Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
→Terveysvaikutukset: vanhentunut linkki pois. |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Vuonna 2017 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin noin 190 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon. Tutkimukseen osallistui 135 000 henkeä.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45 | Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5. | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
Vuonna 2017 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin noin 190 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon. Tutkimukseen osallistui 135 000 henkeä.<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc">{{Lehtiviite | www = https://www.thelancet.com/cms/10.1016/S0140-6736(17)32253-5/attachment/b828d970-0527-4a7e-9f05-7c1674c07f9e/mmc1.pdf | Otsikko = Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix | Tekijä = Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al. | Julkaisu = The Lancet | Vuosi = 2017 | Numero = | Sivut = 3, 44-45 | Julkaisija = | Doi = 10.1016/S0140-6736(17)32253-5. | Viitattu = 8.5.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> |
||
Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä keskimäärin 100 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä |
Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä keskimäärin 100 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä tai lihaa syöviä. Alhaiseen tulotasoon ja työoloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan huomioitu<ref name="Lancet.Fruit.vegetable.etc"/>. |
||
Norjassa vuonna 2022 julkaistussa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin toisaalta, että päivittäin yhteensä 550 grammaa omenoita, kerä-, parsa- ja kukkakaalia sekä porkkanoita ja lanttua nauttivilla naisilla oli lähes 30 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin vain 200 grammaa nauttivilla ja yli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin niillä, jotka eivät nauttineet lainkaan kyseisiä kasviksia. Kyseiset kasvikset valittiin tutkimukseen sen perusteella, että niitä kyetään viljelemään Norjassa. Tutkimukseen osallistui lähes 84 000 norjalaisnaista, joita seurattiin keskimäärin 18 vuotta. Tuloksissa huomioitiin muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ylipainon, tupakoinnin, koulutuksen ja alkoholinkäytön kuolleisuuteen liittyvä vaikutus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Torill M. Enget Jensen, Tonje Braaten, Bjarne K. Jacobsen, Guri Skeie|Otsikko=Non-linear associations between healthy Nordic foods and all-cause mortality in the NOWAC study: a prospective study|Julkaisu=BMC Public Health|Ajankohta=2022-01-25|Vuosikerta=22|Numero=1|Sivut=169|Pmid=35078429|Doi=10.1186/s12889-022-12572-8|Issn=1471-2458|www=https://doi.org/10.1186/s12889-022-12572-8}}</ref> |
Norjassa vuonna 2022 julkaistussa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin toisaalta, että päivittäin yhteensä 550 grammaa omenoita, kerä-, parsa- ja kukkakaalia sekä porkkanoita ja lanttua nauttivilla naisilla oli lähes 30 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin vain 200 grammaa nauttivilla ja yli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin niillä, jotka eivät nauttineet lainkaan kyseisiä kasviksia. Kyseiset kasvikset valittiin tutkimukseen sen perusteella, että niitä kyetään viljelemään Norjassa. Tutkimukseen osallistui lähes 84 000 norjalaisnaista, joita seurattiin keskimäärin 18 vuotta. Tuloksissa huomioitiin muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ylipainon, tupakoinnin, koulutuksen ja alkoholinkäytön kuolleisuuteen liittyvä vaikutus.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Torill M. Enget Jensen, Tonje Braaten, Bjarne K. Jacobsen, Guri Skeie|Otsikko=Non-linear associations between healthy Nordic foods and all-cause mortality in the NOWAC study: a prospective study|Julkaisu=BMC Public Health|Ajankohta=2022-01-25|Vuosikerta=22|Numero=1|Sivut=169|Pmid=35078429|Doi=10.1186/s12889-022-12572-8|Issn=1471-2458|www=https://doi.org/10.1186/s12889-022-12572-8}}</ref> |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan päivittäin yli neljä ruokalusikallista raakoja vihanneksia syövillä esiintyi 15 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin niillä, jotka eivät syöneet niitä lainkaan. Tulos viittasi kuitenkin siihen, että sillä ei ole terveyden kannalta merkittävää eroa, nautitaanko raakoja vihanneksia 2 vai yli 4 ruokalusikallista päivässä. Kypsennettyjen vihannesten kohdalla luku oli vain 4 prosenttia, eikä kuolleisuus pienentynyt annoskoon kasvaessa kahdesta yli neljään lusikalliseen.<ref name=":0" /> |
Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan päivittäin yli neljä ruokalusikallista raakoja vihanneksia syövillä esiintyi 15 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin niillä, jotka eivät syöneet niitä lainkaan. Tulos viittasi kuitenkin siihen, että sillä ei ole terveyden kannalta merkittävää eroa, nautitaanko raakoja vihanneksia 2 vai yli 4 ruokalusikallista päivässä. Kypsennettyjen vihannesten kohdalla luku oli vain 4 prosenttia, eikä kuolleisuus pienentynyt annoskoon kasvaessa kahdesta yli neljään lusikalliseen.<ref name=":0" /> |
||
Tutkimuksen osanottajat olivat brittejä, ja he nauttivat päivittäin keskimäärin vajaat kolme ruokalusikallista kypsennettyjä vihanneksia ja reilut kaksi raakoja. Tuloksissa huomioitiin erot esimerkiksi tutkittavien koulutuksessa, liikunnallisuudessa, tupakoinnissa, alkoholinkulutuksessa, painoindeksissä, lisäravinteiden käytössä sekä hedelmien, |
Tutkimuksen osanottajat olivat brittejä, ja he nauttivat päivittäin keskimäärin vajaat kolme ruokalusikallista kypsennettyjä vihanneksia ja reilut kaksi raakoja. Tuloksissa huomioitiin erot esimerkiksi tutkittavien koulutuksessa, liikunnallisuudessa, tupakoinnissa, alkoholinkulutuksessa, painoindeksissä, lisäravinteiden käytössä sekä hedelmien, kalan, punaisen lihan ja lihajalosteiden kulutuksessa. Tutkittavat olivat sydänterveitä tutkimuksen alkaessa, mutta osa sairasti verenpainetautia tai diabetesta, mikä myös huomioitiin tuloksessa. Tuloerotkin huomioitiin osittain. Vihannesten nauttimisella näytti aluksi olevan suuri vaikutus sydänkuolemien ehkäisijänä, mutta se katosi lähes kokonaan, kun sekoittavien muuttujien vaikutuksia suljettiin pois. Tutkijat pitävät tämän vuoksi todennäköisenä, että loputkin erot kuolleisuudessa selittyvät suurimmaksi osaksi niillä sosioekonomisilla, elintapa- ja ympäristöeroilla, joita ei otettu tutkimuksessa huomioon. Tutkimukseen osallistui lähes 400 000 henkeä, joiden keski-ikä oli 56 vuotta ja heitä seurattiin 12 vuoden ajan.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Qi Feng, Jean H. Kim, Wemimo Omiyale, Jelena Bešević, Megan Conroy, Margaret May|Otsikko=Raw and Cooked Vegetable Consumption and Risk of Cardiovascular Disease: A Study of 400,000 Adults in UK Biobank|Julkaisu=Frontiers in Nutrition|Ajankohta=2022|Vuosikerta=9|Doi=10.3389/fnut.2022.831470/full|Issn=2296-861X|www=https://www.frontiersin.org/article/10.3389/fnut.2022.831470}}</ref> |
||
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], joten ne sopivat hyvin painonhallintaan. Monet vihannekset sisältävät lisäksi paljon elimistölle välttämättömiä [[Kivennäisaine|kivennäis]]- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a tai vitamiineja kuten [[foolihappo|folaattia]], [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref> |
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|energiaa]], joten ne sopivat hyvin painonhallintaan. Monet vihannekset sisältävät lisäksi paljon elimistölle välttämättömiä [[Kivennäisaine|kivennäis]]- ja [[hivenaine]]ita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a tai vitamiineja kuten [[foolihappo|folaattia]], [[C-vitamiini]]a ja [[karotenoidit|karotenoideja]].<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201</ref> |
||
Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</ |
Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon [[kolesteroli]]n imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref> Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004{{404}}</ref> |
||
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004{{404}}</ref> |
|||
== Vuoden vihannes == |
== Vuoden vihannes == |
||
Versio 13. heinäkuuta 2022 kello 02.43
Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa ja kasvihuoneissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.[1]
Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät, kuten tomaatti ja kurkku[2] sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet, kuten vihreät herneet ja vihreät pavut[3].
