Pudasjärvi

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 13. helmikuuta 2006 kello 21.07 käyttäjän Reply (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pudasjärven kaupunki
vaakuna sijainti
Lääni Oulu
Maakunta Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Perustamisvuosi 1865
Kuntaliitokset –
Pinta-ala 5 867,09 km²
– maa 5 638,02 km²
Väkiluku 9 380 
– väestötiheys 1,58 as./km²
Kunnallisvero 19,00 % 
Kunnanjohtaja Pauli Harju
Aiheesta muualla
www.pudasjarvi.fi

Pudasjärvi on Pohjois-Pohjanmaalla, Oulun läänin pohjoisosassa, Iijoen keskijuoksulla sijaitseva runsaan 9 300 asukkaan kaupunki. Keskustan, Kurenalan tarkka sijainti on 65°38' pohjoista leveyttä, 26°92' itäistä pituutta. Pudasjärven pinta-ala on 5 867,09 km², josta vesistöjä 229,07 km². Väestötiheys on täten noin 1,58 asukasta/km². Rajanaapureita ovat Ranua, Posio, Taivalkoski, Suomussalmi, Utajärvi, Ylikiiminki, Yli-Ii ja Kuivaniemi. Pudasjärvi kuuluu Oulunkaaren seutukuntaan. Kaupunki Pudasjärvestä tuli 1. tammikuuta 2004. Pudasjärvellä risteävät Oulusta Kuusamoon kulkeva valtatie 20 ja Kajaanista Rovaniemelle kulkeva kantatie 78. Läänin pääkaupunkiin Ouluun on matkaa 87 km, eli noin tunnin automatka. Vaakunan karhuaihe on saatu vapaaehtoiskomppanian lipusta Kustaa III:n sodan ajalta (1788-1790).

Hallinto

Viiri ja kokousnuija

Kaupunginvaltuusto

Pudasjärven kaupunginvaltuustoon kuuluu 35 jäsentä. Valtuustopaikoista 19 on Suomen Keskustan, 6 Vasemmistoliiton, 1 Kokoomuksen, 2 SDP:n ja 7 Pudasjärven Puolesta ry:n. Valtuuston puheenjohtajana toimii Vesa Riekki.

Kaupunginhallitus

Toimeenpanevana elimenä kaupungin päätöksenteossa toimii kaupunginhallitus, joka on valittu etupäässä valtuuston jäsenistä. Kaupunginhallitukseen kuuluu Pudasjärvellä 10 jäsentä ja sen puheenjohtaja on Matti Holmström.

Kaupungin organisaatio

Pudasjärven kaupungin sisäiseen organisaatioon kuuluvat:

  • keskushallinto (hallintojohtaja Esko Malinen)
  • sivistystoimi (sivistystoimenjohtaja Tuija Mikkonen)
  • tekninen toimi (tekninen johtaja Ritva Kinnula)
  • perusturva (perusturvajohtaja Merja Honkanen)

Talous ja elinkeinot

Tunturihotelli Iso-Syöte

Yritykset

Paitsi Iso-Syötteen tunturialueesta laskettelukeskuksineen Pudasjärvi tunnetaan myös pitkälle viedystä mekaanisesta puunjalostustoiminnastaan, jonka lippulaivana paikkakunnalla toimii hirsitalotehdas Kontiotuote Oy. Profin Oy puolestaan toimittaa ikkunoita ja ovia Japaniin saakka, josta on kehkeytynyt yrityksen tärkein vientikohde.

Muita tärkeitä työllistäjiä paikkakunnalla ovat: Pudasjärven kaupunki, Rakennusliike Asuntoinsinöörit Oy, Lännen Tehtaan Oyj / Apetit, Fortum Sähkönsiirto Oy sekä Spar-, S-, ja K-Marketit.

Elinkeinorakenne

Kaupungin tärkeimmät elinkeinot ovat palvelutuotanto, teollisuus- ja rakentaminen sekä maa- ja metsätalous. 1990-luvun alun laman seurauksena Pudasjärven elinkeinoelämää leimaa sitkeästi jatkuva korkea työttömyys, joka tammikuussa 2006 oli 19,9%.

Talous

Talousarvio 2006

Pudasjärven kaupungin vuoden 2006 talousarvion toimintakulut ovat yhteensä 60 194 151 euroa, jossa on kasvua kuluvalle vuodelle 1,5 %. Toimintatuottojen määrä on 59 284 400 euroa, kasvua 4,9 %. Investointien osuus toimintakuluista on 5,7 % ja käyttötalousmenojen osuus 93,1 %.

Käyttötalous

Käyttötalouden toimintakulut ovat 56 054 851 euroa, jossa nousua kuluvaan vuoteen 4,0 %. Käyttötalouden menoista henkilöstökulut ovat 26 311 764 euroa (46,9 %). Henkilöstökulujen kasvu on 0,2 %.

Pääomatalous

Investointimenot vuodelle 2006 on 3 488 300 euroa, joka on 25,3 % pienempi kuin vuoden 2005 investointiohjelman menot. Investointien nettomeno on 2 797 300 euroa (- 22,4 %).

