Ero sivun ”Aleksei Mihailovitš” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 31: Rivi 31:
'''Aleksei Mihailovitš Romanov''' ([[venäjän kieli|ven]]. Алексей Михаилович Романов), [[29. maaliskuuta|(29. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 19. maaliskuuta)</small> [[1629]] [[Moskova]] – [[8. helmikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 29. tammikuuta)</small> [[1676]] Moskova) oli [[Moskovan Venäjä|Venäjän]] [[tsaari]] vuosina 1645–1676.<ref name="nv1910"/> Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tarkiainen, Kari|Nimeke=Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721|Vuosi=2022|Sivut=143-144|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Isbn=978-951-858-576-6}}</ref> Hänen kuuluisin poikansa on keisari [[Pietari Suuri|Pietari I]].
'''Aleksei Mihailovitš Romanov''' ([[venäjän kieli|ven]]. Алексей Михаилович Романов), [[29. maaliskuuta|(29. maaliskuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 19. maaliskuuta)</small> [[1629]] [[Moskova]] – [[8. helmikuuta]] <small>([[Juliaaninen kalenteri|J]]: 29. tammikuuta)</small> [[1676]] Moskova) oli [[Moskovan Venäjä|Venäjän]] [[tsaari]] vuosina 1645–1676.<ref name="nv1910"/> Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Tarkiainen, Kari|Nimeke=Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721|Vuosi=2022|Sivut=143-144|Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura|Isbn=978-951-858-576-6}}</ref> Hänen kuuluisin poikansa on keisari [[Pietari Suuri|Pietari I]].


Hän oli kaksi kertaa naimisissa: 1) Vuonna 1648 puolalaissyntyisen [[Pajarit|pajari]]<nowiki/>sukuisen Maria Iljinitšna Miloslavskaja (1624–1669) kanssa; liitosta syntyi 13 lasta, joista kuusi kuoli ennen aikuisikää ja viimeinen lapsi kuoli äitinsä kanssa synnytyksen jälkeen ja 2) Vuonna 1671 pienaateliin kuuluvan [[Natalja Naryškina|Natalia Kirillova Naryškinan]] (1651–1694) kanssa; liitosta syntyi 3 lasta, joista kaksi eli aikuisiksi. [[Fjodor III|Fjodorista]], [[Iivana V|Ivanista]] ja [[Pietari Suuri|Pjotrista]] tuli tsaareja; [[Sofia Aleksejevna|Sofiasta]] tuli sijaishallitsija. Yksikään tyttäristä ei mennyt naimisiin, kaksi heistä meni luostariin.
Hän oli kaksi kertaa naimisissa: 1) Vuonna 1648 puolalaissyntyisen [[Pajarit|pajari]]<nowiki/>sukuisen Maria Iljinitšina Miloslavskaja (1624–1669) kanssa; liitosta syntyi 13 lasta, joista kuusi kuoli ennen aikuisikää ja viimeinen lapsi kuoli äitinsä kanssa synnytyksen jälkeen ja 2) Vuonna 1671 pienaateliin kuuluvan [[Natalja Naryškina|Natalia Kirillova Naryškinan]] (1651–1694) kanssa; liitosta syntyi 3 lasta, joista kaksi eli aikuisiksi. [[Fjodor III|Fjodorista]], [[Iivana V|Ivanista]] ja [[Pietari Suuri|Pjotrista]] tuli tsaareja; [[Sofia Aleksejevna|Sofiasta]] tuli sijaishallitsija. Yksikään tyttäristä ei mennyt naimisiin, kaksi heistä meni luostariin.


Aleksein valtakauden alussa hänen kasvattajansa [[Boris Morozov]] sai vallan. Morozovin ympärille kertyneisiin suosikkeihin kuului muun muassa molempien yhteinen lanko Ilja Miloslavski.
Aleksein valtakauden alussa hänen kasvattajansa [[Boris Morozov]] sai vallan. Morozovin ympärille kertyneisiin suosikkeihin kuului muun muassa molempien yhteinen lanko Ilja Miloslavski.

Versio 7. kesäkuuta 2023 kello 08.15

Tämä artikkeli käsittelee tsaaria. Venäjän ortodoksisen kirkon entisestä johtajasta katso Aleksei I (patriarkka).
Aleksei
Venäjän tsaari
Valtakausi 23. heinäkuuta 1645 –
8. helmikuuta 1676
Kruunajaiset 28. syyskuuta 1645
Edeltäjä Mikael Romanov
Seuraaja Fjodor III
Syntynyt 29. maaliskuuta 1629
Moskova
Kuollut 8. helmikuuta 1676
Moskova
Hautapaikka Arkkienkelin katedraali, Moskova
Puoliso Maria Miroslavskaja
Natalja Naryškina
Lapset Jevdokia Aleksejevna
Marta Aleksejevna
Sofia Aleksejevna
Jekaterina Aleksejevna
Maria Aleksejevna
Fjodor III
Feodosia Aleksejevna
Iivana V
Pietari Suuri
Natalja Aleksejevna
Koko nimi Aleksei Mihailovitš
Suku Romanov
Isä Mikael Romanov
Äiti Jevdokia Strešnjova
Uskonto ortodoksi

