Ero sivun ”Sörnäisten satamarata” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Coen (keskustelu | muokkaukset)
p ref
Coen (keskustelu | muokkaukset)
p + Katso myös
Rivi 89: Rivi 89:


[[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy:n]] konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka ei kuitenkaan ristennyt satamaradan kanssa<ref group="notes">Ristiriita alkuperäisen artikkelin ja Maanmittaushallituksen topografisen kartan (1931):n välillä, joista jälkimmäisessä näkyvät risteävät raiteet.</ref>. Konepajan sivuraiteita rakennettiin kuitenkin nykyisen Teollisuuskadun kohdalle satamaradan varteen vuonna 1925.
[[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy:n]] konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka ei kuitenkaan ristennyt satamaradan kanssa<ref group="notes">Ristiriita alkuperäisen artikkelin ja Maanmittaushallituksen topografisen kartan (1931):n välillä, joista jälkimmäisessä näkyvät risteävät raiteet.</ref>. Konepajan sivuraiteita rakennettiin kuitenkin nykyisen Teollisuuskadun kohdalle satamaradan varteen vuonna 1925.

== Katso myös ==
* [[Helsingin satamarata]]
* [[Herttoniemen satamarata]]


== Huomiot ==
== Huomiot ==

Versio 19. huhtikuuta 2021 kello 23.43

Sörnäisten satamarata
Perustiedot
Reitti PasilaSompasaari
Avattu 8. helmikuuta 1863
Purettu 2009–2010
Liikenne
Liikennöitsijä(t) VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm
Sähköistys ei

Sörnäisten satamarata oli Helsingissä vuosina 1863–2010 sijainnut teollisuus- ja satamarata, joka kulki Pasilan alaratapihalta Sörnäisten satamaan Sompasaaressa. Alun perin rata kulki Vallilan läpi nykyisen Teollisuus­kadun reunaa pitkin, mutta 1960-luvulla se siirrettiin uudelle reitille Vallilanlaaksoon. Kumpulan ratana tunnettu uusi reitti alitti Itä-Pasilan tunnelissa[1] ja kulki Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolitse Hermannin rantatietä mukailevalle suoralle osuudelle Kyläsaaren ja Verkkosaaren läpi satamaan. Rataan liittyi myös useita haara­ratoja, jotka laajimmillaan ulottuivat pohjoisessa aina Arabian tehtaille ja etelässä Hakaniemen torille saakka.[2]

Historiaa

1850–1890-luvut

Ennen Pasilan tunnelin rakentamista raiteet kulkivat Teollisuuskadulla. Kuvassa kiskot alittavat Sturenkadun sillan.

Sörnäisten rataa varten oli tehty maastoviitoituksia jo vuonna 1858. Varsinainen rata rakennettiin alun perin 1860-luvun alussa Pasilasta Sörnäisten lastauspaikalle heti Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua. Ratalinjaus kulki silloin Vallilan kautta, nykyisen Teollisuuskadun reunaa ja Junatien linjausta myöten aina Suvilahteen.[2]

Rata vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863. Sen pituus oli tuolloin 3,37 kilometriä ja siitä tuli Suomen ensimmäinen satamarata. Sörnäisten rataa varten rakennettiin Pasilaan kolmioraide, jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat sekajunat poikkesivat myös Sörnäisten satamassa.

Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja Sörnäisten satamasta tuli merkittävä puutavaran vientisatama. Satamaa alettiin käyttää myös öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta öljystä kulki Sörnäisten kautta.

1900–1920-luvut

Ruumisjuna lähdössä Harjun ruumishuoneelta Malmin hautausmaalle.

Sörnäisten satamarataa jatkettiin etelään vuosina 1898–1901, niin että se ulottui lopulta Hakaniementorille saakka. Tämä 1,7 kilometrin pituinen rataosuus kulki Sörnäisten rantatien reunaa pitkin, ja sitä pitkin kuljetettiin varsinkin polttopuita torille myytäväksi. Siitä erosi sivuraiteet muun muassa Helsingin kaupungin sähkölaitokselle, Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalle ja Andsténin tehtaille. Eteläinen satamaradan osuus ristesi myös Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ja Andsténin tehtaiden kapearaiteisten teollisuus­ratojen kanssa. Sörnäisten satamaradalta johti lisäksi leveäraiteinen rillirata[notes 1] Sörnäisten vankilaan. Vankilan rata oli yhdistetty yhden tavaravaunun mittaisen kääntöpöydän avulla satamarataan ja vaunuja siirrettiin radalla kuorma-autosta rakennetun rata-auton avulla. Vuonna 1914 valmistuivat ensimmäiset sivuraiteet Vallilaan tulevan Vallilan tavara-aseman kohdalle.

Vuonna 1923 tai 1924 rakennettiin Sörnäisten satamaradan varrelle, nykyisen Dallapénpuiston kohdalle Harjun ruumishuone ja sen kohdalle sivuraide. Malmin hautausmaan rautatie kuljetti vainajia junalla Malmille.[3]

1930–1940-luvut

Sivuraiteita Kyläsaarenkadun varrella Hermannissa.

Pohjoiseen päin satamarataa jatkettiin 1930-luvulla niin, että se ulottui 1931 Kyläsaareen, vuonna 1932 Sörnäisten vankilan kohdalle, 1933 Arabian tehtaille ja 1934 Hermannissa sijaitsevalle teurastamolle.

Sörnäisten kautta kulkeneet öljynkuljetukset loppuivat vuonna 1939, jolloin Herttoniemen öljysatama ja satamarata otettiin käyttöön.

1950–1960-luvut

Itä-Pasilan alittava rautatietunneli valmistui vuonna 1965.
Hämeentien betonisilta rakennettiin 1960-luvun alussa ja satamaradan uusi yhteys Vallilanlaakson ja Kyläsaaren kautta linjattiin kulkemaan sen alitse.

