Ero sivun ”Tuntematon sotilas” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 87.93.81.149 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 130.230.31.109 tekemään versioon.
→‎Aliupseeristo: Yksityiskohtaiset tiedot Viljam Pylkkäästä kuuluvat Viljam Pylkäs -artikkeliin
Rivi 46: Rivi 46:
===Aliupseeristo===
===Aliupseeristo===


*'''Alikersantti [[Antero Rokka]]''': [[Karjalankannas|kannakselainen]], alati äänessä oleva, pirteä vanhempi reserviläinen, joka saapuu täydennyksenä syksyllä 1941. Komppanian paras soturi, joka muun muassa tuhoaa yksin kokonaisen neuvostoliittolaisen partion ja ottaa vangiksi puna-armeijan kapteenin. Rokan esikuva on maanviljelijä [[Viljam Pylkäs]] [[Sakkola|Sakkolan]] pitäjästä Karjalan Kannakselta. Tuntemattoman Sotilaan kuuluisan kohtauksen, jossa Rokka tappaa noin 50 vihollista, esikuva oli Viljami Pylkkään [[konepistooli]]lla tappamat 83 vihollissotilasta Pertjärvellä. Pylkkäälle myönnettiin tästä taistelusta neljännen luokan Vapaudenristi miekkojen kera 26.5.1942. [[Saksa]]n armeijan upseerit kuulivat tästä hyvin poikkeuksellisesta taistelusta, ja niinpä Viljami Pylkkäälle myönnettin Saksan armeijan Rautaristi. Tämän kunniamerkkin vastaanottoon hänet vietiin Divisioonan komentajan Kenraalimajuri Heiskasen autosaattueessa. Saksalainen kenraali Erfurth jakoi Rautaristin. Tuntemattoman Sotilaan Rokka on kuitenkin piittaamaton armeijan kurista, mikä johtaa jatkuviin yhteydenottoihin komppanianpäällikkö Lammion kanssa – ja Lammion mukaan estää Rokkaa saamasta [[Mannerheim-risti]]ä. Haavoittuu kesällä 1944 käsivarteen ja pääsee pois rintamalta.
*'''Alikersantti [[Antero Rokka]]''': [[Karjalankannas|kannakselainen]], alati äänessä oleva, pirteä vanhempi reserviläinen, joka saapuu täydennyksenä syksyllä 1941. Komppanian paras soturi, joka muun muassa tuhoaa yksin kokonaisen neuvostoliittolaisen partion ja ottaa vangiksi puna-armeijan kapteenin. Rokka on kuitenkin piittaamaton armeijan kurista, mikä johtaa jatkuviin yhteydenottoihin komppanianpäällikkö Lammion kanssa – ja Lammion mukaan estää Rokkaa saamasta [[Mannerheim-risti]]ä. Haavoittuu kesällä 1944 käsivarteen ja pääsee pois rintamalta. Rokan esikuva on samassa komppaniassa Väinö Linnan kanssa palvellut alikersantti [[Viljam Pylkäs]].
*'''Alikersantti (myöh. kersantti) [[Urho Hietanen]]''': optimistinen ja maanläheinen [[Turku|turkulainen]] aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, jopa vihollisiin, välittömästi ja hyväntahtoisesti. Rohkea soturi joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun [[miina]]lla. Haavoittuu kesän 1944 taisteluissa vakavasti ja menettää näkönsä, ja kaatuu pian tämän jälkeen kun häntä kuljettanut ambulanssi joutuu neuvostoliittolaisten väijytykseen.
*'''Alikersantti (myöh. kersantti) [[Urho Hietanen]]''': optimistinen ja maanläheinen [[Turku|turkulainen]] aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, jopa vihollisiin, välittömästi ja hyväntahtoisesti. Rohkea soturi joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun [[miina]]lla. Haavoittuu kesän 1944 taisteluissa vakavasti ja menettää näkönsä, ja kaatuu pian tämän jälkeen kun häntä kuljettanut ambulanssi joutuu neuvostoliittolaisten väijytykseen.
*'''Alikersantti Yrjö Lahtinen''': juro ja hapan pohjoishämäläinen [[kommunisti]], joka pitää hyökkäyssotaa pelkkänä rosvoretkenä ja ihailee ääneen Neuvostoliittoa, mutta on silti yksi parhaista taistelijoista. Kaatuu keväällä 1942 konekivääriä pelastaessaan.
*'''Alikersantti Yrjö Lahtinen''': juro ja hapan pohjoishämäläinen [[kommunisti]], joka pitää hyökkäyssotaa pelkkänä rosvoretkenä ja ihailee ääneen Neuvostoliittoa, mutta on silti yksi parhaista taistelijoista. Kaatuu keväällä 1942 konekivääriä pelastaessaan.