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Muutamat lajit, kuten kurkku, ovat kuitenkin peräisin Itä-Aasiasta, tomaatti Keski-Amerikasta.[4]
Kulutus ja käyttö
Suomalaiset kuluttivat vuonna 2017 keskimäärin 44 grammaa vihanneksia päivässä, mikä oli vain 65 prosenttia ruotsalaisten kuluttamasta määrästä.[5] Vuoden 2017 Finnravinto-tutkimukseen osallistuneet ilmoittivat syövänsä kuitenkin yli neljä kertaa keskivertokuluttajia enemmän vihanneksia eli päivittäin yli 180 grammaa, josta noin 100 grammaa raakana tai salaatissa[6].
Tomaatti ja sipuli ovat maailman suosituimmat vihannekset[7]. Niitä käytetään lukuisissa kypsennettävissä ruoissa makua rikastamaan.
Vihanneksia käytetään myös raakoina esimerkiksi salaateissa ja raasteissa. Lisäksi niitä voidaan säilöä etikkaan tai hapattaa maitohappokäymisen avulla.
Porkkanaa ja muita juureksia käytetään tyypillisesti keitoissa ja raasteissa sekä suomalaisissa perinnelaatikoissa.
Terveysvaikutukset
Vuonna 2017 julkaistun väestötutkimuksen mukaan sillä Euroopan ja Yhdysvaltojen väestökolmanneksella, joka nauttii päivittäin keskimäärin noin 190 grammaa (vaihteluväli 140-230 g) vihanneksia kypsennetyssä muodossa, on 24 prosenttia pienempi kuolemanriski kuin sillä kolmanneksella, joka nautti niitä vain viidesosan tuosta määrästä eli 25-50 grammaa päivässä. Perunan kulutusta ei otettu huomioon. Tutkimukseen osallistui 135 000 henkeä.[8]
Sillä kolmanneksella, jotka nauttii päivittäin keskimäärin 460 grammaa (vv. 370-550 g) raakoja vihanneksia, esiintyy 20 prosenttia vähemmän kuolemantapauksia kuin sillä kolmanneksella, joka nauttii niitä keskimäärin 100 grammaa. Tulos saatiin sen jälkeen, kun oltiin otettu huomioon, että paljon vihanneksia syövien joukossa on tavallista vähemmän tupakoitsijoita ja enemmän naisia, hoikkia, liikuntaa harrastavia, koulutettuja ja hedelmiä tai lihaa syöviä. Alhaiseen tulotasoon ja työoloihin liittyviä haitallisia terveysvaikutuksia ei kuitenkaan huomioitu[8].
Norjassa vuonna 2022 julkaistussa väestöseurantatutkimuksessa havaittiin toisaalta, että päivittäin yhteensä 550 grammaa omenoita, kerä-, parsa- ja kukkakaalia sekä porkkanoita ja lanttua nauttivilla naisilla oli lähes 30 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin vain 200 grammaa nauttivilla ja yli 10 prosenttia suurempi kuolleisuus kuin niillä, jotka eivät nauttineet lainkaan kyseisiä kasviksia. Kyseiset kasvikset valittiin tutkimukseen sen perusteella, että niitä kyetään viljelemään Norjassa. Tutkimukseen osallistui lähes 84 000 norjalaisnaista, joita seurattiin keskimäärin 18 vuotta. Tuloksissa huomioitiin muun muassa fyysisen aktiivisuuden, ylipainon, tupakoinnin, koulutuksen ja alkoholinkäytön kuolleisuuteen liittyvä vaikutus.[9]
Kansainvälisen tutkijaryhmän vuonna 2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan päivittäin yli neljä ruokalusikallista raakoja vihanneksia syövillä esiintyi 15 prosenttia vähemmän sydänperäisiä kuolemia kuin niillä, jotka eivät syöneet niitä lainkaan. Tulos viittasi kuitenkin siihen, että sillä ei ole terveyden kannalta merkittävää eroa, nautitaanko raakoja vihanneksia 2 vai yli 4 ruokalusikallista päivässä. Kypsennettyjen vihannesten kohdalla luku oli vain 4 prosenttia, eikä kuolleisuus pienentynyt annoskoon kasvaessa kahdesta yli neljään lusikalliseen.[10]
Tutkimuksen osanottajat olivat brittejä, ja he nauttivat päivittäin keskimäärin vajaat kolme ruokalusikallista kypsennettyjä vihanneksia ja reilut kaksi raakoja. Tuloksissa huomioitiin erot esimerkiksi tutkittavien koulutuksessa, liikunnallisuudessa, tupakoinnissa, alkoholinkulutuksessa, painoindeksissä, lisäravinteiden käytössä sekä hedelmien, kalan, punaisen lihan ja lihajalosteiden kulutuksessa. Tutkittavat olivat sydänterveitä tutkimuksen alkaessa, mutta osa sairasti verenpainetautia tai diabetesta, mikä myös huomioitiin tuloksessa. Tuloerotkin huomioitiin osittain. Vihannesten nauttimisella näytti aluksi olevan suuri vaikutus sydänkuolemien ehkäisijänä, mutta se katosi lähes kokonaan, kun sekoittavien muuttujien vaikutuksia suljettiin pois. Tutkijat pitävät tämän vuoksi todennäköisenä, että loputkin erot kuolleisuudessa selittyvät suurimmaksi osaksi niillä sosioekonomisilla, elintapa- ja ympäristöeroilla, joita ei otettu tutkimuksessa huomioon. Tutkimukseen osallistui lähes 400 000 henkeä, joiden keski-ikä oli 56 vuotta ja heitä seurattiin 12 vuoden ajan.[10]
