Ero sivun ”Suomen sisällissodan vankileirit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Väliotsikkoja ja laajennusta. |
Taulukko vankileireistä |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Suomen sisällissodan vankileirit''' olivat vuonna 1918 |
'''Suomen sisällissodan vankileirit''' olivat vuonna 1918 |
||
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] seurauksena perustettuja [[Vankileiri|vankileirejä]], joille sodan loppuvaiheesta lähtien koottiin antautuneita [[punakaarti]]en taistelijoita sekä muita punaisten toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä. Leirit olivat sodan voittaneen osapuolen [[Valkoiset|valkoisten]] perustamia, punaiset säilyttivät sodan aikana ottamiaan vankeja lähinnä hallussaan olleissa vankiloissa. |
[[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] seurauksena perustettuja [[Vankileiri|vankileirejä]], joille sodan loppuvaiheesta lähtien koottiin antautuneita [[punakaarti]]en taistelijoita sekä muita punaisten toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä. Leirit olivat sodan voittaneen osapuolen [[Valkoiset|valkoisten]] perustamia, punaiset säilyttivät sodan aikana ottamiaan vankeja lähinnä hallussaan olleissa vankiloissa. Sisällissodan aikaisia vankileirejä on kutsuttu myös [[Keskitysleiri|keskitysleireiksi]]. |
||
Pääosa vankileireistä oli toiminnassa huhti-toukokuusta 1918 samana syksynä tapahtuneeseen punaisten joukkovapautukseen saakka. Tämän jälkeen jatkaneet leirit suljettiin vuoden 1920 loppuun mennessä ja jäljellä olevat vangit keskitettiin [[Tammisaaren pakkotyölaitos|Tammisaaren pakkotyölaitokseen]]. Yhteensä Suomen vankileireillä oli yli 80 000 vankia. Heistä kuoli eri syistä arviolta 12 000 – 14 000.<ref name=sk>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/Kadotetun%20j%C3%A4rjen%20kes%C3%A4%201918%20(SK%203707).pdf | Nimeke = Kadotetun järjen kesä 1918 | Ajankohta = 37/2007 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti | Viitattu = 15.2.2014 }}</ref> |
Pääosa vankileireistä oli toiminnassa huhti-toukokuusta 1918 samana syksynä tapahtuneeseen punaisten joukkovapautukseen saakka. Tämän jälkeen jatkaneet leirit suljettiin vuoden 1920 loppuun mennessä ja jäljellä olevat vangit keskitettiin [[Tammisaaren pakkotyölaitos|Tammisaaren pakkotyölaitokseen]]. Yhteensä Suomen vankileireillä oli yli 80 000 vankia. Heistä kuoli eri syistä arviolta 12 000 – 14 000.<ref name=sk>{{Verkkoviite | Osoite = http://suomenkuvalehti.fi/wp-content/uploads/sk/files/vanhat/library/attachments/Kadotetun%20j%C3%A4rjen%20kes%C3%A4%201918%20(SK%203707).pdf | Nimeke = Kadotetun järjen kesä 1918 | Ajankohta = 37/2007 | Julkaisija = Suomen Kuvalehti | Viitattu = 15.2.2014 }}</ref> |
||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
Sisällissota ja vankeus olivat monin paikoin estäneet maanviljelyksen, jonka takia maassa oli ankara elintarvikepula, mikä näkyi erityisesti vankileireillä. Kehnon ravinnon vuoksi vankileirien kuolleisuus nousi korkeaksi. Hätää lisäsi voittajien kostomentaliteetti, viha ja välinpitämättömyys. Monista punavangeista myös tuntui, että heidän omat johtajansa olivat pettäneet joukkonsa paetessaan [[Neuvosto-Venäjä|Venäjälle]].<ref name=paavo/> |
Sisällissota ja vankeus olivat monin paikoin estäneet maanviljelyksen, jonka takia maassa oli ankara elintarvikepula, mikä näkyi erityisesti vankileireillä. Kehnon ravinnon vuoksi vankileirien kuolleisuus nousi korkeaksi. Hätää lisäsi voittajien kostomentaliteetti, viha ja välinpitämättömyys. Monista punavangeista myös tuntui, että heidän omat johtajansa olivat pettäneet joukkonsa paetessaan [[Neuvosto-Venäjä|Venäjälle]].<ref name=paavo/> |
||
