Ero sivun ”Sulkava” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 691 muokkausta
tirripaisti lisätty
+ kuva
Rivi 56: Rivi 56:


== Historia ==
== Historia ==
[[Tiedosto:Sulkavan asutusta.jpg|thumb|Sulkavan kirkonkylää vuonna 1961]]
Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/sulkava.htm | Nimeke = Sulkavan historia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mikkelin kirjasto | Viitattu = 12.1.2018 }}</ref> Myös [[Sulkavan seurakunta]] on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin [[Sääminki|Säämingin]] Iitlahden kappelikunnasta.<ref>Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.</ref>
Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kirjasto.mikkeli.fi/historia/sulkava.htm | Nimeke = Sulkavan historia | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = Mikkelin kirjasto | Viitattu = 12.1.2018 }}</ref> Myös [[Sulkavan seurakunta]] on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin [[Sääminki|Säämingin]] Iitlahden kappelikunnasta.<ref>Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.</ref>


Versio 29. kesäkuuta 2019 kello 15.48

Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Sulkava

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°47′15″N, 028°22′15″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Savonlinnan seutukunta
Kuntanumero 768
Hallinnollinen keskus Sulkavan kirkonkylä
Perustettu 1871 (1630)
Kokonaispinta-ala 769,20 km²
151:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 584,47 km²
– sisävesi 184,73 km²
Väkiluku 2 369
240:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 4,05 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 8,2 %
– 15–64-v. 52,5 %
– yli 64-v. 39,4 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 96,6 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,2 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Juho Järvenpää
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2017–2021[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • KD
11
6
2
2
www.sulkava.fi
Kuva Sulkavan Suursouduista
Näkymä Sulkavan linnavuorelta

Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä. Kunnassa asuu 2 369 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,05 asukasta/km². Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.

Sulkava on kuulunut saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2009 nämä ovat 650 000 euroa, 2010 puolestaan 1,1 miljoonaa euroa. Kunnassa pitkään suunniteltu Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla merkitsee parannuksia liikenneyhteyksiin, mutta myös saaristokuntastatuksen ja sen mukanaan tuomien taloudellisten tukien menettämistä.[7] Sillan rakennustyöt alkavat vuonna 2018.[8]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Sulkavan perinneruoiksi valittiin talkkuna ja tirripaisti.[9][10]

Alanteentie Sulkavan keskustassa

Maantiede

Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.

Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.[11]

Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.[11]

Kylät

Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.

Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi, Lohilahden koulu. Lohilahdella on myös kyläkauppa.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sulkavalla oli 2 588 asukasta, joista 1 079 asui taajamissa, 1 478 haja-asutusalueilla ja 31 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.[12] Sulkavan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan eli kunnan keskustaajamaan Sulkavan kirkonkylään, jossa oli vuoden 2017 lopussa 1 079 asukasta.[13]

Nähtävyydet

Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset.

Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770[11] ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.

Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[14]

Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista[11], jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.

Historia

Sulkavan kirkonkylää vuonna 1961

Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.[15] Myös Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[16]

Tapahtumat

Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.

Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.

Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[17]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.

Sulkavan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 379
1985
  
 4 146
1990
  
 3 923
1995
  
 3 758
2000
  
 3 456
2005
  
 3 196
2010
  
 2 938
2015
  
 2 724
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sulkavalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[19]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sulkavan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[20]

Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä

Kunnanjohtajia

Kunnanjohtaja Virkakausi Syntymävuosi Muuta
Ilmo Liukko[21] −2004 Irtisanoutui, koska jäi eläkkeelle.
Juri Nieminen[21] 1.6.2004−31.7.2006 s. 1976
Sami Sulkko[21] 9.10.2006−31.7.2010 s. 1977
Tanja Matikainen[21] 1.9.2010−9.2.2014 s. 1974
Rinna Ikola-Norrbacka[21] 1.5.2014−22.6.2017 s. 1973
Juho Järvenpää[22]
Läheisyydessä Sulkavan

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2017, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  7. ↑ Kurki, Aki: Saaristokunnan edut tärkeitä. Itä-Savo, 13.5.2009, s. 5.
  8. ↑ Virmutjoki-Sulkava maantie 438, Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla ELY-keskus. Viitattu 12.1.2018.
  9. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  10. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
  11. ↑ a b c d Nähtävyydet Sulkava. Viitattu 12.1.2018.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 6.12.2018.
  14. ↑ Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Viitattu 15.4.2009.
  15. ↑ Sulkavan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 12.1.2018.
  16. ↑ Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
  17. ↑ Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
  19. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  20. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta
  21. ↑ a b c d e Sulkavan kunnanjohtaja hakee Asikkalaan töihin Sulkava (lehti). 16.3.2017. Sulkava-Seura ry. Viitattu 11.8.2017.
  22. ↑ Kaakon Viestintä Oy: Juho Järvenpäästä Sulkavan uusi kunnanjohtaja — katso myös video - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.2.2018.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sulkava.


 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sulkava&oldid=18248431”