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti energiaa, joten ne sopivat hyvin painonhallintaan. Monet vihannekset sisältävät lisäksi paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja mangaania tai vitamiineja kuten folaattia, C-vitamiinia ja karotenoideja.[11]
Vihanneksissa on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka nopeuttaa suolen toimintaa. Kuidut myös vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Vihannekset sisältävät myös monia fytokemikaaleja.[12] Jo vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia, kun lähtötaso on matala.[13]
Vuoden vihannes
Suomessa puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen Vuoden vihanneksen. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin yrtit.[14]
Katso myös
Lähteet
- Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.
Viitteet
- ↑ Grönros, Eija-Riitta, et al.: Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö), s. 566–567, hakusana vihannes. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9.
- ↑ Rousi 1997, s. 236
- ↑ Rousi 1997, s. 128–129, 201
- ↑ Rousi 1997, s. 201–202
- ↑ Health at a Glance 2019 – OECD Indicators, s. 95. Organisation for Economic Co-operation and Development OECD, 2019. ISBN 978-92-64-38208-4. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.5.2020). doi:10.1787/19991312 (englanniksi)
- ↑ Ravitsemus Suomessa –FinRavinto 2017 -tutkimus. Sivut 51, 54. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
- ↑ The Most Popular Vegetables in the World WorldAtlas. Viitattu 24.11.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Miller, Victoria & Mente, Andrew & Dehghan, Mahshid & Rangarajan, Sumathy et al.: Fruit, vegetable, and legume intake, and cardiovascular disease and deaths in 18 countries (PURE): a prospective cohort study. Supplementary appendix. The Lancet, 2017, s. 3, 44-45. doi:10.1016/S0140-6736(17)32253-5.. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.5.2020. (englanniksi)
- ↑ Torill M. Enget Jensen, Tonje Braaten, Bjarne K. Jacobsen, Guri Skeie: Non-linear associations between healthy Nordic foods and all-cause mortality in the NOWAC study: a prospective study. BMC Public Health, 25.1.2022, 22. vsk, nro 1, s. 169. PubMed:35078429. doi:10.1186/s12889-022-12572-8. ISSN 1471-2458. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Qi Feng, Jean H. Kim, Wemimo Omiyale, Jelena Bešević, Megan Conroy, Margaret May: Raw and Cooked Vegetable Consumption and Risk of Cardiovascular Disease: A Study of 400,000 Adults in UK Biobank. Frontiers in Nutrition, 2022, 9. vsk. doi:10.3389/fnut.2022.831470/full. ISSN 2296-861X. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Rousi 1997, s. 201
- ↑ Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
- ↑ "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet" Livsmedelsverket, Stockholm 2004[vanhentunut linkki]
- ↑ Tuoreet yrtit ovat vuoden vihannes 2012 Ruokatieto. 26.01.2012. Viitattu 8.5.2020.
Aiheesta muualla
- Schwab, Ursula: Kasvikset, marjat ja hedelmät terveyden edistäjinä Lääkärikirja Duodecim. 22.4.2020. Viitattu 8.5.2020.
- Kasvisten vaikutus terveyteen Kotimaiset kasvikset. Viitattu 8.5.2020.
- Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen Kotimaiset Kasvikset. Viitattu 8.5.2020.
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |