Suomen urheilu 2002

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomen urheilu 2002 käsittelee vuoden 2002 merkittäviä uutisia ja tapahtumia suomalaisessa urheilussa.

Vuoden urheilija[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilutoimittajain Liiton Vuoden urheilija -äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon sijoittuivat:

Sija Urheilija Urheilumuoto
1. Samppa Lajunen Yhdistetty
2. Janne Holmén Yleisurheilu
3. Marcus Grönholm / Timo Rautiainen Autourheilu
4. Janne Lahtela Freestylehiihto
5. Jani Sievinen Uinti
6. Jarkko Nieminen Tennis
7. Heli Koivula Yleisurheilu
8. Jaakko Tallus Yhdistetty
9. Jere Hård Uinti
10. Juha Salminen Moottoripyöräurheilu
Lähde: [1]

Vuoden naisurheilijaksi valittiin yleisurheilija Heli Koivula ja vuoden valmentajaksi koripallovalmentaja Henrik Dettmann.[1]

Olympialaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aerobic[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alppihiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ampumahiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autourheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Biljardi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Poolin Euroopan-mestaruuskilpailut käytiin 10.–20.4. Tampereella. Jouni Tähti voitti kultaa pyörätuolipelaajien 8-pallossa. Suomen miehet saavuttivat joukkuekilpailussa hopeaa ja naiset pronssia.[15]

Curling[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maailmanmestaruuskilpailuissa 6.–14.4. Bismarckissa, Yhdysvalloissa Suomen miesten joukkue sijoittui jaetulle viidennelle sijalle.[16]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 5.–14.12. Grindelwaldissa, Sveitsissä Suomen miesten joukkue sijoittui neljänneksi hävittyään pronssiottelussa Norjalle 5–9. Suomen naisten joukkue sijoittui yhdeksänneksi.[17]

Freestylehiihto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golf[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hiihtosuunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jalkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jousiammunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääkiekko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jääpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 3.–5.5. Tallinnassa, Virossa Eki Luukka saavutti pronssia alle 70-kiloisten sarjassa.[33]

Keilailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koripallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsipallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentopallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lumilautailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Melonta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoripyöräily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottoriveneily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painonnosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesäpallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikaluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoismaiset hiihtolajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Potkunyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mathias Klockars voitti WKN-ammattilaisliiton maailmanmestaruuden 57,6-kiloisten sarjassa voittamalla 28.1. Helsingissä ukrainalaisen Igor Pavlenkon pistein 3–0.[66]
  • Pasi Rantala säilytti ammattilaisten Euroopan-mestaruutensa 76,2-kiloisten sarjassa voittamalla 20.1. Lissabonissa, Portugalissa isäntämaan Paulo Laurencon kehätuomarin keskeytyksellä seitsemännessä erässä.[67]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 24.–27.10. Jesolossa, Italiassa alle 70-kiloisten täyskontaktisarjassa otellut Marjut Lappalainen voitti kultaa ja Suomi saavutti yhteensä viisi mitalia.[68]

Purjehdus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E-jollien Euroopan-mestaruuskilpailuissa heinäkuussa Nieuwpoortissa, Belgiassa Sari Multala voitti kultaa.[69] Elo-syyskuussa Kanadassa käydyissä maailmanmestaruuskilpailuissa hän sijoittui neljänneksi.[70]

Ratsastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raviurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ringette[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salibandy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Squash[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Joukkueiden Euroopan-mestaruuskilpailuissa 2.–5.5. Böblingenissä, Saksassa Suomen miesjoukkue sijoittui seitsemänneksi.[78]

Sulkapallo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 13.–20.4. Malmössä, Ruotsissa Anu Weckström sijoittui kaksinpelissä kahdeksan parhaan joukkoon ja Antti Viitikko 16 parhaan joukkoon.[79]

Suunnistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taitoluistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tennis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thainyrkkeily[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jomhod Kiatadisak säilytti WPKA-ammattilaisliiton maailmanmestaruuden alemmassa keskisarjassa voittamalla 29.9. Helsingissä virolaisen Tarvo Rahuojan teknisellä tyrmäyksellä ensimmäisessä erässä ajassa 1.08.[89]
  • Euroopan-mestaruuskilpailuissa 26.10.–3.11. Lillessä, Ranskassa kultaa voittivat Mappela Lehtonen alle 52-kiloisten sarjassa, Heidi Strengell alle 60-kiloisissa ja Mia Eteläpelto alle 67-kiloisissa.[90]

Uinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lyhyen radan maailmanmestaruuskilpailuissa 3.–7.4. Moskovassa, Venäjällä Jani Sievinen voitti kultaa 200 metrin sekauinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrin sekauinnissa. Rintauimari Jarno Pihlava saavutti pronssia 100 metrillä ja 200 metrillä.[91]
  • Pitkän radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 25.7.–4.8. Berliinissä, Saksassa Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa Euroopan-ennätyksellä 23,50 ja Jani Sievinen uransa kymmenennen Euroopan-mestaruuden 200 metrin sekauinnissa ajalla 1.59,30. Hård sijoittui 100 metrin perhosuinnissa kahdeksanneksi. Jarno Pihlava oli 100 metrin rintauinnissa neljäs ja 200 metrillä viides. Sievinen, Pihlava, Hård ja Tero Räty sijoittuivat 4 × 100 metrin sekauintiviestissä seitsemänneksi. Joona Puhakka sijoittui yhden metrin ponnahduslautahypyissä neljänneksi, kolmen metrin laudalla kuudenneksi ja parikilpailussa Ville Vahtolan kanssa yhdeksänneksi.[92]
  • Lyhyen radan Euroopan-mestaruuskilpailuissa 12.–15.12. Riesassa, Saksassa Jani Sievinen nosti arvokisamitaliensa määrän 28:aan voittamalla kultaa 200 metrin sekauinnissa ja saavuttamalla hopeaa 100 metrillä. Jere Hård voitti kultaa 50 metrin perhosuinnissa ja saavutti hopeaa 100 metrin vapaauinnissa. Jarno Pihlava saavutti pronssia 100 metrin rintauinnissa. Viestijoukkue, johon kuuluivat Sievinen, Pihlava, Tero Välimaa ja Hård sekä alkuerissä Matti Rajakylä, saavutti hopeaa 4 × 50 metrin sekauinnissa. Naisuimareista Hanna-Maria Seppälä sijoittui kuudenneksi 50 metrin vapaauinnissa.[93]

Voimanosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimistelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisurheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Siukonen 2003, s. 22
  2. Siukonen 2002, s. 196–197, 212
  3. Siukonen 2003, s. 12, 74–77
  4. Siukonen 2003, s. 100, 173
  5. Siukonen 2003, s. 138, 173
  6. Siukonen 2002, s. 188, 201–202
  7. Siukonen 2003, s. 174
  8. Siukonen 2003, s. 175
  9. Siukonen 2003, s. 102, 106–107, 177–179
  10. Siukonen 2002, s. 190–191, 203–205
  11. Siukonen 2003, s. 176
  12. Siukonen 2003, s. 74, 76, 176
  13. Siukonen 2003, s. 60, 64, 85, 90, 120, 133, 138, 212–213
  14. Siukonen 2003, s. 74, 99, 111, 134, 212
  15. Siukonen 2003, s. 83, 85, 182
  16. Siukonen 2003, s. 83–84, 183
  17. Siukonen 2003, s. 148, 183
  18. Siukonen 2002, s. 188–189, 202–203
  19. Siukonen 2003, s. 174
  20. Siukonen 2002, s. 111, 184
  21. Siukonen 2003, s. 72–73, 187
  22. Siukonen 2003, s. 79, 126, 133–134, 189
  23. Siukonen 2003, s. 84–85, 123
  24. Siukonen 2003, s. 189–190
  25. Siukonen 2003, s. 190
  26. Siukonen 2003, s. 128, 191
  27. Siukonen 2003, s. 112, 191–192
  28. Siukonen 2002, s. 194, 210–212
  29. Siukonen 2003, s. 88, 194–195
  30. Siukonen 2003, s. 196
  31. Siukonen 2003, s. 197
  32. Siukonen 2003, s. 77, 198
  33. Siukonen 2003, s. 87, 199–200
  34. Siukonen 2003, s. 136, 201
  35. Siukonen 2003, s. 103, 201
  36. Siukonen 2003, s. 126, 201
  37. Siukonen 2003, s. 86, 203–204
  38. Siukonen 2003, s. 79, 148, 204
  39. a b Siukonen 2003, s. 205
  40. Siukonen 2003, s. 207
  41. Siukonen 2003, s. 207–208
  42. Siukonen 2002, s. 190, 203
  43. Siukonen 2003, s. 125, 209–210
  44. Siukonen 2003, s. 72, 215
  45. Siukonen 2003, s. 98, 130, 215–216
  46. Siukonen 2003, s. 135, 215
  47. Siukonen 2003, s. 138, 216
  48. Siukonen 2003, s. 129, 218
  49. Siukonen 2003, s. 112, 219–220
  50. Siukonen 2003, s. 129, 221
  51. Siukonen 2003, s. 83, 221
  52. Siukonen 2003, s. 144, 223
  53. Siukonen 2003, s. 86, 223
  54. Siukonen 2003, s. 128, 224–225
  55. Siukonen 2003, s. 128, 225
  56. a b Siukonen 2003, s. 100, 224
  57. Siukonen 2002, s. 191–192, 205–207
  58. Siukonen 2003, s. 61, 226
  59. Siukonen 2002, s. 198–201
  60. Siukonen 2004, s. 164–165, 185–186
  61. Siukonen 2003, s. 75, 185
  62. Siukonen 2003, s. 78, 185
  63. Siukonen 2003, s. 185
  64. Siukonen 2002, s. 225
  65. Siukonen 2003, s. 12, 76
  66. Siukonen 2003, s. 63, 227
  67. Siukonen 2003, s. 61, 227
  68. Siukonen 2003, s. 137, 227–228
  69. Siukonen 2003, s. 107, 229
  70. Siukonen 2003, s. 125, 228
  71. Siukonen 2003, s. 128, 232–233
  72. Siukonen 2003, s. 115, 234
  73. Siukonen 2003, s. 145, 235
  74. Siukonen 2003, s. 83, 235
  75. Siukonen 2003, s. 90, 92, 235
  76. Siukonen 2003, s. 81, 236
  77. Siukonen 2003, s. 83, 236–237
  78. Siukonen 2003, s. 87, 240
  79. Siukonen 2003, s. 85, 240
  80. Siukonen 2003, s. 130, 241
  81. Siukonen 2003, s. 132, 241
  82. Siukonen 2003, s. 98, 242
  83. Siukonen 2002, s. 192, 207–208
  84. Siukonen 2003, s. 78, 244
  85. Siukonen 2003, s. 61, 244
  86. Siukonen 2003, s. 83, 245
  87. Siukonen 2003, s. 60, 84, 93, 99, 123
  88. Jarkko Nieminen ATP. Viitattu 8.5.2019. (englanniksi)
  89. Siukonen 2003, s. 130, 288
  90. Siukonen 2003, s. 288
  91. Siukonen 2003, s. 80, 248
  92. Siukonen 2003, s. 112–114, 249
  93. Siukonen 2003, s. 148, 249–250
  94. Siukonen 2003, s. 92–93, 255–256
  95. Siukonen 2003, s. 256
  96. Siukonen 2003, s. 256
  97. Siukonen 2003, s. 146, 256
  98. Siukonen 2003, s. 147, 257
  99. Siukonen 2003, s. 144, 258
  100. Siukonen 2003, s. 258
  101. Siukonen 2003, s. 99, 260
  102. Siukonen 2003, s. 47, 49–54
  103. Siukonen 2007, s. 110
  104. Siukonen 2003, s. 73–74, 261
  105. Siukonen 2003, s. 83