Ero sivun ”Maakunta- ja soteuudistus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 16759134, jonka teki 188.238.177.158 (keskustelu)
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 9: Rivi 9:


=== Sote- ja maakuntauudistus ===
=== Sote- ja maakuntauudistus ===
[[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] maaliskuussa 2017 antaman esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa, joissa päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Suunnittellut alueet vastaavat nykyisiä maakuntia yksittäisiä kuntapoikkeamia lukuun ottamatta. Maakunnat hoitavat niille laissa säädettyjä tehtäviä, joista osa siirretään kunnilta. Keskeisiä siirrettävistä tehtävistä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu sekä pelastustoimi. Maakunnat jaetaan viiteen yhteistyöalueeseen, jotka laativat joka neljäs vuosi yhteistyösuunnitelman. Palveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan siten, että palvelut tuottaa maakunnissa liikelaitos.<ref name=":1">Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 1-2.</ref>
[[Sipilän hallitus|Sipilän hallituksen]] maaliskuussa 2017 antaman esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa, joissa päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Suunnittellut alueet vastaavat nykyisiä maakuntia yksittäisiä kuntapoikkeamia lukuun llon järjestämisvastuu sekä pelastustoimi. etaan siten, että palvelut tuottaa maakunnissa liikelaitos.<ref name=":1">Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 1-2.</ref>


[[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ELY-keskukset]] ja [[Työ- ja elinkeinotoimisto|TE-toimistot]] on tarkoitus lakkauttaa. Pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirretään maakunnille, mutta alueelliseen näkökulmaan liittymättömät tehtävät valtiolle. TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. [[Maakunnan liitto|Maakuntien liittojen]] lakisääteiset tehtävät siirretään maakunnille, ja jäsenkunnat voivat lakkauttaa liitot.<ref>Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 133.</ref>
[[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ELY-keskukset]] ja [[Työ- ja elinkeinotoimisto|TE-toimistot]] on tarkoitus lakkauttaa. Pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirretään maakunnille, mutta alueelliseen näkökulmaan liittymättömät tehtävät valtiolle. TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. [[Maakunnan liitto|Maakuntien liittojen]] lakisääteiset tehtävät siirretään maakunnille, ja jäsenkunnat voivat lakkauttaa liitot.<ref>Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 133.</ref>

Versio 11. syyskuuta 2017 kello 15.25

 Tämä artikkeli tai osio kertoo tulevasta tapahtumasta. Tiedot saattavat muuttua huomattavasti ennen tapahtuman alkua.

Sote- ja maakuntauudistus on Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eli sote-palveluiden uudistamiseen tähtäävä hanke, jonka tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta 18 perustettavalle maakunnalle.[1][2] Erikseen valmistellaan valinnanvapauslaki, jonka myötä asiakas voisi vapaasti valita lain piiriin kuuluvissa palveluissa maakunnan yhtiön, yksityisen yhtiön tai järjestön tuottaman palvelun väliltä.

Alun perin maakuntia esitettiin perustettavaksi 1. heinäkuuta 2017, maakuntavaaleja järjestettäväksi tammikuussa 2018, ja että sote-palvelut siirtyisivät maakunnille 1. tammikuuta 2019.

Heinäkuussa 2017 pääministeri Juha Sipilä kuitenkin ilmoitti, että maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018, ja että sote-uudistus tulisi aiempaan aikatauluun nähden vuotta myöhemmin voimaan, 1.1.2020.[3]

Uudistuksen sisältö

Sote- ja maakuntauudistus

Sipilän hallituksen maaliskuussa 2017 antaman esityksen mukaan Suomeen muodostetaan 18 maakuntaa, joissa päätäntävaltaa käyttää vaaleilla valittava maakuntavaltuusto. Suunnittellut alueet vastaavat nykyisiä maakuntia yksittäisiä kuntapoikkeamia lukuun llon järjestämisvastuu sekä pelastustoimi. etaan siten, että palvelut tuottaa maakunnissa liikelaitos.[4]