Rahoitus

Talousarvion vuosikate esityksessä on 1 887 549 euroa, joka on 202 euroa / asukas (as. 9 330). Vuosikate on 85,7 % poistoista. Verotuloihin oletettu kasvuprosentti on 2. Rahoituslaskelman mukaan varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitustarve on 909 751 euroa, jota katetaan 3 milj. euron lainanotolla. Lainojen takaisinmaksu on 1 636 000 euroa. Lainamäärä vuoden 2006 lopussa on 1 165 euroa/asukas.

Väestö

Pudasjärven keskusta-aluetta satelliittikuvassa

Pudasjärven asukasmäärä 31.12.2005 oli 9 380, joista naisia 4 475 ja miehiä 4 905.

Väestöstä noin puolet asuu keskustassa Kurenalla ja toinen puolikas haja-asutusalueilla. Suurimmillaan väestö on ollut 1950- ja 60-lukujen vaihteessa, jolloin se on ollut noin 16 000 henkeä.

Ikärakenne

Tilastot perustuvat tilanteeseen 31.12.2004

  • 0 - 14 v.: 1 833
  • 15 - 19 v.: 741
  • 20 - 29 v.: 814
  • 30 - 39 v.: 894
  • 40 - 49 v.: 1 442
  • 50 - 64 v.: 1 998
  • 65 - : 1 839

Historia

Esihistoria

  • Ennen saamelaisasutusta Iijoen keskijuoksua asutti metsänriistaa ja kalaa pyydystävä kivikauden väestö. Saamelaisten ajalta ovat peräisin monet paikannimet, kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, Jaurakka ja Iijoki (Idjajohka = Yöjoki).
  • Kun noin tuhat vuotta sitten hämäläiset tulivat pyyntiretkilleen Iijokilaaksoon, saamelaisasutus alkoi hiljalleen vetäytyä kohti pohjoista.
  • 1200-luvulla Perämeren rannikkoasutuksen vakiinnuttua alueesta tuli rannikon asukkaiden ns. eräalue. Pohjalaiset ja vienalaiset käyttivät Iijokea kulkureittinä kauppa- ja vainoretkillään. Runsaasti saaria ja putaita sisältänyt vesistö sai nimen Pudasjärvi.

Ruotsin aika

Pudasjärven kotiseutumuseon tuulimylly
  • 1570-luvulla tuli Ii- ja Livojokien varsille kymmenkunta savolaista alkuperää olevaa perhettä hyvien kaskimaiden houkuttelemana.
  • 1639 Pudasjärvi muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi.
  • 1700-luku oli Isonvihan jälkeen suotuisan kehityksen vuosisata. Asutus levisi vesistöjen varsille ja syntyivät nykyiset pääkylät.

Venäjän vallan alla

  • 1800-luvun katovuodet koettelivat aluetta, joten olki- ja pettuleipään oli turvauduttava. Väkiluku oli kuitenkin seitsenkertaistunut 120 vuoden aikana. Harva asutus varjeli kulkutaudeilta ja syntyvyysluvut olivat korkeat.
  • 1865 seurakunnallisen ja kunnallishallinnon eriytymisen seurauksena perustettiin Pudasjärven kunta.
  • 1872 aloitti kansakoulu toimintansa Pudasjärvellä. Pitäjän laajuus ja harva asutus tekivät kiertokoulun kuitenkin kauan tarpeelliseksi; viimeinen kiertokoulu lakkasikin toimimasta vasta 1952, mikä lienee myöhäisin ajankohta Suomessa. Peruskouluun siirryttiin v. 1972.
  • 1900-luvulle saakka Pudasjärven väestö sai toimeentulonsa pääasiallisesti metsästyksestä, kalastuksesta, poronhoidosta, sekä maa- ja metsätaloudesta. Pitäjä olikin tärkeä voin ja tervan tuottaja.
  • 1900-luvun alkupuolella teollisuus oli pääasiassa kotiteollisuutta. Ainoita teollisia yrityksiä olivat saha- ja myllylaitokset. Vasta sotien jälkeen kuntaan syntyi pienteollisuutta.
  • 1903 kesällä valmistui Oulun Telefooniosakeyhtiön vetämä puhelinlinja Pudasjärvelle. Tilaajia oli 18.

Itsenäisessä Suomessa

  • Sotavuodet koettelivat pitäjää ankaralla kädellä. Pudasjärvisiä kaatui talvi-, jatko- ja Lapin sodassa yhteensä 417 miestä. Sodan synkimpiin muistoihin on piirtynyt elokuun alun 1941 taistelut Kiestingissä ja etenkin sen "Kuolemankukkulalla". Täällä ansaitsi palkintonsa pudasjärvinen Mannerheim-ristin ritari Toivo Manninen.
  • 28. syyskuuta 1944 käytiin ensimmäinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten joukkojen välillä Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksessä. Todellinen Lapin sota alkoi.
  • 1940-luvun lopulla alkoi sähköistäminen.
  • 1960-luvulle saakka kuntalaisia työllistivät teiden ja siltojen rakentaminen. Kuitenkin vielä saman vuosikymmenen aikana alkoi voimakas poismuutto, koska maa- ja metsätalousvaltainen pitäjä ei pystynyt tarjoamaan töitä suurille ikäluokille.
  • 1980 alkoi lasketteluharrastus paikkakuntamme tavaramerkiksi muodostuneella Iso-Syötteellä.
  • 1995 kuntalaisten vastustuksesta huolimatta Pudasjärvi liittyi muun Suomen ohella EU:iin.
  • 2001 Sisäasiainministeriön 26. tammikuuta 2001 antaman päätöksen mukaisesti Pudasjärvi siirtyi takaisin juurilleen Oulunkaaren seutukuntaan (silloinen Iin seutukunta) 1. helmikuuta 2001 alkaen.
  • 2004 Pudasjärvestä tuli tammikuun alusta lähtien pinta-alaltaan Suomen suurin kaupunki. 1. tammikuuta 2006 Suomen suurimmaksi kaupungiksi tuli Rovaniemi Rovaniemen maalaiskunnan liityttyä siihen.

