Ero sivun ”Laktoosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
| Rivi 32: | Rivi 32: | ||
== Terveysvaikutukset == |
== Terveysvaikutukset == |
||
Laktoosia sisältävän rasvaisen maidon nauttiminen kasvattaa suotuisana pidettyjen bifidobakteereiden määrää<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dairynutrition.ca/scientific-evidence/experts-summaries/gut-microbiota-and-milk-products-implications-for-health|nimeke=Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health {{!}} Dairy Nutrition|tekijä=Dairy Nutrition|julkaisu=www.dairynutrition.ca|viitattu=2020-02-27|ietf-kielikoodi=en-CA}}</ref>. |
Laktoosia sisältävän rasvaisen maidon nauttiminen kasvattaa suotuisana pidettyjen bifidobakteereiden määrää<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dairynutrition.ca/scientific-evidence/experts-summaries/gut-microbiota-and-milk-products-implications-for-health|nimeke=Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health {{!}} Dairy Nutrition|tekijä=Dairy Nutrition|julkaisu=www.dairynutrition.ca|viitattu=2020-02-27|ietf-kielikoodi=en-CA}}</ref>. Eläinkokeissa on kuitenkin havaittu, että maidon hajoamistuote D-galaktoosi aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Karl Michaëlsson, Alicja Wolk, Sophie Langenskiöld, Samar Basu, Eva Warensjö Lemming, Håkan Melhus|Otsikko=Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies|Julkaisu=BMJ|Ajankohta=2014-10-28|Numero=349|Pmid=25352269|Doi=10.1136/bmj.g6015|Issn=1756-1833|www=https://www.bmj.com/content/349/bmj.g6015|Kieli=en}}</ref>. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 29. lokakuuta 2020 kello 03.58
| Laktoosi | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C(C1C(C(C(C(O1)OC2C(OC(C(C2O)O)O)CO)O)O)O)O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C12H22O11 |
| Moolimassa | 342,3 g/mol |
| Sulamispiste | 202,8 °C |
| Kiehumispiste | 668,9 °C |
| Tiheys | 1,525 |
| Liukoisuus veteen | Veteen 216 g/l |
Laktoosi eli maitosokeri on nisäkkäiden maidossa esiintyvä hiilihydraatti. Sitä on esimerkiksi äidinmaidossa noin seitsemän prosenttia ja lehmänmaidossa 4,8 %.[1] Sana laktoosi tulee latinan maitoa tarkoittavasta lac-sanan obliikvivartalosta lact- ja sokereihin viittaavasta -oosi-päätteestä.
Laktoosi on disakkaridi, joka koostuu kahdesta happisillan yhdistämästä monosakkaridista: glukoosista ja galaktoosista. Laktoosin empiirinen kaava on C12H22O11, moolimassa 342,3 g/mol ja CAS-numero 63-42-3.
Laktoosin muodostuminen elimistössä
Laktoosi muodostuu glukoosin ja galaktoosin sitoutuessa toisiinsa beeta-1-4-glykosidisidoksella.[2] Laktoosin muodostumista tapahtuu elimistössä ainoastaan maitorauhasen epiteelisoluissa. Maitorauhasen epiteelisoluissa laktoosi muodostetaan glukoosista Golgin laitteissa, joissa laktoosi myös pakataan kuljetusvesikkeleihin, joiden avulla laktoosi siirretään solujen ulkopuolelle.
Laktaasi
Käsittelemättömässä raakamaidossa on laktaasientsyymiä, joka pilkkoo laktoosin ja auttaa sokerien imeytymisessä[3]tarvitaan parempi lähde.
Nuorilla nisäkkäillä laktaasiksi kutsuttu entsyymi hajottaa laktoosin takaisin monosakkarideiksi, jolloin se voi imeytyä elimistöön. Tavallisesti laktaasin eritys lakkaa poikasten kasvaessa, eikä niiden elimistö voi enää sulattaa laktoosia. Tämä on mahdollisesti evoluution aikaansaama pakote poikasten vieroittamiseksi.lähde?