Vankien olosuhteet heikkenivät nopeasti ruokavarantojen loputtua toukokuussa. Seurauksena oli tuhansien punavankien kuolema aliravitsemuksen ja kulkutautien, kuten [[Isorokko|isorokon]] ja [[Espanjantauti|espanjantaudin]] seurauksena. Kesäkuussa kuoli 2 900, heinäkuussa 5 000, elokuussa 2 200 ja syyskuussa 1 000. [[Tammisaaren vankileiri|Tammisaaren vankileirillä]] kuolleisuus oli 34 %, kun muilla leireillä se oli 5 - 20 %. Kaikkiaan punavankeja kuoli noin 11 000 – 12 000. Kuolleet haudattiin yleensä joukkohautoihin leirien lähelle, muita joitakin vainaja annettiin myös omaisille haudattaviksi kotiseuduilleen.<ref name=paavo>Paavolainen|1971, Manninen,1992–1993, Eerola, Eerola,1998, Westerlund, 2004, Linnanmäki, 2005</ref> |
Vankien olosuhteet heikkenivät nopeasti ruokavarantojen loputtua toukokuussa. Seurauksena oli tuhansien punavankien kuolema aliravitsemuksen ja kulkutautien, kuten [[Isorokko|isorokon]] ja [[Espanjantauti|espanjantaudin]] seurauksena. Kesäkuussa kuoli 2 900, heinäkuussa 5 000, elokuussa 2 200 ja syyskuussa 1 000. [[Tammisaaren vankileiri|Tammisaaren vankileirillä]] kuolleisuus oli 34 %, kun muilla leireillä se oli 5 - 20 %. Kaikkiaan punavankeja kuoli noin 11 000 – 12 000. Kuolleet haudattiin yleensä joukkohautoihin leirien lähelle, muita joitakin vainaja annettiin myös omaisille haudattaviksi kotiseuduilleen.<ref name=paavo>Paavolainen|1971, Manninen,1992–1993, Eerola, Eerola,1998, Westerlund, 2004, Linnanmäki, 2005</ref> |
||
== Sisällissodan vankileirejä == |
|||
Leirien vankimäärän lähteenä on [[Jaakko Paavolainen|Jaakko Paavolaisen]] teos ''Vankileirit Suomessa 1918'' (1971) ja kuolleiden määrän lähteenä [[Suomen sotasurmat|Suomen sotasurmat 1914–1922]] -tietokanta, ellei toisin ole viitattu. Yhteensä vankileirejä toimi enimmilläään 64, joista vangit keskitettiin kesän 1918 aikana 13 leirille.<ref>[http://suomenhistoriaa.blogspot.fi/2008/11/punavankileirit-suomalainen-murhenytelm.html Punavankileirit – suomalainen murhenäytelmä 1918] Suomen historia, 21.11.2008. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
{| border="1" cellpadding="1" cellspacing="0" style="font-size: 85%; border: gray solid 1px; border-collapse: collapse; text-align: middle;" |
|||
! Leirin nimi |
|||
! Paikkakunta <br> (nykyinen) |
|||
! Toiminta-aika |
|||
! Arvioitu vankien <br> määrä <ref>Paavolainen, Jaakko: "Vankileirit Suomessa 1918", s. 111. Tammi 1971. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
! Arvioitu kuolleiden <br> määrä <ref>[http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/results Surmansa saaneiden nimiluetteloita] Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokanta. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
! Huom. |
|||
|- |
|||
| [[Tammisaaren vankileiri]] |
|||
| [[Raasepori]] |
|||
| toukokuu 1918 – syksy 1923 |
|||
| align="center" | 8 689 |
|||
| align="center" | 2 997 |
|||
| muutettiin pakkotyölaitokseksi, joka toimi vuoteen 1940 |
|||
|- |
|||
| [[Hämeenlinnan vankileiri]] |
|||
| [[Hämeenlinna]] |
|||
| huhtikuu – syyskuu 1918 |
|||
| align="center" | 11 482 |
|||
| align="center" | 2 464 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Tampereen vankileiri]] |
|||
| [[Helsinki]] |
|||
| 6. huhtikuuta 1918 – alkuvuosi 1919 |
|||
| align="center" | n. 10 000<ref name=verkko/> |
|||
| align="center" | n. 1 228<ref name=verkko>{{Verkkoviite | Osoite = http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_1998/8.toukokuu/TRE1898.HTM | Nimeke = Tampereen vankileiriä muistetaan – Suomi oli 1918 vankileirien saaristo | Ajankohta = 8.5.1998 | Julkaisija = Verkkouutiset | Viitattu = 14.2.2014 }}</ref>–1 362 |
|||
| tunnetaan myös nimellä Kalevankankaan vankileiri |
|||
|- |
|||
| [[Hennalan vankileiri]] |
|||
| [[Lahti]] |
|||