Sodan jälkeen Sörnäisten ratapiha uusittiin kokonaan vuonna 1954. Vuosien 1960 ja 1965 välillä rakennettiin uusi ratayhteys Pasilasta Vallilanlaakson kautta satamaan. Uusi osuus kulki 650 metrin matkan Pasilan rautatietunnelissa nykyisen Itä-Pasilan kohdalla. Radan rakentamisen yhteydessä Hämeentie nostettiin sillalle ja rautatie rakennettiin sen alle.[4]

Uuden yhteyden valmistuttua vanha Vallilan kautta kulkenut ratalinja jäi pois käytöstä – tavara-asemalle johtanutta osuutta lukuun ottamatta[5] – ja purettiin vuonna 1968. Vanhalle ratapenkerelle rakennettiin Itäväylälle johtava ajotie, joka muistoksi vanhasta ratalinjauksesta sai nimen Junatie. Vuonna 1965 valmistui Sörnäisiin myös uusi asemarakennus, ja vanha asema purettiin. Sörnäisten satamaradan raiteiden purkaminen alkoi vuonna 1960, kun Hakaniementorin raiteet purettiin.

1970–1990-luvut

Vallilan tavara-asema lopetti toimintansa vuonna 1987. Satamaradan alkuperäisestä linjasta jäi tämän jälkeen jäljelle vielä Pasilan konepajan ratapihalle johtanut lyhyt osuus. Satamaradan pohjoinen Hermanniin ja Arabianrantaan ulottunut raiteisto purettiin 1990-luvun aikana asuntorakentamisen tieltä.

2000-luku

Suurin osa radasta purettiin vuonna 2009.

Satamaradan vanhasta linjasta viimeisenä jäljelle jäänyt osuus eli Pasilan konepajan ratapihan vierellä kulkeneet hylätyt kiskot purettiin 2000-luvun alussa Teollisuuskadun levennyksen tieltä ja itse ratapiha nykyisen Konepajan asuinalueen tieltä muutamaa vuotta myöhemmin.

Lopullisesti Sörnäisten satamarata poistui, kun satamaliikenne siirtyi uuden Vuosaaren sataman Kerava–Vuosaari-radalle vuonna 2008. Pääosa Sörnäisten radasta purettiin vuonna 2009. Viimeiset Pasilan puoleiset kiskot purettiin syksyllä 2010, jolloin myös koko Keski-Pasilan alaratapiha purettiin uuden autolastausterminaalin rakennustöiden takia.

Vanhalle ratalinjalle Mäkelänkadulta Hämeentielle eli Vallilanlaaksoon on 2010-luvulla kaavoitettu Kalasatama–Pasila-raitiotie. Hankkeen on sanottu parantavan merkittävästi alueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä yhdistämällä Pasilan rautatieasema, Kumpulan kampus ja Kalasataman metroasema.[6] Vallilanlaakson väylää suunniteltu myös Tiederatikka-nimiselle raitiotielinjalle, joka tulisi pääasiassa Kumpulan kampuksen käyttöön.[7]

Tehtaiden kapearaiteiset radat

Satamaradalta erkanevien sivuraiteiden lisäksi teollisuudella oli käytössä sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuja kapearaiteisia ratoja. Osalla kapearaiteisista radoista oli risteäviä raiteita Sörnäisten satamaradan kanssa sen eteläisellä osuudella.

Andsténin tehtaat rakensivat vuonna 1912 satamaradan varteen kapearaiteisen teollisuusradan, jonka raideleveys oli 500 mm. Kapearaiteisella radalla oli risteävät raiteet satamaradan kanssa Hakaniemen torille johtavalla osuudella.

Helsingin kaupungin sähkölaitos rakennutti vuonna 1919 halkojen kuljetusta varten kapearaiteisen radan, jolla oli myös risteävät raiteet Hakaniemeen johtavan satamaradan kanssa. Raiteiden ylitysten turvallisuudesta vastaaminen tuli sähkölaitoksen tehtäväksi.

Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka ei kuitenkaan ristennyt satamaradan kanssa[notes 2]. Konepajan sivuraiteita rakennettiin kuitenkin nykyisen Teollisuuskadun kohdalle satamaradan varteen vuonna 1925.

Katso myös

Huomiot

  1. Vankilaan johtanutta rataa kutsuttiin rilliradaksi, vaikka se oli leveäraiteinen (vertaa rillirata).
  2. Ristiriita alkuperäisen artikkelin ja Maanmittaushallituksen topografisen kartan (1931):n välillä, joista jälkimmäisessä näkyvät risteävät raiteet.

Lähteet

Viitteet

  1. Kumpulan satamarata käyttöön (Vain tilaajille) Helsingin Sanomat. 19.10.1965. Viitattu 15.4.2021.
  2. a b Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 2.4.2021.
  3. Malmin hautausmaan rata MaTaPuPu (Paikallislehti Malmi, Tapanila, Puistola ja Pukinmäki.). Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 19.6.2012.
  4. Kumpulan kartanon laakso – perinteikäs kulttuuriympäristö miro.fi. 2011. Kumpula-seura ry. Viitattu 15.4.2021.
  5. Helsingin karttapalvelu (Ortoilmakuva vuodelta 1976, tavara-asema pistemerkattu) kartta.hel.fi. Viitattu 19.4.2021.
  6. Vallilanlaakson raitiotie Helsingin kaupungin karttapalvelu, asemakaavamuutokset. Viitattu 9.6.2019.
  7. Järvenpää, Eeva: Soininvaara nopeuttaisi Tiederatikan tuloa. Helsingin Sanomat, 17.12.2009. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäisten satamarata.