ELY-keskukset ja TE-toimistot on tarkoitus lakkauttaa. Pääosa ELY-keskusten tehtävistä siirretään maakunnille, mutta alueelliseen näkökulmaan liittymättömät tehtävät valtiolle. TE-palveluiden järjestämisvastuu siirtyisi maakunnille. Maakuntien liittojen lakisääteiset tehtävät siirretään maakunnille, ja jäsenkunnat voivat lakkauttaa liitot.[5]

Valtion ohjausta on tarkoitus vahvistaa siten, että sosiaali- ja terveydenhuollolle laaditaan joka neljäs vuosi strategiset tavoitteet, jotka maakuntien tulee ottaa huomioon.[4]

Maakuntien toiminta on tarkoitus rahoittaa valtion rahoituksella ja asiakasmaksuilla. Tämän takia valtion tuloja on ehdotettu kasvatettavaksi ansiotuloveroa kiristämällä. Samalla kaikki kunnat velvoitetaan alentamaan kunnallisveroa 12,47 prosenttiyksiköllä. Uudistuksessa kokonaisveroaste ei kasva. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamiseen liittyvä henkilöstö ja irtain omaisuus siirtyy kunnilta maakunnille.[4]

Valinnanvapauslaki

Erikseen valmistellaan asiakkaan valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö.[4] Tarkoituksena on, että asiakas voi valita valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa joko maakunnan yhtiön, yksityisen tai järjestön palvelun välillä.[1]

Asiakas voi valita sosiaali- ja terveyskeskuksen lisäksi erikseen hammashoitolan, ja vaihtaa palvelun tuottajaa vuoden välein. Asiakasmaksu on vakio tuottajasta riippumatta.[6]

Valinnanvapauslakiluonnosta on sittemmin muokattu erityisesti kevään 2017 mittaan esitetyn kritiikin johdosta. Sosiaalihuollon asemaa on tarkennettu, korvausmallia sote- ja suunhoidon keskusten osalta on muutettu ja ns. ”kermankuorintaa”, eli asiakkaiden valikointia palveluntuottajien toimesta, on pyritty hillitsemään uusin sopimusehdoin.[7]

Suomalaisilla on jo nykyisellään valinnanvapautta palveluissa. Potilas voi valita terveysasemansa kerran vuodessa ja erikoissairaanhoidon yksikön lääkärin lähetteellä.[8]

Uudistuksen tavoitteet

Uudistuksen tavoitteena on alentaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia siten, että vuoteen 2030 mennessä ne olisivat 3 miljardia euroa alemmat kuin ilman uudistusta.[4] Lisäksi tavoitteena on kaventaa terveyseroja ja parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta.[9]

Historia

Paras-hanke 2006–2011

Sote- ja maakuntauudistusta edelsi kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke, jota koskeva laki astui voimaan 2007. Vanhasen ensimmäinen hallitus käynnisti hankkeen vuonna 2006. Laki pakotti pienimmät kunnat järjestämään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut.[10]

Kataisen hallitus 2011–2014

Paras-hanke keskeytettiin vuonna 2011 Kataisen hallituksen toimesta. Hankkeen aikana ei tehty muita sote-ehdotuksia. Huhtikuussa 2011 valmistui Kari Välimäen vetämän työryhmän loppuraportti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, kehittämistä ja valvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyen. Raporttia seurasi useita muita sote-linjauksia ja -raportteja koko Kataisen hallituksen loppuajaksi, ja hallitusohjelmaan tehtiin kirjauksia sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta.[10]

Joulukuussa 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ensimmäinen versio hylättiin. Se perustui Petteri Orpon (kok.) johtaman koordinaatioryhmän linjauksiin.[10]

Stubbin hallitus 2014–2015

Stubbin hallitus sitoutui Kataisen hallituksen yhdessä oppositiopuolueiden kanssa 23. maaliskuuta 2014 tekemään linjaukseen sote-uudistuksesta. Suomalaisten keskeiset hyvinvointipalvelut turvattaisiin toteuttamalla perusteellinen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Kansallisella ja sote-alueiden ohjauksella varmistetaan, että uudistuksella myös supistetaan kestävyysvajetta. Sote-järjestämislain keskeisistä pykälistä ja jatkotoimista päästiin 25. kesäkuuta 2014 ratkaisuun parlamentaarisessa valmisteluryhmässä.lähde?