| toukokuu 1918 – 1. lokakuuta 1919 |
|||
| align="center" | n. 10 900 |
|||
| align="center" | 1 187 |
|||
| toukokuun alussa Lahdessa toimi n. 22 000 vangin keskitysleiri "[[Fellmanin pelto]]" |
|||
|- |
|||
| [[Suomenlinnan vankileiri]] |
|||
| [[Helsinki]] |
|||
| 12.–13. huhtikuuta 1918 – 14. maaliskuuta 1919 |
|||
| align="center" | n. 10 000<ref name=helsinki>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Helsinki%27 Punaisten muistomerkit Helsingissä] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| align="center" | n. 1 100<ref name=jarmo>[http://www.jarmonieminen.fi/?page_id=93 Nieminen, Jarmo: "Santahamina 1918, OSA XI"] Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| osa Helsingin vankileiriä, joka käsitti myös Isosaaren ja Santahaminan vankileirit |
|||
|- |
|||
| [[Riihimäen vankileiri]] |
|||
| [[Riihimäki]] |
|||
| toukokuu 1918 – lokakuu 1918 |
|||
| align="center" | 8 495 |
|||
| align="center" | 981 |
|||
| muutettiin pakkotyölaitokseksi, joka suljettiin 1921 |
|||
|- |
|||
| [[Lappeenrannan vankileiri]] |
|||
| [[Lappeenranta]] |
|||
| 26. huhtikuuta – 15. syyskuuta 1918 |
|||
| align="center" | n. 3 000 |
|||
| align="center" | 692 |
|||
| aloitti toimintansa virallisesti 13. toukokuuta 1918 |
|||
|- |
|||
| [[Viipurin vankileiri]] |
|||
| [[Viipuri]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 10 350 |
|||
| align="center" | 834 |
|||
| muodostui neljästä alaleiristä ([[Markovilla]], [[Viipurin keskuskasarmi|Keskuskasarmi]], [[Viipurin paraatikenttä|Paraatikenttä]] ja [[Keisarinkatu]]) |
|||
|- |
|||
| [[Kuopion vankileiri]] |
|||
| [[Helsinki]] |
|||
| huhtikuu – syyskuu 1918 |
|||
| align="center" | 2 639 |
|||
| align="center" | 476 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Isosaaren vankileiri]] |
|||
| [[Helsinki]] |
|||
| 15. toukokuuta – 15. syyskuuta 1918 |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | n. 336<ref name=helsinki/>–360<ref>[http://issuu.com/marsk1/docs/reservinsanomat_2012_8_web/17 Vuorinen, Anu: "Isosaari – Kappale sotahistoriaa 1700- ja 1800-luvuilta] Helsingin Reservin Sanomat 8/2012, s. 16–17. Viitattu 13.2.2014.</ref> |
|||
| toimi Suomenlinnan alaisuudessa osana Helsingin vankileiriä |
|||
|- |
|||
| [[Turun vankileiri]] |
|||
| [[Turku]] |
|||
| huhtikuu 1918 – heinäkuu 1919 |
|||
| align="center" | 3 300 |
|||
| align="center" | 176 |
|||
| tunnetaan myös nimellä Sirkkalan vankileiri |
|||
|- |
|||
| [[Uudenkaarlepyyn vankileiri]] |
|||
| [[Uusikaarlepyy]] |
|||
| 2. helmikuuta – 4. kesäkuuta 1918<ref name=wester>Westerlund, Lars: "Uudenkaarlepyyn vankileirin satakunta venäläissurmaa", s. 21–50. Teoksessa "Venäläissurmat Suomessa 1914–1922, Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22", Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2004. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| align="center" | 1 938<ref name=wester/> |
|||
| align="center" | 146<ref name=wester/> |
|||
| vankeina useita eri kansallisuuksia edustaneita Venäjän armeijan sotilaita |
|||
|- |
|||
| [[Raahen vankileiri]] |
|||
| [[Raahe]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 772 |
|||
| align="center" | 139 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Oulun vankileiri]] |
|||
| [[Oulu]] |
|||
| 20. maaliskuuta – heinäkuu 1918<ref name=ala/> |
|||
| align="center" | 1 103<ref name=ala>Ala-Häivälä, Kai: "Vankina valkoisten – Oulun vankileiri 1918", s. 29. Suomen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston historian laitos, 2000. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| align="center" | 46 |
|||
| tunnetaan myös nimellä Raatin vankileiri |
|||
|- |
|||
| [[Sortavalan vankileiri]] |
|||
| [[Sortavala]] |
|||
| |
|||