Aleksei Mihailovitš Romanov (ven. Алексей Михаилович Романов), (29. maaliskuuta (J: 19. maaliskuuta) 1629 Moskova – 8. helmikuuta (J: 29. tammikuuta) 1676 Moskova) oli Venäjän tsaari vuosina 1645–1676.[1] Hänestä tuli tsaari 16-vuotiaana. Aleksei Mihailovitšin hallitsijakausi oli Venäjän politiikassa vakiintumisen aikaa.[2] Hänen kuuluisin poikansa on keisari Pietari I.

Hän oli kaksi kertaa naimisissa: 1) Vuonna 1648 puolalaissyntyisen pajarisukuisen Maria Iljinitšina Miloslavskaja (1624–1669) kanssa; liitosta syntyi 13 lasta, joista kuusi kuoli ennen aikuisikää ja viimeinen lapsi kuoli äitinsä kanssa synnytyksen jälkeen ja 2) Vuonna 1671 pienaateliin kuuluvan Natalia Kirillova Naryškinan (1651–1694) kanssa; liitosta syntyi 3 lasta, joista kaksi eli aikuisiksi. Fjodorista, Ivanista ja Pjotrista tuli tsaareja; Sofiasta tuli sijaishallitsija. Yksikään tyttäristä ei mennyt naimisiin, kaksi heistä meni luostariin.

Aleksein valtakauden alussa hänen kasvattajansa Boris Morozov sai vallan. Morozovin ympärille kertyneisiin suosikkeihin kuului muun muassa molempien yhteinen lanko Ilja Miloslavski.

Moskovassa puhkesi kesällä 1648 monipäiväinen suolakapina. Tsaari joutui kiinnittämään huomiota hänelle jätettyihin anomuksiin ja kutsui zemski soborin jälleen koolle. Sen noin 350 edustajaa laativat uuden lakikokoelman Sobornoje uloženije, joka julkaistiin vuonna 1649. Laki korosti tsaarin asemaa ja antoi toisaalta maaseudun aatelistolle ja kaupunkilaisille etuja kirkon tappioksi.[3]

Venäjän kirkon patriarkan tehtävä vapautui vuonna 1652, ja Aleksei järjesti paikan munkki Nikonille, jonka oli jo aiemmin nimittänyt Novgorodin metropoliitaksi. Nikon vastusti vuoden 1649 lakia ja vaati aatelilta ja tsaarilta valan ennen suostumistaan tehtävään. Sotaan lähtiessään Aleksei antoi Nikonille arvonimen Veliki gosudarin ja valtionhoitajan aseman.

Aikuistuttuaan Aleksei nousi kuitenkin vuonna 1658 vastustamaan Nikonia, joka vetäytyi perustamaansa luostariin mutta ei luopunut patriarkan arvonimestä. Tilanne ratkaistiin lopulta vuonna 1666 Moskovan suuressa kirkolliskokouksessa, jossa Nikon tuomittiin ja erotettiin. Idän kreikkalaiset patriarkat lausuivat vastoin piispojen kantaa, että patriarkan piti olla hallitsijalle kuuliainen. Näin omaksuttiin vanha bysanttilainen käytäntö, jossa kirkko oli hallitsijan alainen.

Zemski sobor kutsuttiin koolle enää vain kerran, vuonna 1653. Aleksei otti tavakseen ratkaista asiat omassa ”kamariduumassaan”. Seurauksena oli itsevaltiuden vahvistuminen, mikä oli jo Länsi-Euroopassakin yleistymässä. Hallinto kasvoi Aleksei hallitsijakaudella. Zemski soborin jäsenmäärä lisääntyi, arvonimiä tuli lisää ja hovi käsitti lopulta kaikkiaan 3 000 henkilöä.[2]

Lähteet

  1. ↑ Pietari Suuri – 2. Euroopan koulu (ote). Nuori voima, 01.01.1910, nro 7–8, s. 49–50. Kansalliskirjasto. Viitattu 12.07.2015.
  2. ↑ a b Tarkiainen, Kari: Moskovalainen. Ruotsi, Suomi ja Venäjä 1478-1721, s. 143-144. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022. ISBN 978-951-858-576-6.
  3. ↑ Lappalainen, Jussi T.: Toipuva Moskovan valtakunta, s. 109. Teoksessa Heikki Kirkinen (toim.): Venäjän historia. Otava, 2000. ISBN 951-1-15799-X.
Venäjän vaakuna Edeltäjä:
Mikael Romanov 		Venäjän tsaari
1645–1676 		Seuraaja:
Fjodor III
Kansainväliset
Kansalliset
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksei_Mihailovitš&oldid=21606546”