Helmikuussa 2015 perustuslakivalikunta tyrmäsi sote-esityksen, minkä jälkeen sosiaali- ja terveysvaliokunta poisti esityksestä kaavaillut viisi sote-aluetta.[10] Maaliskuussa 2015 perustuslakivaliokunta totesi eduskunnan käsittelyssä olleen sote-uudistusehdotuksen olevan perustuslain vastainen. Uudistuksen jatkovalmistelu siirtyi eduskuntavaalien jälkeiselle uudelle hallitukselle.[11]

Sipilän hallitus 2015–

Keväällä 2015 esitellyssä Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa sote-uudistuksessa suunniteltiin edettävän kolmiportaisella mallilla: valinnanvapauden piti olla sote-uudistuksessa kolmas vaihe sote-palveluiden rakenneuudistuksen ja yksikanavaiseen rahoitukseen siirtymisen jälkeen.[12]

Hallitus ilmoitti 7. marraskuuta 2015 päässeensä sopuun 15 sote-alueesta ja 18 itsehallintoalueesta. Terveydenhuollon näkökulmasta sote-alueita olisi saanut olla vähän, THL:n mukaan ihanteellisesti 4–5, enintään 12.[13] Laajemminkin asiantuntijat kannattivat 5 tai 12 sote-aluetta.[14] Lukumääräpäätöksestä tulikin valtataistelu 18 aluetta toivovan keskustan ja enintään 12 aluetta toivovan kokoomuksen välille, koska 18 sote-alueen mallissa keskustasta tulisi Ylen laskelman mukaan suurin puolue 9 sote-alueella.[15][16] 15 alueen mallissa keskusta olisi suurin 7 alueella.[17] Kokoomus suostui Keskustan vaatimaan 18 maakunnan malliin, ja sai myönnytyksena linjauksen valinnanvapauslaista, jonka myötä asiakas voisi valita vapaasti palvelun tuottajan. Linjausta ei oltu etukäteen valmisteltu.[12]

Helmikuussa 2016 itsehallintoalueita alettiin kutsua maakunniksi.[18]

Huhtikuussa 2016 hallitus ilmoitti, että valinnanvapauden piiriin tulevat palvelut pitää yhtiöittää. Tätäkään linjausta ei oltu etukäteen valmisteltu.[12]

Kesällä 2016 hallitus julkisti sote- ja maakuntauudistuksen lakiluonnokset. Epäselväksi jäi, mitkä kaikki palvelut olisivat kuuluneet valinnanvapauslain piiriin, mitä oikeuskansleri kritisoi. Vain kolme päivää ennen joulua hallitus julkisti valinnanvapaslakiluonnoksen, joka sai keskeneräisyydestään paljon kritiikkiä.[12] Luonnoksesta lausunnon antaneet suhtautuivat myönteisesti valinnanvapauden lisäämiseen, mutta moni uskoi, että hallituksen esityksellä uudistuksen tavoitteita ei saavutettaisi.[12]