| align="center" | yli 800 |
|||
| align="center" | 23 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Outokummun vankileiri]] |
|||
| [[Outokumpu]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 19–60<ref>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Outokumpu%27 Punaisten muistomerkit Outokummussa] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Vaasan vankileiri]] |
|||
| [[Vaasa]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 924 |
|||
| align="center" | 15 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Santahaminan vankileiri]] |
|||
| [[Helsinki]] |
|||
| huhtikuu – syyskuu 1918 |
|||
| n. 2 000 miesvankia (huhti–toukokuu) <br> n. 1 000 naisvankia (kesä–syyskuu)<ref name=ilta>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltalehti.fi/uutiset/2012091616081104_uu.shtml | Nimeke = Kiista Santahaminan kohtalosta ei laannu | Ajankohta = 16.9.2012 | Julkaisija = Iltalehti | Viitattu = 16.2.2014 }}</ref> |
|||
| align="center" | 13<ref name=jarmo/> |
|||
| toimi Suomenlinnan alaisuudessa osana Helsingin vankileiriä |
|||
|- |
|||
| [[Toijalan vankileiri]] |
|||
| [[Akaa]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 556 |
|||
| align="center" | 13 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Närpiön vankileiri]] |
|||
| [[Närpiö]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 12 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Vuoksenniskan vankileiri]] |
|||
| [[Imatra]] |
|||
| 8. huhtikuuta – 12. kesäkuuta 1918<ref name=uutis>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uutisvuoksi.fi/Teemat---Viikonvaihde/2008/05/17/Vuoksenniskan+vankileirin+historia+t%E4smentyy+pienist%E4+palasista/200855305366/61 | Nimeke = Vuoksenniskan vankileirin historia täsmentyy pienistä palasista | Ajankohta = 17.5.2008 | Julkaisija = Uutisvuoksi | Viitattu = 14.2.2014 }}</ref> |
|||
| align="center" | n. 165<ref name=uutis/> |
|||
| align="center" | 12<ref>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Imatra%27 Punaisten muistomerkit Imatralla] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Mikkelin vankileiri]] |
|||
| [[Mikkeli]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 778 |
|||
| align="center" | 11 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Sukevan vankisiirtola]] |
|||
| [[Sonkajärvi]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 8 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Kokkolan vankileiri]] |
|||
| [[Kokkola]] |
|||
| 28. tammikuuta 1918 – ?<ref name=kokkola/> |
|||
| align="center" | yli 1 000<ref name=kokkola>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Kokkola%27 Punaisten muistomerkit Kokkolassa] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| align="center" | 6 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Haminan vankileiri]] |
|||
| [[Hamina]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 4 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Ilmajoen vankisiirtola]] |
|||
| [[Ilmajoki]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 4 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Kruunupyyn vankileiri]] |
|||
| [[Kruunupyy]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 4 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Jyväskylän vankileiri]] |
|||
| [[Jyväskylä]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 312 |
|||
| align="center" | 3 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Kouvolan vankileiri]] |
|||
| [[Kouvola]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 3 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Loviisan työsiirtola]] |
|||
| [[Loviisa]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 92 |
|||