Versio 1. maaliskuuta 2010 kello 19.15

Tämä artikkeli käsittelee romaania. Tuntematon sotilas voi tarkoittaa myös sodissa kaatuneiden vertauskuvaa.
Tuntematon sotilas
Kirjailija Väinö Linna
Genre sotakirjallisuus
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1954-12-03
Sivumäärä 477
ISBN 9510024058
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt sotaromaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma sodanaikainen yksikkö, joka kuului eversti Pietari A. Autin komentamaan Jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8). Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).

Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen dialogissa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Kirjaa on pidetty myös sodanvastaisena ja vastapainona runebergiläiselle sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen esittikin. Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".

Tosin jotkut kriitikot ovat väittäneet romaanin korvanneen runebergiläisen sankarimyytin vain siitä lopulta melko pintapuolisesti eroavalla "sisu"-hengen ylistyksellä. Kirja herätti ilmestyessään paheksuvaa keskustelua, koska siinä esiteltiin suomalaisesta sotilaasta myös paheellisia puolia kuten alkoholin käyttöä. Teoksen väitettiin myös loukkaavan lottien kunniaa.

Romaanin yhdeksännen luvun alussa oleva teloituskohtaus perustuu tositapaukseen. Kaksi suomalaista sotilasta teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen Itä-Karjalassa Baranin kylässä Syvärin eteläpuolella 20. joulukuuta 1941, koska nämä olivat poistuneet luvatta vartiopaikaltaan ja kieltäytyneet palaamasta sinne. Tapaus ei sattunut Linnan omassa yksikössä, mutta se herätti laajalti kohua sotilaiden keskuudessa. Tapauksen aiheuttama järkytys kuvastuu sittemmin monessa kohdin romaania. [1] [2]lähde tarkemmin?

Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita.

Keskeiset henkilöt

Upseeristo

  • Vänrikki (myöh. luutnantti) Vilho Koskela: yksi konekiväärikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta. Vaitelias kansanmies ja erittäin pätevä, miestensä ihannoima johtaja. Tuntee kuuluvansa enemmän miehistön kuin upseerien joukkoon ja lyökin humalassa yhtä jälkimmäisistä. Hämäläinen pienviljelijän poika ja keskeinen henkilö myös Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanitrilogiassa. Kaatuu kesällä 1944 panssaria tuhotessaan.
  • Vänrikki (myöh. luutnantti ja kapteeni) Jorma Kariluoto: Konekiväärikomppanian kanssa toimivan jalkaväkiosaston joukkueenjohtaja, sittemmin komppanianpäällikkö. Idealistinen ja naiivi porvarisperheen poika joka on ammentanut aatteensa kansallisromanttisesta propagandasta. Joutuu sodan aikana vähä vähältä luopumaan idealismistaan ja kasvaa samalla pelokkaasta nuorukaisesta urheaksi sotapäälliköksi. Kaatuu hyökkäystä johtaessaan kesällä 1944
  • Luutnantti (myöh. kapteeni ja majuri) Lammio: yksi konekiväärikomppanian kolmesta joukkueenjohtajasta, kohoaa kapteeni Kaarnan kaaduttua komppanianpäälliköksi. Ylimielinen ja pedantti helsinkiläinen ammattiupseeri jolta puuttuvat ihmisten johtamiseen tarvittavat ominaisuudet. Vaatii jatkuvasti tiukkaa kuria ja ajautuu siksi riitoihin useiden alaistensa, huomattavimmin Lehdon, Rokan ja Honkajoen kanssa. Selviää sodasta.
  • Kapteeni Kaarna: iäkäs ja kokenut jääkäriupseeri ja konekiväärikomppanian alkuperäinen päällikkö. Isähahmo miehilleen ja jopa alokkaiden kesken arvostettu mies. Kaatuu komppanian ensimmäisessä taistelussa kesällä 1941. Roolihahmon esikuvana toimi jääkärikapteeni Toivo Kärnä.
  • Majuri Sarastie: pataljoonan komentaja. Sarastie pitää itseään sivistyneenä esimerkiksi Karjulaan verrattuna. Kaatuu kesällä 1944 neuvostoliittolaisten vallatessa Sarastien komentopaikan.
  • Everstiluutnantti Uuno Eemeli Karjula: johtaa "Osasto Karjulaa" johon konekiväärikomppania sodan lopputaisteluiden aikana liitetään. Karkea mies joka on taipuvainen ankariin raivokohtauksiin. Yhden sellaisen aikana kesällä 1944 hän ampuu sotamies Viirilän, mutta haavoittuu itse samassa taistelussa vakavasti neuvostopanssarin ammuttua kranaatin hänen viereensä. Majuri Sarastien luonnehdinnan mukaan Karjula on "niitä miehiä, jotka ilman armeijaa tai vanginvartijanvirkaa olisivat rikollisia".
  • Vänrikki Jalovaara: kotirintamalta palaava upseeri joka määrätään kolmannen joukkueen joukkueenjohtajaksi Vilho Koskelan kaaduttua. Yrittää pitää aluksi kuria ja järjestystä, mutta ymmärtää myöhemmin sen olevan turhaa. Kypsyy lopulta komppanian parhaimmaksi upseeriksi.
  • Luutnantti Ville Autio: on rauhallinen, lujanaamainen nuori aktiiviupseeri, joka oli hyvän päällikön maineessa. Hän on myös päästään erittäin pätevä, ja hänellä on ihailtavat hermot. Kaatuu kesällä 1944.

