mielenosoittajiin julki Helsingin Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 8.10.2020.
  53. 1 2 Niilola, Merja: Valtakunnansyyttäjä aloittaa tutkinnan poliisin voimankäytöstä Elokapina-mielenilmaisussa Yle Uutiset. 14.10.2020. Yleisradio. Viitattu 15.10.2020.
  54. ↑ Salminen, Solmu: Helsingin poliisia epäillään nyt Elokapina-aktivistien pahoinpitelystä Iltalehti. 8.12.2020. Viitattu 8.12.2020.
  55. 1 2 Kuokkanen, Katja: Seitsemän poliisia sai syytteet Elokapinan mielenosoittajien sumuttamisesta – ”Poliisi ylitti valtuutensa” Helsingin Sanomat. 3.6.2022. Viitattu 3.6.2022.
  56. ↑ Elokapinan mielenosoittajia vastaan käytettiin kaasusumutetta syksyllä 2020 – syytteet seitsemälle poliisille demokraatti.fi. 3.6.2022. Viitattu 4.6.2022.
  57. 1 2 3 4 Paananen, Veera & Sajari, Petri: Poliisi käytti kaasusumutinta mielenosoittajiin, oikeusoppineet vaativat selvitystä Helsingin Sanomat. 4.10.2020. Viitattu 9.10.2020.
  58. 1 2 Pitkäranta, Pilvi: Rikosoikeuden professori: Liikenteellinen haitta kevyt peruste voimankäytölle, poliisi saattoi sortua ylilyöntiin Yle Uutiset. 5.10.2020. Yleisradio. Viitattu 6.10.2020.
  59. 1 2 3 Valkama, Heikki: Asiantuntija: Kaasusumuttimen käyttö rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan oli ylimitoitettua, poikkeaa poliisin aiemmasta linjasta Yle Uutiset. 4.10.2020. Yleisradio. Viitattu 6.10.2020.
  60. ↑ Saastamoinen, Anni: Ihmisoikeusprofessori: Sumutteen käyttö oli poliisilta väärin Iltalehti. 4.10.2020. Viitattu 9.10.2020.
  61. ↑ Helsingin poliisi perustelee kaasusumuttimen käyttöä mielenosoittajiin Helsingin Sanomat. 5.10.2020. Viitattu 9.10.2020.
  62. 1 2 Poliisikansanedustajat puolustavat poliisin kaasusumutteen käyttöä iltalehti.fi. Viitattu 9.10.2020.
  63. ↑ Kaasun käyttäminen istuvia mielenosoittajia vastaan kielii poliisin kyvyttömyydestä kohdata väkivallaton mielenilmaus Helsingin Sanomat. 8.10.2020. Viitattu 9.10.2020.
  64. ↑ Pippurisumutteen käyttö Elokapinan mielenosoituksessa tänään käräjillä – seitsemälle poliisille vaaditaan sakkoja Yle Uutiset. 21.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
  65. ↑ Mielenosoittajien kaasuttamisesta tuomio tilannetta johtaneelle poliisille – kuuden poliisin syytteet hylättiin Yle Uutiset. 21.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
  66. ↑ Elokapina-tuomio osoittaa poliisin toimivan systemaattisesti väärin mielenosoitusoikeutta rajoittaessaan, sanoo valtiosääntöoikeuden dosentti Keskisuomalainen. 21.6.2023. Viitattu 26.6.2023.
  67. ↑ STT: Elokapinan mielenosoittajat istuivat kadulla Helsingissä, Tampereella ja Joensuussa Aamuposti. 23.4.2021. Viitattu 23.4.2021.
  68. ↑ Poliisi poisti Elokapinan mielenosoittajia ajoradoilta Helsingissä ja Tampereella – neljälle sakot mtvuutiset.fi. 20.4.2021. Viitattu 23.4.2021.
  69. ↑ Elokapinalla tänään mielenilmauksia Helsingin keskustassa – mielenosoittajat tulevat istumaan ajoväylillä mtvuutiset.fi. 20.4.2021. Viitattu 23.4.2021.
  70. ↑ Mielenilmaukset | Poliisi on ottanut kiinni kuusi Elokapinan mielenosoittajaa, istuivat Helsingissä ajoväylillä osoittamassa mieltä hallituksen ilmastotoimista Helsingin Sanomat. 23.4.2021. Viitattu 23.4.2021.