Hallitus antoi sote- ja maakuntauudistusta koskevan esityksen eduskunnalle 2. maaliskuuta 2017. Maakuntia esitettiin perustettavaksi 1. heinäkuuta 2017 ja sotepalveluiden esitettin siirtyvän maakunnille 1. tammikuuta 2019.[19] Lakiluonnos sai lausuntokierroksella paljon kritiikkiä erityisesti valinnanvapaudesta. Noin neljännes lausunnonantajista uskoi, että uudistus kaventaisi terveyseroja ja yhdenvertaistaisi palveluja. Yksityiset palveluntuottajat uskoivat tavoitteen toteutumiseen eniten. Säästöjen toteutumiseen taas uskoi vain kymmenesosa; myönteisimmin asiaan suhtautuivat yksityiset palveluntuottajat, vaikka heistäkin yli puolella oli epäilyksiä asiasta. Myös siirtymäsäännökset saivat osakseen kritiikkiä. Hyvää palautetta lakiluonnos sai toimintatapojen muutoksen edistämisestä sekä asiakkaan henkilökohtaista budjettia koskevista säädöksistä.[9]

Lausuntokierroksen palautteen perusteella siirtymäsäännöksiä muutetaan siten, että ensimmäiset maakunnat voivat aloittaa valinnanvapauden toimeenpanon puoli vuotta aikaisemmin, ja osa puoli vuotta jäljessä.[20]

Toukokuussa 2017 lainsäädäntö on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan valmistelevassa käsittelyssä[21], josta se etenee eduskunnan kahteen käsittelyyn lainvalmistelun vaiheiden mukaisesti[22]. Valiokunta voi myös ehdottaa, että lakiehdotukset osittain tai kokonaan hylätään. Eduskunnan ensimmäisessä käsittelyssä lakiehdotus voi vielä muuttua, toisessa käsittelyssä lakiehdotus joko hyväksytään tai hylätään.[22]

Eduskunta kävi lähetekeskustelun hallituksen esityksestä keskiviikkona 10.5.2017.[23][24]

Eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi 29.6.2017, että hallituksen lakiesitys sote-uudistuksesta ei ole perustuslain mukainen. Valiokunta löysi asiaa koskevista lakiesityksistä viisitoista kohtaa, jotka ovat perustuslain vastaisia, ja esitys palautuu näin ollen valmisteluun, joka voi vaikuttaa merkittävästi sote-uudistukseen ja maakuntavaalien aikatauluun.[25] Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen soten valinnanvapauslaki vaatii täydentävän esityksen ja uuden lausuntokierroksen.[26]

Perustuslakivaliokunnan uudistusta koskevan, lain uudelleen valmisteluun palauttaneen lausunnon jälkeen lain valmistelusta aiemmin vastannut tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti ilmoitti jättävänsä tehtävänsä sote-uudistuksen lain valmistelijana 4.7.2017.[27]

Sipilän hallitus päätti 5.7.2017 jatkaa sote- ja maakuntauudistusta siten, että uudistukset tulevat aiempaan nähden vuotta myöhemmin voimaan, 1.1.2020. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.[3]

Lakiesityksiin tehdään perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset, ja hallitus antaa sote-uudistuksesta uuden esityksen eduskunnalle alkuvuodesta 2018.[3]

Kritiikki ja julkinen keskustelu

Toukokuussa 2016 monet arvostetut professorit kritisoivat Sipilän hallituksen menettelyä sote-uudistuksen suhteen tiukin sanakääntein.[28] Samat professorit, sosiaalipolitiikan asiantuntijat ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijaryhmän jäsenet ovat jatkaneet keväällä 2017 arvosteluaan ja kritisoineet erityisesti uudistuksen keskeneräisyyttä, tiukkaa aikataulua, valinnanvapauteen liittyviä riskejä, tarvittavien tietojärjestelmien puutetta ja eriarvoisuuden lisääntymistä. Myös esitetyin toimenpitein tavoiteltavat kolmen miljardin säästöt vaikuttavat epärealistisilta saavuttaa.[29]

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan sote-järjestelmä lisää tasa-arvoa, kun kaikki kansalaiset pääsevät käyttämään myös yksityisiä terveyspalveluja.lähde? Ennen sote-järjestelmää yksityinen sektori on lähinnä varakkaiden käytössä. Tämä kuitenkin tuo myös uusia kustannuksia. Tällä hetkellä ihmiset ostavat omalla rahallaan ja pienillä kela-korvauksilla yksityisiltä yrityksiltä sekä lääkäri- että hammaslääkäripalveluja. Mikäli nämä ihmiset siirtyvät sote- ja suunhoidon keskuksiin, se tulee tarkoittamaan asiantuntijoiden lausuntojen mukaan merkittäviä lisäkustannuksia.[7]

Suomen Kuvalehden vaalikoneelle 2017 annettujen vastausten perusteella hallituspuolueista ainoastaan keskustan kuntavaaliehdokkaiden enemmistö uskoo, että maakunta pystyisi järjestämään sote-palvelut kuntaa paremmin. Kokoomuksen ehdokkaista 45,9 prosenttia uskoo maakuntamallin olevan parempi ja perussuomalaisten ehdokkaista 23,5 prosenttia.[30]

Poliittisesti uudistuksen mallia ovat kritisoineet kaikki oppositiopuolueet eli SDP, vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit ja RKP.[31][32][33] Kritiikki ei niinkään ole uudistusta, vaan sen totetusmuotoa kohtaan.[34] Puolueista vasemmistoliitto kerää nimiä hallitukselle osoitettuun vetoomukseen, joka siirtäisi uudistuksen kehittämisen eduskuntapuolueiden yhteiseen parlamentaariseen valmisteluun.[35]

Myös muun opposition ja tutkijoiden tahoilta on esitetty parlamentaariseen valmisteluun siirtymistä uudistuksen hyväksyttävyyden takaamisen vuoksi, sen jälkeen kun uusin lakihankkeen aikataulun muutos siirtää lain toimeenpanoa vuoden 2019 eduskuntavaalien ja näin uuden hallituksen valinnan jälkeiseen aikaan.[36]

Keskustelu uudistuksesta Ylen A-studiossa 4.5.2017

Asiasta käytiin keskustelua Ylen A-studio: Talk -ohjelmassa 4.5.2017.[23][24] Vieraina ohjelmassa olivat hallitusta edustava keskustan peruspalveluministeri Juha Rehula, uudistuksen poliittista kritiikkiä edustava vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, asiantuntija emeritusprofessori Martti Kekomäki, ja yritystoimijoita edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk.

Keskustelussa esiin nousivat eri yksityisten tuottajien kannustinmallit, joista yksi on suorituskeskeinen ja toinen kapitaatio- eli väestömääräpohjainen. Suorituskeskeisessä mallissa tuottajalle maksetaan suoritetuista hoidon toimenpiteistä. Sen mahdollisena ongelmana on ylihoitaminen taloudellista voittoa tavoitellen. Hallituksen mallissa käytetään väestömääräpohjaista mallia, jossa jokaisesta hoitoon listautuneesta potilaasta maksetaan palveluntuottajalle tietty korvaus. Mahdollisena ongelmana väestömäärämallissa on potilaiden alihoitaminen taloudellisista kannustinsyistä.

Andersson esitti, että uudistuksessa menot kasvavat, mikä näkyy asiakasmaksujen nousuna tai palveluvalikoiman määrän laskuna. Anderssonin mukaan siitä koituu ongelmia erityisesti pienituloisten arjen toimeentulolle. Hänen mukaansa pienillä lisäresursseilla nykyisen julkisen järjestelmän kehitykseen voitasiin korjata monia siinä nykyisin esiintyviä ongelmia, kuten esimerkiksi pitkiä jonotusaikoja palveluihin. Kekomäen mukaan Suomi tuotti vuonna 2015 Euroopassa eniten terveyttä yhdellä eurolla, eli Suomen terveydenhuolto on ilman sote-uudistusta kansainvälisesti verrattuna tehokas.

Keskustelussa hallituksen esitystä kritisoineet Kekomäki ja Andersson nostivat esiin huolen yksityisen puolen kannustimien ja lainsäädännön toimivuudesta, ja kritisoivat hallituksen esityksen ohjaavaa säännöstöä tehottomaksi ja monimutkaiseksi. He pitivät myös ongelmallisena palveluiden jakaantumista monelle eri tavoittein toimivalle taholle, jolloin yhteistyö monimutkaistuu. Tästä voi syntyä asiakkaille vaikeita raja-aitoja palveluntuottajan vaihtuessa yksityisestä julkiseen. Ongelmia pelättiin syntyvän myös siitä, että yksityinen tuottaja ei vastaa koko hoitoketjusta ja rahoituksesta.

Aalto-yliopiston professoreiden esittämä "kevyt-sote"

Aalto-yliopiston taloustieteen professoreista koostuva ryhmä on esittänyt, että soteuudistukseen liittyvä tuottajien määrän laajentaminen ja kilpailutus toteutettaisiin ainakin aluksi kevyempänä versiona palvelusetelien laajemmalla hyödyntämisellä. Esitetyssä mallissa diagnosointi säilyisi julkisena palveluna, mutta asiakas saisi valita sen jälkeisen terveydenhuollon palvelun tuottajan palvelusetelin avulla.[37]

Vertailu muihin Pohjoismaihin

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtajan Markku Pekurisen mukaan muissa Pohjoismaissa valinnanvapaus on jo käytössä.[38] Karoliinisen instituutin terveydenhoidon organisoinnin professorin Mats Brommelsin mukaan Ruotsissa kaikki ymmärtävät valinnanvapauden olevan yhteinen etu, mutta Suomessa siitä on tehty puoluepolitikointia. Brommelsin mukaan sote-järjestelmä pitää kustannukset kohtuullisina ja valinnanvapaus tukee pieniä toimijoita, jotka eivät pystyisi osallistumaan [julkisen sektorin] raskaisiin kilpailutuksiin. Ruotsissa vastaava valinnanvapaus synnytti 800 uutta yritystä, joista useimmat olivat naisten perustamia.[38] Ruotsin siirtymisestä valinnanvapausmalliin uusia terveyskeskuksia on perustettu lähinnä suuriin kaupunkeihin ja varakkaiden alueille. Uusista yksityisistä terveyskeskuksista 88 prosenttia perustettiin alueille, joilla hoidon palvelutaso oli jo valmiiksi hyvä tai erittäin hyvä. Muutoksen tarkastelujaksona Ruotsissa myös terveydenhuollon kustannukset nousivat. Skånen maakäräjien perusterveydenhuollon kustannukset nousivat Ruotsin tilastokeskuksen mukaan vuosina 2008–2013 lähes 50 prosenttia. Yleinen kustannusnousu oli 10–20 prosenttia.[39]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Mikä on sote-uudistus? - Alueuudistus alueuudistus.fi. Viitattu 20.3.2017.
  2. ↑ Mikä on maakuntauudistus? - Alueuudistus alueuudistus.fi. Viitattu 20.3.2017.
  3. ↑ a b c Sipilä: Sote-uudistus siirtyy vuodella ja maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018 hs.fi.
  4. ↑ a b c d e Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 1-2.
  5. ↑ Hallituksen esitys sote- ja maakuntauudistuksesta 2.3.2017, s. 133.
  6. ↑ Pantsu, Pekka: Rajua kritiikkiä hallituksen sote-esitykselle: Katso 20 suurimman kaupungin kannat valinnanvapausmalliin Yle Uutiset. 28.3.2017. Viitattu 13.4.2017.
  7. ↑ a b Professorit: Sote-raketin lento on tuurista kiinni – "Vain uhkarohkeat insinöörit päästäisivät astronautit ensimmäiseen koerakettiin" Yle Uutiset. Viitattu 25.4.2017.
  8. ↑ Potilaan valinnanvapaus - Päätöksenteko, talous ja palvelujärjestelmä - THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 4.5.2017.
  9. ↑ a b Koivisto, Matti: Näin kylmää kyytiä hallituksen sote-esitys lausuntokierroksella sai – hallituksella viikko aikaa keksiä ratkaisu Yle Uutiset. 3.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
  10. ↑ a b c d Teittinen, Paavo: Tuhat ja yksi sotea – uudistushanke alkoi jo vuonna 2006 Helsingin Sanomat. 5.3.2015. Viitattu 10.5.2017.
  11. ↑ Jaana Savolainen: Soten käsittelyä ei jatketa – Stubb kutsuu puolueiden puheenjohtajat koolle Helsingin Sanomat. 5.3.2015. Viitattu 5.3.2015.
  12. ↑ a b c d e Merikanto, Tiina: Analyysi: Riskillä mennään – nyt lähtee eduskuntaan monimutkainen häkkyrä nimeltä soten valinnanvapausmalli Yle Uutiset. 9.5.2017. Viitattu 10.5.2017.
  13. ↑ Pääkirjoitus: Luottamuspulasta jää aina ikävä jälki Helsingin Sanomat. 7.11.2015. Viitattu 20.3.2017.
  14. ↑ Hallituskriisiin yritetään yhä etsiä ratkaisua – Valtioneuvostoon julistettu ”radiohiljaisuus” Helsingin Sanomat. 5.11.2015. Viitattu 20.3.2017.
  15. ↑ HS ANALYYSI: Sote-uudistus on vaikea, koska se on myös taistelua vallasta, Helsingin Sanomat KOTIMAA 6.11.2015.
  16. ↑ Kiistan taustalla valta: 18 sote-aluetta olisi keskustalle jättipotti, Yle Uutiset 6.11.2015.
  17. ↑ Hallituskriisi ratkesi – katso täältä uusi sote-kartta, Yle Uutiset Kotimaa 7.11.2015.
  18. ↑ Itsehallintoalueen nimi on jatkossa maakunta Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 20.3.2017.
  19. ↑ Sote- ja maakuntauudistus etenee eduskuntaan - Artikkeli - Alueuudistus alueuudistus.fi. Viitattu 20.3.2017.
  20. ↑ Toivonen, Terhi: Hallituksen uusi sote-linjaus: Valinnanvapauteen tulee puolen vuoden porrastus Yle Uutiset. 4.4.2017. Viitattu 13.4.2017.
  21. ↑ Hallituksen esitys 15/2017 Eduskunta.fi. 4.5.2017. Viitattu 4.5.2017.
  22. ↑ a b Lainvalmistelun vaiheet Eduskunta.fi. 4.5.2017. Viitattu 4.5.2017.
  23. ↑ a b A-studio | TV | Areena | yle.fi areena.yle.fi. Viitattu 4.5.2017.
  24. ↑ a b Ministeri Rehula sote-arvostelusta: ”Silloin kun oikein tulee turpiin, on tärkeää, että maali on selvä” Yle Uutiset. Viitattu 5.5.2017.
  25. ↑ Sote-esityksessä isoja perustuslaillisia ongelmia – Hallitus aikoo korjata esitystään, Orpo pitää silti soten aikataulusta kiinni Helsingin Sanomat. Viitattu 29.6.2017.
  26. ↑ STT: Maakuntavaalit siirtyvät tammikuulta Yle Uutiset Yle.fi.
  27. ↑ Dramaattinen käänne sote-valmistelussa - tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti jättää perustuslakiin törmänneen lain valmistelun Yle.fi Uutiset.
  28. ↑ Tiina Merikanto: "Kuka vetelee poliittisten sätkynukkejen naruista?" – Sote-uudistuksen kaoottinen nykytila saa professorit tuskanhuutoihin YLE Uutiset. 29.5.2016. Viitattu 29.5.2016.
  29. ↑ Professorit: Vapaudesta valita tuli mahdoton yhtälö – "Talon voi polttaa vain kerran" Yle Uutiset. Viitattu 25.4.2017.
  30. ↑ Maakuntamalli: Kuka sen haluaa? Keskustassa kannattajia vain puolet – Hallituskumppaneissa vielä vähemmän - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 17.3.2017. Viitattu 20.3.2017.
  31. ↑ Oppositiolta välikysymys soten valinnanvapaudesta Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2017.
  32. ↑ Oppositio jätti välikysymyksen sotesta Eduskunta.fi. 24.3.2017. Viitattu 3.5.2017.
  33. ↑ Oppositiolla kovat piipussa välikysymyksessä: Valinnanvapauden miljardimarkkinat veronmaksajalle näkyviin Yle Uutiset. Viitattu 3.5.2017.
  34. ↑ http://yle.fi/uutiset/3-9605431
  35. ↑ Vasemmistoliitto: Oikeudenmukainen #sote - kansan välikysymys sote.vasemmisto.fi. Viitattu 3.5.2017.
  36. ↑ Aluetutkija Timo Aro: Soten parlamentaarinen valmistelu olisi järkevää Yle.fi/uutiset.
  37. ↑ Talousprofessorit evästävät hallitusta: Palvelusetelit valinnanvapauden ytimeen Yle.fi/Uutiset.
  38. ↑ a b Asiantuntijat: Sote-sopu tuo yksityiset terveyspalvelut koko kansan ulottuville, Helsingin Sanomat KOTIMAA 9.11.2015.
  39. ↑ Raportti: Valinnanvapaus keskitti terveyskeskukset hyvätuloisten asuinalueille –johtaako sote-uudistus Ruotsin tielle? Kaleva.fi. Viitattu 4.5.2017.