Luonto

Sammakkosuo Olvassuon soidensuojelualueella

Suomen toiseksi laajimman kaupungin luonto on moni-ilmeinen. Etelä- ja länsiosa on alavaa suomaata, jota halkovat metsäiset saarekkeet. Suot ovat enimmäkseen aukeita, veteliä ja vaikeakulkuisia lettosoita, joilla on runsaasti pieniä, syvärantaisia lampia. Purojen varsilla levittäytyvät rehevät varjoisat korpisuot.

Pudasjärven alue on yksi Suomen soisimmista seuduista. Yli puolet kaupungin pinta-alasta onkin suota. Soita on ojitettu metsänkasvuun ja viljelyyn sekä viimeaikoina turvetuotantoon. Hienoimmillaan Pohjois-Pohjanmaan suoluonto esittäytyy Pudasjärven ja Utajärven rajoilla leviävällä Olvas-, Oravi-, Näätä- ja Sammakkosuon valtaisalla suolakeudella. Maakunnan nimikkokukka onkin osuvasti Suopursu.

Pudasjärven metsät ovat enimmäkseen mäntyvaltaisia. Pitäjän itäosien vaara- ja jopa tunturimaastoja hallitsevat jylhät kuusikot. Vaarojen rinteiltä ja notkelmista löytyvät ns. rinne- ja lakisuot. Vaaramaisemassa korkeimmalle kohoaa paljaslakinen Iso-Syöte, jota hyvällä syyllä sanotaan Suomen eteläisimmäksi tunturiksi.

Kaupungin pinta-alasta on yli 200 km² vettä. Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki itä-länsi suunnassa, vielä luonnontilaisena komeana kymenä, yhtenä Pohjanmaan "Kymmenestä virrasta" parhaimmillaan. Iijokeen yhtyvät monet muut joet ja vesistöt. Eteläosan vesistöt ovat yhteydessä kansainväliseen suojeluohjelmaan kuuluvaan Kiiminkijokeen.

Pitäjän itä- ja keskiosissa vaarojen lomassa on suuria ja komeita järviä. Koko kaupungin alue on tosin pienten järvien, lampien, jokien ja purojen kattama. Sotkajärvi ja Pudasjärvi saarineen, putaineen ja ruohostoineen ovat tunnettuja mm. linturikkaudestaan. Vesistöissä on kalaa pyytäjille, metsässä riistaa ja laajasta pitäjästä löytyy vielä koskemattomia korpia harvinaistuville suurpedoillekin.

Kylät

Pudasjärven kylien rajat
Pudasjärven kylien rajat

Pudasjärven kaupungin alue jakaantuu 15 osa-alueeseen, kylään, jotka jakaantuvat edelleen pienempiin yksiköihin. Näitä kyliä voisi nykyisin kutsua jopa kaupunginosiksi. Noin puolet kaupungin väestöstä asuu näillä haja-asutusalueilla. Pudasjärven kylien ominaispiirteisiin kuuluu suuri vapaa-ajanasutuksen määrä, joka on edesauttanut myös laajakaistaisten Internet-yhteyksien rakentamista pitäjän laajoille selkosille. Useimmat Pudasjärven kylät ovat nykyisin kauppa-auton palvelujen varassa ja alati harvenevat linja-autoreitit työllistävät vastaavasti kylien taksiyrittäjiä.

Asutushistoriallisesti ensimmäisenä kannattanee mainita Kollajan kylä, joka levittäytyy nykyisten Siuruan, Aittojärven ja Kipinän kylien alueille. Tänne sijoittuivat ensimmäiset savolaista alkuperää olleet uudisasukkaat. Kalaisa ja hedelmällinen Iijokivarsi oli luonteva paikka uudelle asujaimistolle ja joen merkitys myös liikenneväylänä oli merkittävä. Kaikki nämä kylät sijaitsevat Pudasjärven länsiosassa.

Siurua

Siuruanjokivarteen levittäytynyt Siurua on menettänyt suuren osan asukkaistaan ja niinpä sen peruspalvelut ovatkin nykyisin vähäiset. Siuruan kylässä sijaitsee myös yksi sodan jälkeen rakennettuja asutusalueita, Kalliosuo. Siuruan pohjoislaidalla sijaitsee yksi Suomen suurimpia soidensuojelualueita, Litokaira. Kylä on muutoinkin hyvin soinen, joka taas takaa kylälle kesäisin suuret määrät hillastajia (suomuurain, lakka) ympäri Suomen.