Teoksessa esiintyy yhden kerran ja pikaisesti myös itse Eversti Pietari Autti, mutta esiintyy kuitenkin henkilöiden fiktiotaustan idean mukaisesti nimettömänä. Kohtaus, jossa tämä tapahtuu on lainaus tilanteesta, jonka Autti on itse kokenut sodan aikaisessa elämässään.

Aliupseeristo

  • Alikersantti Antero Rokka: kannakselainen, alati äänessä oleva, pirteä vanhempi reserviläinen, joka saapuu täydennyksenä syksyllä 1941. Komppanian paras soturi, joka muun muassa tuhoaa yksin kokonaisen neuvostoliittolaisen partion ja ottaa vangiksi puna-armeijan kapteenin. Rokka on kuitenkin piittaamaton armeijan kurista, mikä johtaa jatkuviin yhteydenottoihin komppanianpäällikkö Lammion kanssa – ja Lammion mukaan estää Rokkaa saamasta Mannerheim-ristiä. Haavoittuu kesällä 1944 käsivarteen ja pääsee pois rintamalta. Rokan esikuva on samassa komppaniassa Väinö Linnan kanssa palvellut alikersantti Viljam Pylkäs.
  • Alikersantti (myöh. kersantti) Urho Hietanen: optimistinen ja maanläheinen turkulainen aliupseeri, joka suhtautuu muihin ihmisiin, jopa vihollisiin, välittömästi ja hyväntahtoisesti. Rohkea soturi joka ylenee kersantiksi tuhottuaan panssarivaunun miinalla. Haavoittuu kesän 1944 taisteluissa vakavasti ja menettää näkönsä, ja kaatuu pian tämän jälkeen kun häntä kuljettanut ambulanssi joutuu neuvostoliittolaisten väijytykseen.
  • Alikersantti Yrjö Lahtinen: juro ja hapan pohjoishämäläinen kommunisti, joka pitää hyökkäyssotaa pelkkänä rosvoretkenä ja ihailee ääneen Neuvostoliittoa, mutta on silti yksi parhaista taistelijoista. Kaatuu keväällä 1942 konekivääriä pelastaessaan.
  • Alikersantti Lehto: synkkä ja äärimmäisen kova tamperelainen aliupseeri, joka osoittaa säälimätöntä vihaa kaikenlaista heikkoutta ja "henkevyyttä" kohtaan. Joutuu ilmiriitaan kapteeni Lammion kanssa jäätyään kiinni luvattomasta poistumisesta ja muonavarkaudesta. Syyllistyy julmuuksiin, kuten antautuneen sotavangin ampumiseen, mutta ei joudu edesvastuuseen. Haavoittuu vaikeasti syksyllä 1941 venäläisten väijytyksessä ja ampuu itsensä.
  • Alikersantti Mäkilä: äärimmäisen saita laihialainen talousaliupseeri, joka pihtaa varusesineitä melkein henkensä kaupalla. Harras uskovainen ja tarpeen vaatiessa rohkeakin mies. Kaatuu kesällä 1944 viedessään ruokaa etulinjaan.
  • Vääpeli Korsumäki: iäkäs kantavääpeli joka suhtautuu asioihin maanläheisesti ja hoitaa työnsä hyvin. Kaatuu syksyllä 1941 ilmahyökkäyksessä.
  • Ylikersantti (myöh. vääpeli) Sinkkonen: kanta-aliupseeri joka saapuu Korsumäen kuoleman jälkeen tämän tilalle. Painottaa kuria ja ohjesääntöjä Lammion tyyliin. Järjestyneisiin kasarmioloihin tottuneena ei pysty hoitamaan huoltotoimintaa sodan kaoottisissa oloissa, vaan huolto jää Mäkilän osaamisen varaan. Selviää sodasta.
  • Alikersantti Mielonen: Hieman tärkeilevä taistelulähettialiupseeri. Hänellä on vain pieni rooli, jota voi kuvata jonkinlaisena alokkaiden ärsyttäjänä. Hän joutuu patistelemaan miehiä välillä liikkeelle yksinkertaisella jollotuksellaan. Selviää sodasta.