Aiheesta muualla


Suomen kunnat
Hallinto

Kuntavaalit • Kunnanvaltuusto Suomessa • Kunnanhallitus Suomessa • Kunnanjohtaja Suomessa • Kunnanvaltuuston puheenjohtaja • Kunnanhallituksen puheenjohtaja • Kuntayhtymä • Suomen Kuntaliitto • Suomen kunnanvaakunat • Kuntanumero • Pitäjänkokous • Kuntakokous

Kuntaluettelot

Luettelo Suomen kunnista • Luettelo Suomen entisistä kunnista • Luettelo Suomen kunnista väkiluvun mukaan • Luettelo Suomen kunnista pinta-alan mukaan • Luettelo Suomen kunnista perustamisvuoden mukaan • Luettelo Suomen kuntien koordinaateista • Luettelo Suomen ruotsin- ja kaksikielisistä kunnista • Luettelo Suomen kunnista postinumeropiireittäin • Luettelo Suomen postinumeroista kunnittain • Luettelo Suomen rannikkokunnista • Luettelo Suomen kuntanumeroista • Luettelo Suomen kunnista vuonna 2008

Kaupunkiluettelot

Suomen kaupungit • Luettelo Suomen kaupungeista • Luettelo Suomen entisistä kaupungeista • Luettelo Suomen kaupungeista perustamisvuoden mukaan

Suomen kuntauudistukset

Vuoden 1865 kunnallisasetus • Suuri kuntauudistus (1961–1982) • Kunta- ja palvelurakenneuudistus (2005–2012) • Sote-uudistus (2011–)

Kuntamuutokset

Kuntajakolaki • Kuntaliitos Suomessa • Luettelo kuntaliitoksista Suomessa kunnittain • Kuntaliitokset Suomessa ilman yhteistä rajaa • Luettelo Suomen kuntien nimenmuutoksista • Alueliitos • Luettelo osakuntaliitoksista Suomessa

Historialliset kuntamuodot

Suomen keskiaikaiset seurakunnat • Luettelo Suomen kirkkopitäjistä • Kaupunki • Kauppala • Luettelo Suomen kauppaloista • Maalaiskunta • Epäitsenäinen kauppala • Taajaväkinen yhdyskunta • Luettelo Suomen taajaväkisistä yhdyskunnista • Vanhat kaupungit Suomessa • Uudet kaupungit Suomessa • Suomen laittomat kunnat

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Maakunta-_ja_soteuudistus&oldid=16759157”