Kipinä

Kipinän asutus on keskittynyt Iijokivarteen. Aivan kylän tuntumassa sijaitsevat Iijoen suurimmat vapaana virtaavat kuohut, Kipinänkosket ja Varpuvirrat. Heti jäitten lähdön jälkeen kalastajat alkavat suurina joukkoina saapumaan kylälle ja lopettavat harrastuksensa vasta, kun joki alkaa jäätyä. Niinpä kylälle onkin suunnitteilla kalastuskeskus, joka tulee palvelemaan alan harrastajia monipuolisin tavoin. Kylällä on vielä oma koulu, mutta kauppa ja posti on jouduttu muutama vuosi sitten lakkauttamaan. Niemitalon Juustola tosin tuottaa noitakin palveluja omien resurssiensa mukaan. Pääosa nykyisestä asutuksesta on joen varrella olevista Kantolanharjulla ja Kollajanniemellä sekä Kipinän kylässä. Lisäksi asuttuja alueita ovat Ahosen ja Hakulin rannat sekä Vuorman ja Konttilan alueet. Kipinän kylän alueella, Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksen maastossa ammuttiin 28. syyskuuta 1944 Lapin sodan ensimmäiset laukaukset.

Aittojärvi

Aittojärvi on pinta-alaltaan pieni kylä Siuruan ja Kipinän välissä pitäjän länsiosassa. Rakennuskanta on säilynyt perinteisenä etenkin varsinaisessa Aittojärven kylässä ja Ypykkäjärvellä. Pohjois-Pohjanmaan nevalakeuden järvikyläasutuksen tyypillisimpinä edustajina se on valtakunnallisesti arvokas maisema-alue.

Jaurakkajärvi

Saamelaisasutuksen aikaa edustaa ainakin nimistönsä puolestä mm. Puhos ja Jaurakkajärvi. Kylien sijainti on kaupungin alueen kaakkoiskulmassa ja niille ominaisia piirteitä ovat suuret järvet ja lukuisat vaarat. Korpisen kylä on osa Jaurakkajärveä ja onpa sitä "Pudasjärven Sveitsiksikin" kutsuttu. Jaurakkajärvi on ehkäpä syrjäisen sijaintinsa vuoksi menettänyt suuren osan palveluistaan. Kylään kuuluu myös suuri asutusalue, Malisensuo.

Puhos

Puhos on edelleen erittäin elinvoimainen kylä ja niinpä siellä on poikkeuksellisesti jopa kaksikin kauppaa. Asutus ja viljelykset ovat sijoittuneet Puhoksen kylän ohella niemiin, kuten Juurikkaniemeen, Materoniemeen, Puhosniemeen ja Pääahoon. Suurista korkeuseroista johtuvat pitkät näkymät isolle järvelle saarineen ja ranta-asutuksineen muodostavat vaikuttavan maisemakokonaisuuden.

Sarakylä

Pudasjärven pohjois-osassa sijaitseva Sarakylä on suurimpia Pudasjärven muuttotapiokyliä, joskin se on kyennyt säilyttämään vielä oman koulun ja kaupan. Väestömäärältään kylä on Pudasjärven suurin heti keskustaajaman Kurenaluksen ja Pudasjärven kylän jälkeen. Sarakylän asutus on levittäytynyt kylän halki virtaavan Livojoen ja Sarajärven ympärille. Kouva kuuluu osana Sarakylään ja tämä komea vaaraseutu on osa Syötteen kansallispuiston aluetta. Suvanto on myös Sarakylän osa ja se sijaitsee kylän etelälaidalla aivan Livojoen tuntumassa. Sarakyläntien ja Livojoen risteyskohdassa sijaitsee kaupalla ja huoltoasemalla varustettu Rytinki, josta erkanee tiet Tuhansuolle ja Ruuhensuolle, kahdelle sodanjälkeiselle asutusalueelle.

Kokkokylä

Pitäjän pohjois-osaan Sarakylän ja Siuruan väliin sijoittuu myös pieni Kokkokylä. Sen palveluvarustus on nykyisin heikohko, mutta kulkuyhteydet ovat hyvät kylän halki kulkevan kantatie 78 ansiosta.

Pärjänsuo

Pärjänsuon kylään Pudasjärven pohjois-osassa kuuluu nykyisin vanha ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Livon kylä. Livo on levittäytynyt Livojokivarteen ja Pärjänsuo itse on oikeastaan sodanjälkeinen suuri asutusalue. Jyrkkätörmäinen Livojokivarsi on kesäisin komeaa katseltavaa ja kuljettavaa ja niinpä se onkin suosittu kalastus- ja vesiretkeilykohde. Livolla on myös erittäin aktiivisesti toimiva kylätoimikunta.

Kurenala

Mielenkiintoisena erityispiirteenä Pudasjärvi on säilyttänyt keskustaajamansa oman nimisenään, Kurenalana. Kirkko on alunperin rakennettu Pudasjärvi-nimisen järven rannalle ja onpa sitä voitu aikoinaan pitää pitäjän hallinnollisena keskuksenakin pappiloineen ja käräjätupineen. Oulu-Kuusamotien rakentaminen siirsi kuitenkin painopisteen sen varteen Iijoen törmälle. Kylä sai nimensä joessa kuohuavan monikilometrisen kosken, Kurenkosken mukaan, jonka alapuolelle se on rakennettu. Näin Pudasjärven kylä jäi kirkkoineen hieman syrjään maailmanmenosta. Kurenalla asuu nykyisin noin puolet koko kaupungin väestöstä.

Pudasjärvi

Pudasjärven kylän muita osia ovat mm. Jonku, Taipaleenharju ja Paukkeri. Taipaleenharju on huomattava maamerkki Kurenalle saavuttaessa, sillä valtatie 20 vieressä sijaitsevia tuulimyllyjä ei voi olla huomaamatta. Kylä on saanut myös uusia asukkaita, joita on houkuttanut kaunis harjumaisema sekä hyvät kulkuyhteydet niin Oulun kuin Kurenalankin suuntaan. Syrjemmässä sijaitseva Jonku taas sijaitsee samannimisen järven ympärillä, joka on Pudasjärven suurin yhtenäinen vesistöalue. Paukkerin asutus on keskittynyt Korpijoen varteen Jongun ja Jaurakkajärven puoliväliin. Näillä kylillä ei enää ole kauppoja, mutta Paukkeri on saanut toistaiseksi säilyttää oman koulunsa.

Syötekylä

Syötekylä ei nykyisellään juurikaan esittelyjä kaipaa kahden laskettelukeskuksensa ja kansallispuistonsa ansiosta. Niitten ansiosta kylällä onkin täysi palveluvarustus jopa kahta hotellia ja huoltoasemaa myöten. Kylän huomattavia ominaisuuksia on suuri vapaa-ajanasuntojen määrä.

Iinattijärvi

Syötekylän eteläpuolella on vanha Iinattijärven kylä, joka on kohonnut saman nimisen järven ympärille. Kylän palveluvarustus on heikko, mutta sitä korvaa hyvät kulkuyhteydet moneen suuntaan. Korkealle kohoava Hampusvaara on yksi Iinattijärven maamerkeistä. Kylän alueella sijaitsi 1700-luvulla myös kuparikaivos.

Pintamo

Pintamo sijaitsee Pudasjärven itä-laidalla valtatie 20 välittömässä tuntumassa. Kylä on rakennettu saman nimisen suurehkon järven ympärille. Pintamolle ominaista ovat hiekkainen, kumpuileva ja kuiva kangasmaasto, jota läikittää lukuisat kirkasvetiset lammet ja pienet järvet. Kylän etelälaitaa halkoo Iijoki, jossa sijaitsee myös Pintamon nykyinen osa, Kuren kylä.

Hetekylä

Pudasjärven etelälaidalla sijaitseva Hetekylä on laajalle Ylikiimingin tien varteen levittäytynyt kylä, jonka palveluvarustukseen kuuluu vielä nykyisin oma koulu. Olvassuon soidensuojelualue sijaitsee osittain Hetekylän alueella. Kylässä on lukuisia kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita, mm. Heikkilän talo.

Hirvaskoski

Hirvaskoski sijaitsee noin 20 km:n etäisyydellä Kurenalta valtatie 20 ja kantatie 78 risteyksen tuntumassa. Kylä on ollut viime vuosina jopa muuttovoittoinen oman koulun ja oivallisen sijaintinsa ansiosta. Hirvaskoskella sijaitsi aikoinaan vauras rautaruukki, joka toi moneen perheeseen elannon. Tämä näkyy edelleen komeina pirtteinä rakennuskannassa ja paikkakuntalaisittain katsottuna laajoina peltoaloina. Ervastin kylä sijoittuu Hirvaskosken etelälaitaan ja se on tullut tunnetuksi vapaa-ajankalastuskohteestaan Iijoen varrella, Jaaskamonkoskista.

Tutustumis- ja käyntikohteita

Virkistysuimala Puikkari

Syöte

Luontokohteet

  • Hampusvaaran laella sijaitsevalta "asentopaikalta" avautuva komea maisema yli Iinattijärven mykistää kokeneimmankin kairankävijän. Tämä kalliokiipeilijöittenkin suosima käyntikohde on parhaimmillaan varsinkin ilta-auringon lähettäessä viimeisiä säteitään.
  • Jaurakkavaaran lakipiste sijaitsee 340 metrin korkeudella merenpinnasta, eli sen huippu on 216 metriä korkeammalla kuin lähellä sijaitsevan Jaurakkajärven pinta. Vaaran huipulla kiertelee Kupson kutsu -niminen retkeilyreitistö, jonka kolmen reittivaihtoehdon varrelle on pystytetty oivia levähdys- ja nuotiopaikkoja.
  • Puhoskylässä sijaitseva Julmaharju on aarniomaisten harjumetsien, lähteikköjen, suppien ja pienten lampien omaleimainen kokonaisuus. Monet pitävät sitä yhtenä Pudasjärven kauneimmista maisemista. Harjun alueelta on löytynyt Luonto-Liiton inventoinneissa useita vaateliaita ja valtakunnallisesti uhanalaisia vanhan metsän sienilajeja.
  • Jumalanhauta on suuri, halkaisijaltaan 30-metrinen ja syvyydeltään 15-metrinen kattilamainen hiidenkirnu. Sen pintaa peittää ihmisen pään kokoiset kivimassat. Tämä jylhä nähtävyys sijaitsee Pudasjärven kaakkoiskulmalla Korpisen kylässä.
  • Mannerjäätikön aikojen alussa muovaama jyrkkärinteinen rotkojärvi, Kaunislampi, on saanut nukkua rauhaisaa ruususenuntaan lähinnä syrjäisen sijaintinsa vuoksi. Tälle aarnialueeksi rauhoitetulle, nimensä mukaan kauniille lammelle vie erinomainen pitkospuilla varustettu 3,5 km:n mittainen polku.
  • Kipinänkosket ovat Iijoen vapaana virtaavista koskista kaikkein vuolaimmat. Kesäisin koskille kerääntyy perhokalastajia sankoin joukoin ja joen päätapahtuman Iijokisoudun loppuhuipennus tapahtuu laskemalla tämän kosken "tohon" lävitse. Kosket sijaitsevat Kipinän kylässä aivan Valtatie 20:n lähellä. Kosket voivat yllättää ensikertalaisen koollaan, sillä normaalivedenkin aikaan joki on noin 100 metriä leveää virtaa.
  • Korpisen kylässä sijaitsevaan komeaan kirkasvetiseen Kirkasheteeseen matkailijat ovat heitelleet lantteja ja esittäneet toiveita jo vuosikymmenten ajan. Heteelle saavuttaessa on autotien varressa laavu, jonka edustalla voi pitää tulta.
  • Poikavaaran rinteeseen Korpisen kylässä avattiin Viettelys-niminen taukotulipaikka syyskesällä 1998. Autolla on mahdollista päästä aivan grillikodan viereen. Tulipaikalta on komeat näkymät koko Korpisenjärven alueelle. Makkaraa pääsee grillailemaan myös talvisin lähellä kulkevan moottorikelkkareitin ansiosta.
  • Paikoin vaikeakulkuinen, jopa 20 metriä syvä Portinkuru sijaitsee UKK-reitin varrella Syötteen ja Pintamon kylän välimaastossa. Kuru on osa Syötteen kansallispuistoa ja sen eteläreunalta löytyy laavu tulipaikkoineen.
  • Puolakkavaara kohoaa korkealle läntisen Pudasjärven suotasankojen yläpuolelle Siuruan kylässä. Vaara on jääkauden jälkeen ollut saari Litorina-meressä ja näiltä ajoilta on muistona pinta-alaltaan noin viiden hehtaarin "rantakivikot". Vaaralla on sijainnut myös moni palovartiotorni.
  • Rantaraitti on Iijoen törmälle aivan Kurenalan keskustan tuntumaan rakennettu jokivartta seuraileva noin 1,5 km pitkä maisema- ja kuntopolku. Maisemien lisäksi sen varrella voi ihailla rakennettua perinnemaisemaa tai vaikkapa syöttää pellolla laiduntavia lampaita. Polun varrelta löytyy taukopaikkoja ja onpa Liepeen entisen pappilan peltojen läheisyydessä tulipaikkakin. Raitti kulkee pitkin joessa tyrskyävän Kurenkosken rantaa ja niinpä kuohuissa näkee kesäisin paljon kalastajia ja rantakivien katveeseen aseteltuja muikkurysiä.
  • Euroopan unionin vanhin kallioperä löytyy Siuruan kylän Siuruankankaalta. Päällisin puolin varsin vaatimattoman näköinen kalliokko on kuitenkin 3,5 miljardia vuotta vanhaa. Sen pintaa on siis hionut monet jääkaudet ja mikäli se kykenisi inhimilliseen ajattelukykyyn, se muistaisi sijainneensa myös nykyisen päiväntasaajan seudulla!
  • Pudasjärven pinta-alasta yli puolet on suota. Tämän johdosta se onkin aina vaikuttanut asukkaiden jokapäiväiseen elämään. Suo on koettu esteeksi kulkemiselle ja vaurastumiselle. Vasta aivan viime vuosikymmeninä on havahduttu huomaamaan suoluontomme ainutlaatuisuus ja sen kasvi- ja eläinkunnan rikkaus. Valtio ja alueen kunnat ovat perustaneet lukuisia soidensuojelualueita turvaamaan näiden herkkien eliöyhteisöjen tulevaisuutta myös jälkipolville. Pudasjärvellä näistä huomattavimpia ovat Litokaira, Olvassuo ja Hirvisuo.
  • Viime jääkauden sulamisvesien noin 10 000 vuotta sitten kovertama Vattukuru sijaitsee 2,1 km:n mittaisen luontopolun varrella Iso-Syötteeltä Taivalkosken suuntaan. Kurun pohjalta löytyy myös hyvin varustettu taukopaikka laavuineen ja tulipaikkoineen.

Museot ja muistomerkit

Taide ja kulttuuri

  • Eero Räisäsen Eeten
  • Paavo Ahosen ateljeekoti
  • Tykkyläisen kesänäyttely

Muuta nähtävää ja koettavaa

Syöte

Iso-Syöte

Syöte sijaitsee Pudasjärven koillisosassa noin 50 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta Kurenalta. Alueelle tyypillisiä ominaisuuksia ovat suuret korkeuserot, rinnesuot, maisemaa laikuttavat pienet lammet ja talvisin runsas lumentulo. Nimensä seutu on saanut kahdesta huomattavasti ympäristöään korkeammalle kohoavasta huipusta, Iso- ja Pikku-Syötteestä. Iso-Syötettä markkinoidaan Suomen eteläisimpänä tunturina, sillä aivan sen huipulla on puuton alue, joskin sen pinta-ala on ainoastaan joitain aareja. Nykyisin Syöte tunnetaan paitsi näillä kahdella huipulla sijaitsevasta laskettelukeskuksesta, myös kansallispuistostaan.