Miehistö

  • Sotamies (myöh. korpraali ja alikersantti) Vanhala: alati hihittelevä, kaikkiaan asioihin huumorilla suhtautuva mies, jolle erityisesti propaganda, sekä neuvostoliittolaisten että suomalaisten, on suuri ilon lähde. Tosipaikan tullen rohkea taistelija joka ylenee aivan sodan loppuvaiheessa alikersantiksi. Selviää sodasta.
  • Sotamies Rahikainen: hieman viheliäinen ja ilkikurinen pohjoiskarjalainen "lunki ja pinnari". Taitavana kauppamiehenä toimii joukkueensa epävirallisena muonanhankkijana. Selviää sodasta täysin naarmuitta, joskin hän joutuu melko harvoin "kuulan tielle" eli taistelun keskelle.
  • Sotamies Aarne Honkajoki: omalaatuinen miekkonen joka kuljeskelee rintamalla jousipyssyn kanssa ja käyttää vapaa-aikansa ikiliikkujan keksimiseen. Saapuu haavoittumisen jälkeen täydennyksenä kesällä 1942 aiemmin 50. jalkaväkirykmentissä palvelleena. On ottanut yleisen hauskuuttajan roolin olemalla suhtautumatta mihinkään vakavasti ja kiertelee korsuissa esittämässä esimiesten mielestä sodanjohtoa irvailevia näkemyksiä, mikä vie hänet ongelmiin kapteeni Lammion kanssa. Selviää sodasta.
  • Sotamies Susi: Antero Rokan pakkitoveri jo talvisodan ajoilta. Hiljainen kannakselainen joka on kuin kumppaninsa varjo, ei tee mitään omin päin ja antaa yleensä Rokan puhuakin puolestaan. Haavoittuu kesällä 1944.
  • Sotamies (myöh. korpraali ja alikersantti) Määttä: vaitonainen ja eleetön kainuulainen pikkumies, joka valittamatta ja väsymättä hoitaa kaikki saamansa tehtävät. Kohoaa rivimiehestä ryhmänjohtajaksi sodan mittaan. Selviää sodasta.
  • Sotamies Riitaoja: arka ja heikko keskisuomalainen nuorukainen, joka joutuu kovan Lehdon simputtamaksi, koska uskaltaa ja jaksaa vähemmän kuin muut. Kaatuu syksyllä 1941 jouduttuaan paniikkiin neuvostoliittolaisten väijytyksessä.
  • Sotamies Asumaniemi: nuori helsinkiläinen täydennysmies ja taitava taistelija, joka ei pelkää mitään ja pitää sotaa eräänlaisena urheilukilpailuna oikeastaan uskomatta, että hän itse voisi kuolla. Kaatuu kesällä 1944 viimeisissä taisteluissa.
  • Sotamies Salo: varsin isokokoinen, naiivi ja yksinkertainen keskipohjalainen mies, joka uskoo loppuun asti sodan oikeutukseen ja ottaa todesta sotapropagandan, vaikka muut sille nauravatkin. Soturina hän on nipin napin keskinkertainen. Haavoittuu ja menettää jalan kesällä 1944 ilmahyökkäyksessä.
  • Sotamies Viirilä: täysin ruokoton, hävytön ja mistään säännöistä piittaamaton resupekka, joka on kuitenkin samalla ilmiömäinen konepistoolimies. Hän on irvikuva sotilaasta, mutta silti erinomainen sellainen - ja näin suunnaton päänvaiva esimiehilleen. Everstiluutnantti Karjula ampuu Viirilän kesällä 1944.
  • Sotamies Sihvonen: naiivi, maksimissaan keskinkertainen sotamies, ikuinen optimisti mutta säikky, koheltaja ja hieman hidas. Selviää hengissä.
  • Sotamies Korpela: täydennysmiehenä rintamalle tuotu yli neljänkymmenen vuoden ikäinen nostomies, joka esiintyy kirjan loppupuolella. Hän on misantrooppi ja suhtautuu sekä esimiehiin, lottiin että palvelustovereihin katkeruudella ja vihalla. Kaatuu pelastaessaan hevosta.
  • Sotamies Hauhia: Naiivi, innokas ja rintamalle tultuaan kokematon sotamies. Hän tulee joukkoon täydennyksenä kesällä 1942. Hän leuhkailee sotatovereilleen, mutta on upseerien edessä tosissaan ujo. Hän luulee itsestään liikoja, ja haluaakin mennä heti itse vartioon. Rokka opastaa hänelle kaiken alusta pitäen. Hän pääsee yksin vartioon, uskomatta että voisi itsekin kuolla. Siellä hänellä ei pidä maltti, ja kun hän näkee venäläissotilaan kypärän (joka on todellisuudessa ansa, kypärä aseen päässä) hän nostaa päätään ampuakseen, ja tarkka-ampujan luoti tulee keskelle otsaa.