  71. ↑ Elokapina osoittaa mieltään Mannerheimintiellä – tie on poikki Ilta-Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  72. ↑ Lehtinen, Toni: Vaativatko kaduilla istuvat mielenosoittajat mahdottomuuksia? Asiantuntija kommentoi Elokapina-liikkeen vaatimuksia Helsingin Sanomat. 22.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  73. ↑ Elokapinan mielenosoittajat ovat pystyttäneet uuden tiesulun Unioninkadulle Helsingin Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  74. ↑ Havula, Pipsa: Elokapinan mielenosoittajat taipuivat poliisin pyyntöön – siirtyivät Mannerheimintieltä Unioninkadulle Ilta-Sanomat. 18.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  75. ↑ Incoronato, Katja: Elokapina palasi Mannerheimintielle - Poliisi on ottanut mielenosoittajia kiinni Uusi Suomi. 20.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  76. 1 2 Harju, Inkeri & Ilkka, Ilmo: Poliisi puuttui sunnuntaina Elokapinan mielenosoituksiin, kaikille yli sadalle kiinniotetulle vaaditaan sakkorangaistusta Helsingin Sanomat. 20.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  77. 1 2 Rusk, Lukas: Elokapina-aktivist blev nekad medicin i häktet, och larmknappen fungerade inte: "Det är inte polisens uppgift att bestraffa" Svenska Yle. 22.6.2021. Yleisradio. Viitattu 23.6.2021. (ruotsiksi)
  78. ↑ Kalin, Onni: Elokapinan mielenosoittajat kertovat epäasiallisesta kohtelusta putkayönä – Poliisi: "Ei säilöönottotilassa ole hotellitason majoitusta" Yle Uutiset. Viitattu 23.6.2021.
  79. 1 2 Salomaa, Marja: Elokapinan mielenosoittajat jatkavat Senaatintorilla – alueelle pystytettiin telttoja, illaksi järjestettiin ohjelmaa Helsingin Sanomat. 21.6.2021. Viitattu 23.6.2021.
  80. ↑ Keski-Heikkiä, Anni: Elokapina | Elokapina irtisanoutuu kuvasta, jossa Jussi Halla-aho poseeraa nuorten kanssa Pride-lipun edessä Helsingin Sanomat. 24.6.2021. Viitattu 24.6.2021.
  81. ↑ Nykänen, Riika: Elokapinan mielenosoituksesta sakko niskoittelusta 38 henkilölle Ilta-Sanomat. 16.8.2021. Viitattu 18.8.2021.
  82. ↑ Poliisi otti kiinni 51 Elokapinan mielenosoittajaa – Valtioneuvoston linnan sisäänkäynnin tukkineita epäillään törkeästä julkisrauhan rikkomisesta Yle Uutiset. 29.9.2021. Viitattu 10.8.2022.
  83. ↑ Elokapina ja Luonto-Liitto keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut Lopella Yle Uutiset. 18.5.2022. Viitattu 4.6.2022.
  84. ↑ Elokapinan Metsäkapina keskeytti Metsähallituksen hakkuut Lopella Kansan Uutiset. 18.5.2022. Viitattu 4.6.2022.
  85. ↑ Elokapina esti liikenteen Nesteen Porvoon jalostamolle – poliisi: tilanne rauhallinen, paikalla vajaa 100 mielenosoittajaa Yle Uutiset. 10.5.2022. Viitattu 9.6.2022.
  86. ↑ Näveri, Anna: Elokapina esti pääsyn turvatarkastukseen Helsinki-Vantaalla – Finavia: Tiedossa ei ole lennoilta poisjäämisiä Yle Uutiset. 7.5.2022. Yleisradio. Viitattu 9.6.2022.
  87. 1 2 Palkoaho, Milla & Aholainen, Saara: Elokapinan mielenosoituksessa otettiin kiinni 65 ihmistä, Mannerheimintien liikenne sujuu taas normaalisti Helsingin Sanomat. 6.5.2022. Viitattu 9.6.2022.
  88. ↑ Aspeslagh, Tiina & Näveri, Anna: Poliisi: Mannerheimintie auki molempiin suuntaan – Elokapina kertoo siirtyneensä Kolmen sepän patsaalle Yle Uutiset. 6.5.2022. Yleisradio. Viitattu 9.6.2022.