Kansallispuisto

Syötteen kansallispuisto perustettiin vuonna 2000 suojelemaan Pohjois-Pohjanmaan merkittävää ja monipuolista vaara-, metsä- ja suoluontoa. Alueen tärkeimpiä luontotyyppejä ovat vanhat metsät, aapasuot, jopa yli 300 metrin korkeudessa sijaitsevat komeat rinnesuot sekä pienimuotoiset rehevät puronvarsilehdot. Oman leimansa kansallispuistolle antavat luonnossa näkyvät merkit entisajan suoniittykulttuurista, kaskiviljelystä ja poronhoidosta. Syötteen kansallispuistoa hoidetaan alueen luontoa ja maankäytön historiaa kunnioittaen ja esille tuoden.

Vuonna 2004 Syötteen kansallispuisto hyväksyttiin ensimmäisenä pohjoismaisena puistona allekirjoittamaan Euroopan kansallispuistoliiton kestävän matkailun peruskirja. Tästä tunnuksena saatu European Charter -sertifikaatti kertoo, että Syötteen kansallispuisto kuuluu Euroopan kestävän matkailun mallialueiden joukkoon.

Syötteen kansallispuistossa esiintyy monia levinneisyysalueensa äärirajoilla olevia eläinlajeja. Kaskeamisen synnyttämissä lehtipuuvaltaisissa sekametsissä asustaa elinvoimainen liito-oravakanta. Yhtenäiset vanhat metsät tarjoavat hyviä piilopaikkoja arkana ja piiloutuvana lajina tunnetulle sinipyrstölle. Suurpedoista karhu, ahma, ilves ja susi kuuluvat Syötteen eläimistöön. Saukko viihtyy korpipurojen varsilla. Kasveista normaalisti idässä ja pohjoisessa esiintyvä pohjansinivalvatti sekä ultraemäksisten kallioiden etelänuurresammal ovat Syötteen kansallispuistossa esiintyviä uhanalaisia kasviharvinaisuuksia.

Syötteen kansallispuiston polut tarjoavat kesäaikaan retkeilijälle mahdollisuuksia sekä päiväretkeilyyn että pidempiaikaiseen vaellukseen. Talvella kansallispuiston luonto avautuu hiihtäjälle laajaa latuverkostoa sivakoiden. Niin kesä- kuin talviretkikin kannattaa aloittaa Syötteen luontokeskuksesta, missä Metsähallituksen oppaat neuvovat parhaat reitit sekä tauko- ja tulipaikat. Luontokeskuksen monipuolinen näyttely multimedioineen tarjoaa tietoa kansallispuiston kulttuuriperinnöstä ja luonnosta. Keskuksen katon alta löytyy myös auditorio sekä kahvila-ravintola.

Kansallispuiston sydämessä sijaitseva Ahmatupa palvelee retkeläisiä ympäri vuoden. Tuvan toinen pääty on kaikille kulkijoille avoin autiotupa, ja toisessa päässä on varaustupa, johon kuuluu myös sauna. Hiihtosesongin aikana Ahmatuvan autiotuvassa toimii erämaakahvila.

Alueen historiasta kertoo 1852 rakennettu Rytivaaran kruununmetsätorppa, joka on jäänyt autioksi 1950-luvun lopulla. Näinä päivinä Metsähallituksen huolella entisöimä pihapiiri rakennuksineen palvelee UKK-reittiä kulkevia reppumatkalaisia.

Laskettelukeskukset

Iso-Syötteen huipulla. Taustalla Syötekeskuksen rinteitä.

Iso-Syötteen laskettelukeskus

Suomen eteläisimmän tunturin laki kohoaa 432 m:n korkeuteen merenpinnasta. Hiihtokeskus tarjoaa 15 eri tyyppistä rinnettä ja on tullut tunnetuksi erinomaisena lapsiperheitten matkailukohteena sen hyvän tavoitettavuuteensa ja rauhallisuutensa ansiosta. Harvinaislaatuinen tunturin huipulla sijaitseva hotelli puolestaan tarjoaa täydet palvelut joko sen omissa huoneissa tai kelomökeissä, joista avautuvat näköalat kohti vaaramaisemia ovat henkeäsalpaavia. Laskettelukausi kestää jopa lokakuun lopusta aina äitienpäivään saakka toukokuun alkuun. Kauden avajaiset pidetään kuitenkin perinteisesti itsenäisyyspäivän lähettyvillä. 2000-luvun alussa Iso-Syötteen omistajuusjärjestelyt muuttuivat useaan otteeseen. Nykyisin hotellin ja sen oheistoimintojen pääomistaja on Pudasjärven kaupunki ja rinnetoiminnoista vastaa Iso-Syöte Oy. Tulevaisuus näyttää kuitenkin lupaavalta: asiakasvirrat ovat jatkuvassa kasvussa ympäri vuoden ja eritoten ulkomaalaisten vieraitten määrät ovat huomattavasti kasvaneet.

Syötekeskuksen laskettelukeskus

Syötekeskus on eräänlainen Iso-Syötteen "pikkuveli". Sen huippu kohoaa noin 370 metrin korkeuteen merenpinnasta. Syötekeskuksen 10 rinnettä ovat erityisesti lapsille ja nuorille suunniteltuja ja tästä laskettelukeskuksesta onkin tullut Suomen suosituimpia kansainvälisten leirikoulujen pitopaikkoja. Kaikkien rinne- ja hotellipalvelujen lisäksi keskuksessa on mahdollistaa harrastaa seinäkiipeilyä, harjoittaa sisäpalloilulajeja tai vaikkapa tiirailla tähtiä observatoriossa. Niin hotelli-, ravintola- kuin rinnetoiminnoistakin vastaa Oulun Setlementti ry. Helmikuun alkupuoliskolla järjestettävät Umpihankihiihdon maailmanmestaruuskisat pitävät Syötekeskusta tukikohtanaan tuon kisaviikonlopun ajan.

Iijoki

Iijokisoudun päätöstapahtuma Kipinän kylässä

Alajuoksultaan rakennettu Iijoki virtaa kaupungin halki itä-länsi suunnassa, vielä luonnontilaisena komeana kymenä, yhtenä Pohjanmaan "Kymmenestä virrasta" parhaimmillaan.

Yläosilta joen törmät ovat harvaan asuttuja ja joki virtaa pääosin jylhien vaaramaisemien keskellä. Alempana Iijoen törmiä koristavat alavat rantaniityt sekä rannoille asettuneet kylät.

Iijoen alueella on mahdollisuus harrastaa virkistyskalastusta monella eri tavalla; perhostellen, uistellen tai veneellä. Iijoki on helposti saavutettavissa ja sen kalakanta on vahva ja monipuolinen: taimenta, harria, siikaa ym. Hyvin hoidetut kalavedet tarjoavat mahdollisuuden runsaaseenkin saaliiseen.

Vuosittain heinäkuussa järjestettävä Iijokisoutu lähteen Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärvellä Kipinän koskelle. Soutuun saa osallistua kuka vain ikään katsomatta ja sen voi suorittaa alusta loppuun tai vain tietyillä osuuksilla. Liki viikon kestävään tapahtumaan voi osallistua soutuveneellä, kajakilla tai kanootilla.

Tapahtumia

Umpihankihiihdon osanottajia vuonna 2005
  • Umpihankihiihdon MM-kisat ovat monipuolisia erätaitoja ja hyvää hiihtokuntoa vaativa kisa, jota on järjestetty helmikuisin vuodesta 1998 Pudasjärven Urheilijat ry:n toimesta.
  • Keskellä kesää pidettävien Kesäpilkin MM-kisojen pituus on kokonainen viikko. Alkukilpailujen, välierien ja pikkufinaalin jälkeen 25 parasta pilkkijää kisaa maailmanmestaruudesta Pudasjärven laineilla kelluvien, "avantoreiällä" varustettujen lauttojen päällä.
  • Sunny Night Rally on uusi, kansainvälinen fly-in tyyppinen ilmailutapahtuma Pudasjärven ilmailukeskuksessa heinäkuussa.
  • Pudasjärvi Markkinat ovat yksi Pohjois-Suomen suurimmista markkinoista keskellä parasta kesälomakautta.
  • Iijokisoutu lähtee Taivalkosken Saijasta ja päättyy Pudasjärven Kipinän kylään. Soutu suoritetaan joko soutuveneellä, kajakilla tai kanootilla, eikä tapahtumaan ole ikärajoja. Matkaa kertyy yli 150 km ja aikaa tähän kuluu viisi vuorokautta.

Pudasjärvi-triviaa

  • Kulttuurihistoriallisena kuriositeettina voidaan mainita suurta julkisuutta saaneet Pudasjärven ufohavainnot, joita Pudasjärvellä tehtiin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa.
  • Oulun läänin maaherra Eino Siuruainen on kotoisin Pudasjärven Livon kylästä.
  • Pudasjärven yleisten teitten yhteispituus on Suomen viidenneksi suurin.
  • Suomen eteläisin tunturi Iso-Syöte sijaitsee Pudasjärven koillisosassa.
  • Maailman suurimpiin lukeutuva hirsitalotehdas Kontiotuote Oy.
  • Jyrkkäkoski tunnettiin 1980- ja 1990-luvulla yhtenä Pohjois-Suomen vilkkaimmista huvipaikoista. Jyrkkäkoski sijaitsee Pudasjärven keskustasta noin 6 km Rovaniemen suuntaan, aivan lentokentän vieressä. Nykyisin paikka on hiljentynyt, mutta monta muistoa elää edelleen.
  • Euroopan Unionin vanhin (3,5 miljardia vuotta) kallioalue sijaitsee Pudasjärven Siuruankylässä.
  • Euroopan suurimpiin kuuluva purjelentoalue G41 Pudasjärven Ilmailukeskuksen ympärillä.
  • Lapin sodan ensimmäinen yhteenotto suomalaisten ja saksalaisten välillä käytiin Ouluntien ja Hetekyläntien risteyksen maastossa 28. syyskuuta 1944.

Aiheesta muualla

Lähteet

Malline:Oulun läänin kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pudasjärvi&oldid=800305”