Elokuvat

Teatteriversiot

Pyynikki

Edvin Laine ohjasi Tuntemattomasta sotilaasta teatterisovituksen Pyynikin kesäteatteriin vuonna 1961, kuusi vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen. Näytelmässä oli mukana monia elokuvan näyttelijöitä, muun muassa Kosti Klemelä, Veikko Sinisalo, Åke Lindman, Matti Ranin, Aarne Laine ja Olavi Ahonen. Rokkana nähtiin Tapio Hämäläinen ja Hietasena Matti Varjo, poiketen elokuvan näyttelijöistä. Esityksestä tuli Suomen kaikkien aikojen katsotuin kesäteatterinäytelmä: sitä esitettiin yhdeksän kesän ajan ja se keräsi yhteensä lähes 350 000 katsojaa.

Kansallisteatteri

28. marraskuuta 2007 sai ensi-iltansa näytelmäkirjailija-ohjaaja Kristian Smedsin sovittama ja ohjaama versio Tuntemattomasta sotilaasta Suomen Kansallisteatterin suurella näyttämöllä. Versio on Kansallisteatterin Suomen itsenäisyyden 90-vuotisjuhlanäytelmä. Näytelmästä on tehty myös televisioversio, joka on esitetty YLE Teemalla.

Muita versioita

Suomen Kansallisoopperassa esitettiin Tauno Pylkkäsen ooppera Tuntematon sotilas vuonna 1967.

Tuntematon sotilas on sovitettu teatteriin lukuisia kertoja myöhemminkin.

Kuunnelma

Ensimmäisen kuunnelmaversion sotaromaanista ohjasi Saulo Haarla vuonna 1966. Kuunnelmasarja oli kaikkiaan 19-osainen ja lähes 16 tuntia pitkä.

Parodioita

  • Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan esittämässä viihdesarjassa Manitbois (1992) esitetään erikoisjakso jossa esitetään Tuntematon sotilas 3 - "megabudjetilla tehty "hämmentävä spektaakkeli", jossa Petelius ja Kalliala esittävät sotilasmiehiä.

Lähteet

  1. ↑ Jatkosota-kronikka, s. 76. Atena Kustannus 1991, Helsinki.
  2. ↑ Jaakko Syrjä: Muistissa Väinö Linna 1, s. 87−88. WSOY 2004, Porvoo.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Tuntematon sotilas.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tuntematon_sotilas&oldid=8102738”