  89. ↑ Karvanen, Niko & Kaskinen, Miikka: Elokapina valtasi pätkän Mannerheimintietä – poliisi otti kiinni 65 henkilöä, joista 17 alaikäisiä Ilta-Sanomat. 6.5.2022. Viitattu 9.6.2022.
  90. 1 2 Ympäristöliike Elokapina aikoo järjestää rallikapinan Jyväskylässä MM-rallien aikaan – poliisille ei ole ilmoitettu tapahtumasta Yle Uutiset. 29.7.2022. Viitattu 9.8.2022.
  91. ↑ Jyväskylässä sattui välikohtaus Elokapinan ja vastamielenosoittajien kesken – vesipyssyillä ammuttiin ilmeisesti lietelantaa Yle Uutiset. 5.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
  92. ↑ Tällainen on Jyväskylän salainen natsikerho – johdossa rakennusyrittäjä Yle Uutiset. 24.4.2026. Viitattu 24.4.2026.
  93. ↑ Lietehyökkäystä Elokapinan mielenosoittajia vastaan perjantaina oli suunniteltu ennalta, kertoo poliisi – motiivi vielä selviteltävänä Etelä-Suomen Sanomat. 9.8.2022. Viitattu 9.8.2022.
  94. ↑ Poliisi otti kolme kiinni Elokapinan mielenosoituksessa UPM:n pääkonttorilla Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 26.6.2023.
  95. ↑ Ympäristöliike Elokapina protestoi Kouvolassa – ainakin 50 mielenosoittajaa tukki tiet UPM:n Kymin sellutehtaalle Yle Uutiset. 22.5.2023. Viitattu 26.6.2023.
  96. ↑ Elokapina tunkeutui yöllä työmaa-alueelle Viiankiaavalla: koeporaukset keskeytyivät pariksi tunniksi Yle Uutiset. 9.1.2024. Viitattu 18.2.2024.
  97. ↑ Elokapina ja Metsäliike pysäyttivät Viiankiaavan koeporaukset ja työmaaliikenteen viime yönä Yle Uutiset. 18.2.2024. Viitattu 18.2.2024.
  98. ↑ Elokapinan jälkipyykki jatkuu – viittä mielenosoittajaa epäillään rikoksista Ilta-Sanomat. 1.7.2024. Viitattu 26.9.2024.
  99. ↑ Tervonen, Tuukka: Eduskuntatalon töhriminen oli viesti valtionyhtiölle, joka hallitsee Ruotsin turvemarkkinoita – näin yritys vastaa Yle Uutiset. 25.9.2024. Viitattu 30.9.2024.
  100. ↑ Vaativatko kaduilla istuvat mielen­osoittajat mahdottomuuksia? Asian­tuntija kommentoi Elokapina-liikkeen vaatimuksia Helsingin Sanomat. 22.6.2021.
  101. ↑ Radikaali ilmasto­liike uskoo, että asenteiden muuttamiseen tarvitaan kansalais­tottelemattomuutta Helsingin Sanomat. 30.10.2019.
  102. ↑ Uutistausta: Väkivaltainen ilmastoliike on epätodennäköinen, mutta aktivistien toiminta voi radikalisoitua, kun päästövähennykset viipyvät Kirkko ja kaupunki. 9.11.2020.
  103. ↑ Elokapinallisten kaasuttaminen oli viimeinen pisara Ohisalon uhkailijalle – pitää sisäministeriä vastuullisena mielenosoittajien kohtelusta Suomen Uutiset. 18.11.2020.
  104. ↑ Ministeri Ohisalo oikeudessa: Kasvot aseen tähtäimessä ja lause "Nyt lähdetään metsästämään" olivat liikaa – syytetty uhkasi myös poliisia ja sisäministeriötä räjäyttämisellä Yle Uutiset. 17.11.2020.
  105. ↑ Sisäministeri Ohisaloon kohdistuneesta laittomasta uhkauksesta syyte – miehen sometilillä vihamielisiä kommentteja poliitikoista Yle Uutiset. Viitattu 5.12.2020.
  106. ↑ Leskinen, Markus: Elo­ka­pi­na osoitti miel­tään Oulussa hau­ta­jais­tun­nel­mis­sa – "On tehtävä eko­lo­gis­ta jäl­leen­ra­ken­nus­ta Kaleva. 7.10.2020. Kaleva Oy. Viitattu 28.6.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Elokapina&oldid=24170988”