| align="center" | 3 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Porin vankileiri]] |
|||
| [[Pori]] |
|||
| |
|||
| align="center" | n. 700 |
|||
| align="center" | 3 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Forssan vankileiri]] |
|||
| [[Forssa]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 2 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Pieksämäen vankileiri]] |
|||
| [[Pieksämäki]] |
|||
| 10. huhtikuuta – 9. kesäkuuta 1918<ref name=pieksa>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta=%27Pieks%E4m%E4ki%27 Punaisten muistomerkit Pieksämäellä] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.</ref> |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 2–14<ref name=pieksa/> |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Haapamäen vankileiri]] |
|||
| [[Keuruu]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Herralan vankileiri]] |
|||
| [[Hollola]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Keuruun vankileiri]] |
|||
| [[Keuruu]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Luvian vankileiri]] |
|||
| [[Luvia]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Savitaipaleen vankileiri]] |
|||
| [[Savitaipale]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Savonlinnan vankileiri]] |
|||
| [[Savonlinna]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 242 |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Tornion vankileiri]] |
|||
| [[Tornio]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 124 |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Valamon vankileiri]] |
|||
| [[Sortavala]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Vesangan vankileiri]] |
|||
| [[Jyväskylä]] |
|||
| |
|||
| align="center" | |
|||
| align="center" | 1 |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Rauman vankileiri]] |
|||
| [[Rauma]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 212 |
|||
| align="center" | |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Seinäjoen vankileiri]] |
|||
| [[Seinäjoki]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 120 |
|||
| align="center" | |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Kemin vankileiri]] |
|||
| [[Kemi]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 69 |
|||
| align="center" | |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Artjärven vankileiri]] |
|||
| [[Orimattila]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 67 |
|||
| align="center" | |
|||
| |
|||
|- |
|||
| [[Nurmijärven vankileiri]] |
|||
| [[Nurmijärvi]] |
|||
| |
|||
| align="center" | 50 |
|||
| align="center" | |
|||
| |
|||
|} |
|||
==Viitteet== |
==Viitteet== |
||
Versio 16. helmikuuta 2014 kello 06.53
Suomen sisällissodan vankileirit olivat vuonna 1918 Suomen sisällissodan seurauksena perustettuja vankileirejä, joille sodan loppuvaiheesta lähtien koottiin antautuneita punakaartien taistelijoita sekä muita punaisten toiminnassa mukana olleita tai siitä epäiltyjä. Leirit olivat sodan voittaneen osapuolen valkoisten perustamia, punaiset säilyttivät sodan aikana ottamiaan vankeja lähinnä hallussaan olleissa vankiloissa. Sisällissodan aikaisia vankileirejä on kutsuttu myös keskitysleireiksi.
Pääosa vankileireistä oli toiminnassa huhti-toukokuusta 1918 samana syksynä tapahtuneeseen punaisten joukkovapautukseen saakka. Tämän jälkeen jatkaneet leirit suljettiin vuoden 1920 loppuun mennessä ja jäljellä olevat vangit keskitettiin Tammisaaren pakkotyölaitokseen. Yhteensä Suomen vankileireillä oli yli 80 000 vankia. Heistä kuoli eri syistä arviolta 12 000 – 14 000.[1]
Vankileirien perustaminen