Laktaasin häviäminen on tavallista myös ihmisillä. Kuitenkin joillain ihmisryhmillä (erityisesti Pohjois-Euroopassa ja Lähi-idässä) ilmenee mutaatio, jonka vuoksi entsyymin eritys ei lakkaa aikuisiällä ja maitotuotteet voivat muodostaa suuren osan heidän ruokavaliostaan. Näyttäisi siltä, että vuosituhansia jatkunut maanviljely ja lampaiden, karjan ja vuohien lypsäminen näillä alueilla on aiheuttanut sopeutumisen maitopitoiseen ruokavalioon. Suomalaisista aikuisista laktaasientsyymi puuttuu noin 17 prosentilta, mistä syystä he ovat laktoosi-intolerantteja[4],
Käyttö
Laktoosia voidaan käyttää makeutusaineena. Lisäksi sille on käyttökohteita lääketieteessä ja biokemiallisissa ja biologisissa tutkimuksissa käymis- ja kasvatusalustana.[2]
Terveysvaikutukset
Laktoosia sisältävän rasvaisen maidon nauttiminen kasvattaa suotuisana pidettyjen bifidobakteereiden määrää[5]. Eläinkokeissa on kuitenkin havaittu, että maidon hajoamistuote D-galaktoosi aiheuttaa ennenaikaista vanhenemista[6].
Katso myös
Lähteet
- ↑ Urho, Ulla-Maija (toim.): Laktoosi ja laktoosi-intoleranssi Joulukuu 2001. Maito ja Terveys ry. Viitattu 13.3.2014.
- ↑ a b Raimo Alén: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä, s. 958. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Olli Sovijärvi: Maitotuotteiden laatuerot sekä maidon aiheuttamat terveydelliset ongelmat: analyysi evolutionaarisesta näkökulmasta. ollisintegrallife.com. 24.7.2012. Viitattu 24.8.2013.
- ↑ Laktoosi Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 13.3.2014.
- ↑ Dairy Nutrition: Gut Microbiota and Milk Products: Implications for Health | Dairy Nutrition www.dairynutrition.ca. Viitattu 27.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Karl Michaëlsson, Alicja Wolk, Sophie Langenskiöld, Samar Basu, Eva Warensjö Lemming, Håkan Melhus: Milk intake and risk of mortality and fractures in women and men: cohort studies. BMJ, 28.10.2014, nro 349. PubMed:25352269. doi:10.1136/bmj.g6015. ISSN 1756-1833. Artikkelin verkkoversio. en
Aiheesta muualla
- Fineli: Laktoosin lähteet ruoka-aineissa
- PubChem: Lactose (englanniksi)
- DrugBank: Lactose (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Alpha-Lactose (englanniksi)
- KEGG: Lactose (englanniksi)
- ChemBlink: Lactose (englanniksi)
| Pääjoukko | |
|---|---|
| Geometria |
pentoosit • heksoosit • heptoosi • sykloheksaanikonformaatio • anomeeri • mutarotaatio |
| Suuri / pieni |
glyseraldehydi • dihydroksiasetoni • erytroosi • treoosi • erytruloosi • sedoheptuloosi |
| Pentoosit |
riboosi • arabinoosi • ksyloosi • lyksoosi • ribuloosi • ksyluloosi |
| Heksoosit |
glukoosi • galaktoosi • mannoosi • guloosi • idoosi • taloosi • alloosi • altroosi • fruktoosi • sorboosi • tagatoosi • psikoosi • fukoosi • ramnoosi |
| Disakkaridit |
sakkaroosi • laktoosi • trehaloosi • maltoosi • sellobioosi |
| Polysakkaridit |
glykogeeni • tärkkelys • selluloosa • kitiini • amyloosi • amylopektiini • stakyoosi • inuliini • dekstriini • pullulaani |
| Glykosaminoglykaanit |
hepariini • kondroitiinisulfaatti • hyaluronaani • heparaanisulfaatti • dermataanisulfaatti • kerataanisulfaatti |
| Aminoglykosidit |
kanamysiini • streptomysiini • tobramysiini • neomysiini • paromomysiini • apramysiini • gentamisiini • netilmysiini • amikasiini |