Uudestisyntyminen (kristinusko)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kristillistä uudestisyntymistä uskossa. Sitä ei tule sekoittaa jälleensyntymiseen.

Uudestisyntyminen tarkoittaa protestanttisen kristinuskon teologiassa hengellistä uudestisyntymistä, kun ihminen ottaa vastaan Jeesuksen Messiaana ja vastaanottaa Pyhän Hengen. Termi on peräisin Johanneksen evankeliumista, jossa Jeesus sanoo: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa"[1].

Termiä käytetään erityisesti evankelikalismissa ja helluntailaisuudessa. Uudestisyntyminen liitetään joissakin kristinuskon opinsuunnissa kasteeseen, joka nähdään hengellisen uudestisyntymisen fyysisenä todistuksena. Läheskään kaikki kristinuskon opinsuunnat eivät kuitenkaan hyväksy tuollaista näkemystä uudestisyntymisen ja kasteen suhteesta. Esimerkiksi vanhoillislestadiolaiset uskovat hengellisen uudestisyntymisen tapahtuvan ainoastaan elävässä uskossa olevan uskovaisen (jossa on Pyhä Henki) julistaman synninpäästön kautta, joka perustuu "Herran Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön, Kristuksen ylösnousemukseen ja Kristuksen vanhurskauteen, sekä Kristuksen ylösnousemuksen voimaan ja Pyhän Hengen voimaan" (Synninpäästö on evankeliumin ydin). Hengellistä uudestaan syntymistä tarvitsevat hengellisesti kuolleet ihmiset eli "epäuskoiset", saadakseen synnit anteeksi ja osallisuuden Kristuksen vanhurskaudesta ja taivaskelpoisuuden ja Pyhänhengen ja Jumalan lapseuden ja hengen uudistuksen ja pyhityksen.

Uudestisyntyminen liittyy näiden ryhmien mukaan myös pelastukseen. Se tarkoittaa siirtymistä pois tuomion alta Jumalan armoon. Uudestisyntyminen vaikuttaa sekä nykyiseen että tulevaan elämään. Nykyisessä elämässä ihmisen moraalinen elämä muuttuu, kun hän ryhtyy seuraamaan Jumalan tahtoa omassa elämässään. Uudestisyntymisessä kadotustuomio väistyy, ja ihminen pääsee tässä elämässä (armovaltakunta eli armontaivas maan päällä) ja myöhemmin myös tulevassa elämässään (kirkkauden valtakunta vanhurskasten levossa ja uusissa taivaissa ja uudessa maassa ("joissa vanhurskaus asuu")) osalliseksi Taivasten valtakunnasta.[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Professori Bart D. Ehrman sanoo, että Johanneksen evankeliumin sanat "uudestisyntymisestä" ovat ongelmallisia koska evankeliumin alkukielessä sanalla uudestisyntyminen on monta merkitystä. Toinen ongelmakohta tulee esille kun raamatunjakeita irroitetaan dialogista ja suuremmista kokonaisuuksista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Joh 3:3
  2. Uudestisyntyminen ja usko Suomen Vapaakirkko. Viitattu 2.1.2010.
Tämä kristinuskoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.