Vangittuja punaisia oli jo maaliskuun 1918 alusta lähtien ollut eri puolilla maata valkoisten hallitsemilla alueilla noin 4 000.[1] Huhti-toukokuun aikana Svinhufvudin hallituksen joukot saivat saksalaisten avustamina vangeiksi noin 80 000 punakaartilaista sodan loppuessa. Kiinni otettiin varsinaisten aseistettujen taistelijoiden lisäksi myös muita punaisten puolella toimineita siviilejä sekä työväenliikkeen aktiiveja. Joitakin tuhansia vankeja, pääosin äitejä pienine lapsineen vapautettiin heti. Esimerkiksi Lahdessa sijainneelle niin sanotulle "Fellmanin pellolle" oli toukokuun alkupäivinä koottu noin 22 000 antautunutta punaista ja kohti itää pyrkinyttä pakolaista, joista osa päästettiin lähtemään runsaan viikon kuluttua.[2]
Valkoisen armeijan ylipäällikkö Gustaf Mannerheim antoi määräyksen jäljelle jääneiden 74 000 – 76 000 vangin sijoittamisesta vankileireihin, joista ensimmäisiä oli alettu muodostamaan jo huhtikuussa. Tarkoituksena oli tutkia kaikki sisällissotaan osallistuneet punaiset ja langettaa heille tuomiot oikeudenkäyntien jälkeen.[1] Vankileirejä oli kesäkuun alussa 26,[3] joiden lisäksi toimi lyhtyaikaisesti jopa 50–60 pienempää pidätyskeskusta.[4] Kesän aikana vangit keskitettiin 13 leirille,[1] joista suurimpia olivat Hämeenlinna, Hennala, Tampere, Tammisaari, Riihimäki, Suomenlinna ja Viipuri.[3]
Tuomioistuimet
Tuomioita vankileireillä jakoivat aluksi valkoisten perustamat kenttöäoikeudet, jotka toimivat usein täysin mielivaltaisesti. Niiden toimintaa ohjasi lähinnä kostonhimo ja tuomioita jaettiin epämääräisten ilmiantojen perusteella. Isännät ja tehtaanjohtajat saattoivat käydä leireillä määräämässä kenet ammutaan ja samalla vapauttaa hyvinä pitämiään työmiehiä, joita he tarvitsivat. Teloitettuja oli yhteensä satoja. "Laki maanpetostuomioistuimesta" syntyi 29. toukokuuta pitkän kädenväännön jälkeen valkoisen armeijan ja senaatin välillä, jonka jälkeen perustettiin valtiorikosoikeus. Se tarvitsi käyttöönsä yli 1 000 lakimiestä, eli käytännössä kaikki suomalaiset juristit.[1]
Valtiorikosoikeuden tuomioistuimet saatiin lopulta kokoon 18. kesäkuuta 1918, mutta niidenkään toiminta ei vastannut puolueetonta lainkäyttöä. Noin 70 000 punavankia todettiin syyllisiksi muun muassa valtio- ja maanpetokseen sekä murhiin, ryöstöihin ja tuhopolttoihin. Vaikka kapinasta katkeroituneiden valkoisten keskuudessa esiintyi edelleen kostomentaliteettia, saivat syytetyt valtiorikosoikeudelta enimmäkseen ehdonalaisia tuomioita. Kuolemaan tuomittiin 555 punavankia, mutta vain 113 teloitettiin, koska myös armahdusta oli mahdollista anoa. Osa vangituista todettiin syyttömiksi ja vapautettiin syytteistä. Osa todettiin myös kokonaan aiheettomasti pidätetyiksi.[5]
Armahdukset, vapautukset ja leirien sulkeminen
Noin 10 000 vankia armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Vielä tämän jälkeen noin 40 000 vangin tuomiot muutettiin ehdollisiksi ja heidät vapautettiin. Samalla suurin osa vankileireistä suljettin ja jäljelle jääneet jatkoivat toimintaansa pakkotyölaitoksina. Niihin jäi lopulta 6 100 punavankia.[6] Vuonna 1921, jolloin kansalaisuus palautettiin 40 000 entiselle punavangille, jäljellä oli enää 100 vankia. Väinö Tannerin sosialistihallitus armahti viimeiset Tammisaaren pakkotyölaitoksessa olleet 50 vankia vuonna 1927.[7]
Kalevi Sorsan I hallitus maksoi korvauksia vielä elossa oleville 11 600 entiselle punavangille vuonna 1973.[7]
Olosuhteet ja leireillä kuolleet
Sisällissota ja vankeus olivat monin paikoin estäneet maanviljelyksen, jonka takia maassa oli ankara elintarvikepula, mikä näkyi erityisesti vankileireillä. Kehnon ravinnon vuoksi vankileirien kuolleisuus nousi korkeaksi. Hätää lisäsi voittajien kostomentaliteetti, viha ja välinpitämättömyys. Monista punavangeista myös tuntui, että heidän omat johtajansa olivat pettäneet joukkonsa paetessaan Venäjälle.[8]
Vankien olosuhteet heikkenivät nopeasti ruokavarantojen loputtua toukokuussa. Seurauksena oli tuhansien punavankien kuolema aliravitsemuksen ja kulkutautien, kuten isorokon ja espanjantaudin seurauksena. Kesäkuussa kuoli 2 900, heinäkuussa 5 000, elokuussa 2 200 ja syyskuussa 1 000. Tammisaaren vankileirillä kuolleisuus oli 34 %, kun muilla leireillä se oli 5 - 20 %. Kaikkiaan punavankeja kuoli noin 11 000 – 12 000. Kuolleet haudattiin yleensä joukkohautoihin leirien lähelle, muita joitakin vainaja annettiin myös omaisille haudattaviksi kotiseuduilleen.[8]
Sisällissodan vankileirejä
Leirien vankimäärän lähteenä on Jaakko Paavolaisen teos Vankileirit Suomessa 1918 (1971) ja kuolleiden määrän lähteenä Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokanta, ellei toisin ole viitattu. Yhteensä vankileirejä toimi enimmilläään 64, joista vangit keskitettiin kesän 1918 aikana 13 leirille.[9]
| Leirin nimi | Paikkakunta (nykyinen) |
Toiminta-aika | Arvioitu vankien määrä [10] |
Arvioitu kuolleiden määrä [11] |
Huom. |
|---|---|---|---|---|---|
| Tammisaaren vankileiri | Raasepori | toukokuu 1918 – syksy 1923 | 8 689 | 2 997 | muutettiin pakkotyölaitokseksi, joka toimi vuoteen 1940 |
| Hämeenlinnan vankileiri | Hämeenlinna | huhtikuu – syyskuu 1918 | 11 482 | 2 464 | |
| Tampereen vankileiri | Helsinki | 6. huhtikuuta 1918 – alkuvuosi 1919 | n. 10 000[3] | n. 1 228[3]–1 362 | tunnetaan myös nimellä Kalevankankaan vankileiri |
| Hennalan vankileiri | Lahti | toukokuu 1918 – 1. lokakuuta 1919 | n. 10 900 | 1 187 | toukokuun alussa Lahdessa toimi n. 22 000 vangin keskitysleiri "Fellmanin pelto" |
| Suomenlinnan vankileiri | Helsinki | 12.–13. huhtikuuta 1918 – 14. maaliskuuta 1919 | n. 10 000[12] | n. 1 100[13] | osa Helsingin vankileiriä, joka käsitti myös Isosaaren ja Santahaminan vankileirit |
| Riihimäen vankileiri | Riihimäki | toukokuu 1918 – lokakuu 1918 | 8 495 | 981 | muutettiin pakkotyölaitokseksi, joka suljettiin 1921 |
| Lappeenrannan vankileiri | Lappeenranta | 26. huhtikuuta – 15. syyskuuta 1918 | n. 3 000 | 692 | aloitti toimintansa virallisesti 13. toukokuuta 1918 |
| Viipurin vankileiri | Viipuri | 10 350 | 834 | muodostui neljästä alaleiristä (Markovilla, Keskuskasarmi, Paraatikenttä ja Keisarinkatu) | |
| Kuopion vankileiri | Helsinki | huhtikuu – syyskuu 1918 | 2 639 | 476 | |
| Isosaaren vankileiri | Helsinki | 15. toukokuuta – 15. syyskuuta 1918 | n. 336[12]–360[14] | toimi Suomenlinnan alaisuudessa osana Helsingin vankileiriä | |
| Turun vankileiri | Turku | huhtikuu 1918 – heinäkuu 1919 | 3 300 | 176 | tunnetaan myös nimellä Sirkkalan vankileiri |
| Uudenkaarlepyyn vankileiri | Uusikaarlepyy | 2. helmikuuta – 4. kesäkuuta 1918[15] | 1 938[15] | 146[15] | vankeina useita eri kansallisuuksia edustaneita Venäjän armeijan sotilaita |
| Raahen vankileiri | Raahe | 772 | 139 | ||
| Oulun vankileiri | Oulu | 20. maaliskuuta – heinäkuu 1918[16] | 1 103[16] | 46 | tunnetaan myös nimellä Raatin vankileiri |
| Sortavalan vankileiri | Sortavala | yli 800 | 23 | ||
| Outokummun vankileiri | Outokumpu | 19–60[17] | |||
| Vaasan vankileiri | Vaasa | 924 | 15 | ||
| Santahaminan vankileiri | Helsinki | huhtikuu – syyskuu 1918 | n. 2 000 miesvankia (huhti–toukokuu) n. 1 000 naisvankia (kesä–syyskuu)[18] |
13[13] | toimi Suomenlinnan alaisuudessa osana Helsingin vankileiriä |
| Toijalan vankileiri | Akaa | 556 | 13 | ||
| Närpiön vankileiri | Närpiö | 12 | |||
| Vuoksenniskan vankileiri | Imatra | 8. huhtikuuta – 12. kesäkuuta 1918[4] | n. 165[4] | 12[19] | |
| Mikkelin vankileiri | Mikkeli | 778 | 11 | ||
| Sukevan vankisiirtola | Sonkajärvi | 8 | |||
| Kokkolan vankileiri | Kokkola | 28. tammikuuta 1918 – ?[20] | yli 1 000[20] | 6 | |
| Haminan vankileiri | Hamina | 4 | |||
| Ilmajoen vankisiirtola | Ilmajoki | 4 | |||
| Kruunupyyn vankileiri | Kruunupyy | 4 | |||
| Jyväskylän vankileiri | Jyväskylä | 312 | 3 | ||
| Kouvolan vankileiri | Kouvola | 3 | |||
| Loviisan työsiirtola | Loviisa | 92 | 3 | ||
| Porin vankileiri | Pori | n. 700 | 3 | ||
| Forssan vankileiri | Forssa | 2 | |||
| Pieksämäen vankileiri | Pieksämäki | 10. huhtikuuta – 9. kesäkuuta 1918[21] | 2–14[21] | ||
| Haapamäen vankileiri | Keuruu | 1 | |||
| Herralan vankileiri | Hollola | 1 | |||
| Keuruun vankileiri | Keuruu | 1 | |||
| Luvian vankileiri | Luvia | 1 | |||
| Savitaipaleen vankileiri | Savitaipale | 1 | |||
| Savonlinnan vankileiri | Savonlinna | 242 | 1 | ||
| Tornion vankileiri | Tornio | 124 | 1 | ||
| Valamon vankileiri | Sortavala | 1 | |||
| Vesangan vankileiri | Jyväskylä | 1 | |||
| Rauman vankileiri | Rauma | 212 | |||
| Seinäjoen vankileiri | Seinäjoki | 120 | |||
| Kemin vankileiri | Kemi | 69 | |||
| Artjärven vankileiri | Orimattila | 67 | |||
| Nurmijärven vankileiri | Nurmijärvi | 50 |
Viitteet
- ↑ a b c d e Kadotetun järjen kesä 1918 37/2007. Suomen Kuvalehti. Viitattu 15.2.2014.
- ↑ Fellmanin pelto 1918 Lahden kaupunginmuseo. Viitattu 12.2.2014.
- ↑ a b c d Tampereen vankileiriä muistetaan – Suomi oli 1918 vankileirien saaristo 8.5.1998. Verkkouutiset. Viitattu 15.2.2014. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”verkko” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ a b c Vuoksenniskan vankileirin historia täsmentyy pienistä palasista 17.5.2008. Uutisvuoksi. Viitattu 15.2.2014. Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; nimi ”uutis” on määritetty usean kerran eri sisällöillä - ↑ Paavolainen, 1971, Kekkonen, 1991, Keränen,1992, Jussila,Hentilä,Nevakivi,1999, Tikka, 2006, Uta.fi/Suomi80/Yhteiskunta/Valtiorikosoikeudet
- ↑ Jussila|Hentilä|Nevakivi, 1999
- ↑ a b Vuoden 1918 kronologia Työväen arkisto. Viitattu 23.10.2007.
- ↑ a b Paavolainen|1971, Manninen,1992–1993, Eerola, Eerola,1998, Westerlund, 2004, Linnanmäki, 2005
- ↑ Punavankileirit – suomalainen murhenäytelmä 1918 Suomen historia, 21.11.2008. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Paavolainen, Jaakko: "Vankileirit Suomessa 1918", s. 111. Tammi 1971. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Surmansa saaneiden nimiluetteloita Suomen sotasurmat 1914–1922 -tietokanta. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ a b Punaisten muistomerkit Helsingissä Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ a b Nieminen, Jarmo: "Santahamina 1918, OSA XI" Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Vuorinen, Anu: "Isosaari – Kappale sotahistoriaa 1700- ja 1800-luvuilta Helsingin Reservin Sanomat 8/2012, s. 16–17. Viitattu 13.2.2014.
- ↑ a b c Westerlund, Lars: "Uudenkaarlepyyn vankileirin satakunta venäläissurmaa", s. 21–50. Teoksessa "Venäläissurmat Suomessa 1914–1922, Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22", Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 2004. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ a b Ala-Häivälä, Kai: "Vankina valkoisten – Oulun vankileiri 1918", s. 29. Suomen historian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopiston historian laitos, 2000. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Punaisten muistomerkit Outokummussa Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Kiista Santahaminan kohtalosta ei laannu 16.9.2012. Iltalehti. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ Punaisten muistomerkit Imatralla Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ a b Punaisten muistomerkit Kokkolassa Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ a b Punaisten muistomerkit Pieksämäellä Työväenmuseo Werstas. Viitattu 16.2.2014.